En nyt löytänyt yleistä keskusteluketjua terveysasioista, joten päätin aloittaa sellaisen.
Itselläni todettiin yllättäen pari vuotta sitten kriittisen korkea verenpaine, johon sain lääkityksen. Elämäntavat ovat aina olleet hyvät ja kohtuulliset ja liikuntaa tulee päivittäin vähintään ne työmatkat, joiden päälle lenkit ja muut harrastukset kuten puutarhanhoito. Ruokavalio on ollut jo vuosia myös kala- ja kasvipainotteinen, mutta tätä nykyä saa kiinnittää enemmän huomiota myös suolan määrään. Mutta. Ensimmäinen lääke toimi kyllä, mutta lääkäri ei tänä keväänä ollutkaan tyytyväinen mun noin 130/90 arvoihin ja määräsi uuden nesteenpoistolääkkeen lisäksi.
Se toimi, mutta sain siitä ikävät sivuoireet: ahdistusta ja todella pahaa mielialan laskua - jouduin mm. lähtemään töistä kotiin, koska en tuntikausiin pystynyt tekemään muuta kuin itkemään. Lääkkeellä oli myös riskinsä ja auringonottoa tulisi välttää, mikä nyt on pyöräilijälle vähän vaikeaa. Heitin lääkkeen pois ja sain uuden. Se puolestaan nosti pulssia rankasti ja tavallinen 5 km työmatkakin oli yhtäkkiä hyvin rankka ajaa. Koko kevät on mennyt vähän pilalle näiden myrkkyjen takia. Yritin uudestaan kokeilla nesteenpoistolääkettä puolikkaalla annoksella, mutta nyt polvet eivät enää skulaa kunnolla ja 41-vuotiaana olen jo vanha mummo, joka hipsii portaat ylös varovasti. Helvetti.
Tuntuu jo siltä, että elämä menee tämän takia pilalle, harrastukset kärsii, masentaa ja ärsyttää. Jos elämäntavoilla pitäisi olla suotuisa vaikutus, niin miksi sitten lääkkeet tekevät ne mahdottomiksi? Onko kukaan täällä joutunut kamppailemaan samojen asioiden kanssa? Hyvät vinkit ja vertaistuki olisivat nyt tarpeen.
Kirjanmerkit