Tapahtumassa on huolto, mutta en tiedä onko starttipaikalla, eikä numeroakaan löytynyt äkkiä nettisivuilta. Jos olet tampereelta, niin täältä voisit vielä nyt illalla koittaa https://servizio-corse.com/ Paikka on mennyt kiinni klo 20, mutta mekaanikko saattaa olla vielä paikalla.
30A ajoi tällä kerralla alun sateessa ja lopun kuivassa. Keskinopeus oli maalissa 30,5 km/h, mutta koska GPS ei toimi Rantatunnelissa, niin siinä saattaa olla pientä heittoa. 6-7 ajajaa oli koko matkan vetoringissä ja sillä pärjättiin hyvin. Ilmeisesti pysähdystaktiikka Hämeenkyrö-Komi-Kuru-Terälahti oli toimiva kuultujen kommenttien perusteella. Minusta teillä olevat suurimmat reiät oli paikattu, mutta muutamalla kilometrillä ennen Terälahden huoltoa oli useita kohtalaisen isoja (routa?)töyssyjä. Yksi kaatuminen sattui Kurun alamäessä, josta tieto vetorinkiin välittyi vasta Kurun huollossa. Kiitos kaikille ajajille hyvästä päivästä!
https://www.strava.com/activities/5463511180
28A ryhmän matka taittui turvallisesti, mutta pari rengasrikkoa taisi takajoukoissa olla. Vähän ennen Kurua vetoringissä yhdellä sanoi etuvaihtaja sopimuksensa irti ja loppumatka meni pienellä rattaalla takajoukoissa kadenssiharjoutuksia tehden Onneksi saatiin heti vetoryhmään korvaaja. Kanuunoiden lisäksi kierrossa olivat vahvistukset Turusta ja PKK-seudulta. Keskari mittarista riippuen joko tasan 28, tai napsun alle/päälle.
Kiitos kaikille matkassa olleille!
Näin Stravassani ja alla kuva vetoryhmästä
Check out my activity on Strava: https://strava.app.link/vNHRZDBL3gb
32B osallistui myös aamun ryhmäajosuihkuun eli sadekeliharjoitteluun ?? Onneksi keli kuivui, ja loppujen lopuksi suurin osa matkasta ajettiin vallan aurinkoisessa, joskin tuulisessa säässä. Linnavuoren jälkeisellä biologisella tauolla eräältä pyöräilijältä irtosi poljin: kierteet olivat siinä määrin entiset, ettei mitään ollut tehtävissä. Toivottavasti sieltä päästiin huoltoauton kyytiin! Kuuden koplalla vedettiin puolet matkasta, ja toinen puoli kahdeksalla. Ei enempiä teknisiä ongelmia eikä lainkaan haavereita, vaikka Kuruntiellä oli kyllä potentiaalisia tilanteita ajattelemattomien autoilijoiden toimesta. No sen verran oli teknistä, että allekirjoittanut ajeli 2x1-vaihteistolla matkasta 2/3:sta... Jälki, tarinaa ja kuvia Stravassa: https://strava.app.link/PyL7c3eO3gb Kiitokset kaikille osallistuneille!
Oli kyllä hienosti järjestetty tapahtuma, kiitos kaikille!
Aurinkoinen tunnelma alun sateiden jälkeen. Edellisinä vuosina olen vetänyt klassikon, mutta nyt päästiin viimeisillä kilometreillä Aitolahdentiellä ja Sammon valtatiellä ihmetyksekseni pysähtelemään liikennevaloihin. Ilmeisesti liikennevalot oli kytketty keltavilkulta normaalitoimintaan neljältä? Tämä tuntui vähän aikaiselta, kun tuohon aikaan tuli vielä keskinopeusryhmiäkin tuosta ohi.
28B ryhmän kapu kiittää vetoryhmää sekä ryhmässä olleita hyvin sujuneesta ajosta. Keskari taisi maalissa jäädä karvan alla 28:n.
Ennen Terälahtea sattui harmillinen kaatuminen vetoryhmän kolmannessa parissa. Juuri ennen viimeistä terävää Terälahden nousua, ajoi vetoryhmässä alusta asti mukana ollut nuoriherra J. inhottavaan, piilossa olleeseen reikään ja lensi siitä kumoon. Onneksi kalustovahinkojen ja pintanaarmujen lisäksi ei sattunut pahempaa. Ainekset isompaan kasaan oli kyllä olemassa.
Paikalle soitettu huoltoauto vei J:n kotiin asti. Kiitos M&M:n huoltoporukalle tästä. Itse jatkoin tempoajolla maalin ryhmän mennessä edellä. Pikaisia toipumisia kaatuneelle.
Hyvin järjestetty, neljä huoltopistettä riitti hyvin. Pyöräilijöitä näkyi normitilanteeseen verrattuna selvästi vähemmän. Klassikkoreitillä matkanteko olikin sitten 30A:n kanssa jojoilua. GPS keskinopeus 31.4km/h.
36+ ajoi reissunsa aikalailla sillä tyylillä, mikä oli ennakko-odotus. Turun turbo-ori veti, muut enemmän tai vähemmän vikisivät ja vikinä vähitellen vaimeni äijien pudotessa joukosta yksinajeluun. 16 kuskia starttasi linjalta, 7 ajoi loppuryhmässä maaliin. Brutaali pudotusprosentti.
Keskinopeus näytti olleen 37,2 km/h. Yhden 75-kiloisen kuskin Garmin Vectorit kellottivat keskiwateiksi 250W. Jyrkemmissä nousuissa reisistä sai taas lähteä se kilowatin verran tehoja, jotta perässä pysyi ja viimeisillä pitkillä loivilla nousuilla mittari hakkasi keskimäärin 350W viiden minuutin jaksoille. Energiaa paloi määrä, joka vastaa 1,1 kiloa puhdasta sokeria. Jäätelöä voi siis ajon jälkeen kitata hyvällä omallatunnolla.
Ja kyllähän sitä joukossa oli useampi muukin kovajalkainen, jotka vetojoukkoon päätyivät. Jos palstaa luette, tiedätte keitä olette ja kiitos kovasta työstä. Sen yhden julkinen dissaaminen nyt vaan kuuluu asiaan, koska Turku. Tamperelaisen seuran järjestämässä tapahtumassa Aurajoen alkuasukkaiden mollaaminen on se Pyhä Welwollisuus.
Vettä, paistetta ja vastatuuleen rykimistä. Niistä on hyvä pyöräilytapahtuma tehty, jälleen kerran. Iso kiitos järjestäjille!
Kiitos 32A:n vetoporukalle! Reissu meni aamun vesisuihkun ja vastatuulipätkien värittämissä merkeissä. Havaitsin ainakin yhden rengasrikon Hämeenkyröstä harjulle ylös ajaessa sekä ketjun putoamisen juuri ennen Komia. Kurun tiellä oli peräkkäin pari törkeää auton ohitusta joissa auto jarrutti ja painui suoraan ryhmämme keskelle vastaantulijoiden paniikkijarruttaessa ja väistäessä! Teen niistä tänään rikosilmoitukset rekkarien perusteella. Onneksi polkijat ennakoivat tilanteen ja ehtivät väistää pois alta!
Mulla alkoi ilmetä lieviä merkkejä krampeista jo jollakin vastatuulivedolla ennen Hämeenkyröä. Kapeen tiellä jouduin jäämään ajamaan omaa ajoa. Terälahdelta sain vielä lähetettyä joukon matkaan, mutta poljin loppumatkan pikatauon jälkeen hiukan rauhallisemmassa peesissä.
Neljän pysähdyksen taktiikka tuntui ainakin minusta ihan toimivalta. Toki Komin keitto olisi maistunut ja Muroleen suolakurkkuleivät samoin, mutta sillä mennään mitä järjestäjät tarjoavat! Kiitos tapahtuman järjestäjille ja kanssapolkijoille!
Maaseutulaiset, wiimeksi moniaat Birkkalaiset, walittawat, että polkupyöräurheilijat kowasti pelottawat heidän hewosiansa, kun eiwät ... AL 23.9.1890
Kiitos kaikille 34-ryhmässä mukana olleille. Reippaasti tultiin alun vastatuulen jälkeen ja maalissa keskinopeus oli 34,8 km/h. Alun jälkeen vetäjiä riitti enemmän kuin tarpeeksi, mutta siinäkin oli oman haasteensa vedon tasaisuuden suhteen. Tämä korostuu varsinkin siinä vaiheessa, kun pieni väsy alkaa tulemaan, niin vaihdot eivät suju enää yhtä jouhevasti, välit vetojonossa kasvavat, vetojonosta hitaampaan siirryttäessä hidastetaan liikaa tai liian vähän ja takana vaihdetaan liian aikaisin tai myöhään. Valitettavasti näitä ei satunnaisella porukalla voi harjoitella joten toivon, että kukin osaltaan omilla yhteislenkeillä näitä harjoittelisi. Tulevaisuudessakin kaikki ovat tervetulleita vetorinkiin ja rajaamme vetoringin koon 12 polkijaan, jos vaan muistan sen ensi vuonna. Lisäksi rinkiin toivotaan vaihtuvuutta, eli jos mukaan lähtee, niin ei siinä tarvitse olla koko loppumatkaa. Muitakin halukkaita on ja heillekin on hyvä tarjota mahdollisuus.
Ja toinen asia, josta on syytä ottaa oppia. Alku tultiin sivuvastaisessa liian kovaa ja vaikka sanoin, että 33 keskinopeus riittää Parkanossa, niin oltiin sen yli ja lopussa lähes speksin ylärajalla. Pikkuisen pienemmillä tehoilla voisi mäkiä ajaa tulevaisuudessa.
Olen yhä sitä mieltä, että Parkanon lenkki on todella hyvä juttu, vaikka se oli jollekin yllätys. Vältymme Ylöjärvi-Kuru tien ohituksilta ja sitä kautta vaaratilanteilta. Ajo on paljon rennompaa, kun ei tarvitse koko aikaa stressata ohittamisesta. Vaikka Kuru-Terälahti meni ihan hyvin, koska moottoriliikennettä oli vähän, niin kyllähän sillä välillä omat riskinsä on. Terälahden jälkeen tien on leveämpää ja paremmassa kunnossa, jolloin ohittaminen ei ole niin ongelmallista. Ja tänä vuonna oli kuitenkin tavallista vähemmän polkijoita. Lisäksi huoltoauto on Pirkan pyöräilyltä hieno panostus, siitä iso kiitos.
Kiitos vielä kerran ja ensi vuonna uudestaan tai jo perjantaina yöpyöräilyn merkeissä.
Kiitos ja mukava oli polkea ryhmässä. Tasamaanmiehelle mäet on vähän myrkkyä, mutta sehän on oma vika.
Tuosta vetoringissä ajamisesta, niin voihan sitä ohjeistaa kaveria jos hän toimii ”väärällä” tavalla et ottaa opiksi. Esim. mulle jäi epäselväksi loppuosuudella kun kippari veti kärjessä minun eteen tosi lujaa ja tahtoi parin metrin väli muodostua siihen, että löysäsinkö hänen mielestä liikaa vai oliko se hänen tyylinsä. Kokeilin kyllä monenlaista variota siinä tilanteessa, mutta lopputulos oli sama et jouduin vähän kiihdyttään ettei peesi karkaa. Minullekki on aikoinaan mainittu siitä asiasta että liian kovaa tulee kun vaihtaa kärjessä eteen ja takana tulija joutuu sit vähän kiihdyttämään.
Mutta minusta ottaen huomioon vetoringin koon, niin ihan OK suoritus.
Kiitoksia ja toivottovasti ens vuona uudestaan
Terv Pohjoosenmies
Pitkä Pirkka 30B ryhmässä sujui myös luonikkaasti mainion ryhmän vetämänä. Vetoryhmän koko vaihteli 4-8 välillä ja Kurun jälkeen kolme etelän triatlonistia tuli helpottamaan vetopuuhia. Kiitokset koko vetoringille. Tasaisesti mentiin; Ylöjärvellä keskinopeus 30, Kurussa 30.1 ja maalissa 30.8. Loppumatkan myötäiset tuuliosuudet siivittivät mukavaan menoon. Yhdelle vetoringin Kanuunalle tuli rengasrikko ennen Hämeenkyröä, mutta paikallistuntemus, Pirkan huoltotiimi ja 32 ryhmän peesi pelasti; muutama "short cut" ja vahvajalkainen vetomies oli taas tutussa puuhassa Kurun tauon jälkeen. Stravan mukaan tämä retki sujui 10% pienemmällä työmäärällä kuin yleensä. Jälki ja numeroita Stravassa:
https://www.strava.com/activities/5462683165
Ensi vuonna uudestaan.
34-ryhmässä mukana olleena täytyy todeta että oli jälleen hieno reissu, vaikka alun kaatosateessa tuli jälleen vähän kylmäkin mutta onneksi keli tosiaan parani ja lopussa oli jopa jo kuuma. Alun vastatuuli tultiin tosiaan aika napsakoin tehoin ja muutama mäki oli ihan kunnon rapsakkaa vetoa. Kaiken kaikkiaan tällainen pienempi kuski oli kovimmilla siinä Parkanon lähettyvillä kovassa sivuvastaisessa tuulessa kun ajettiin yhdessä jonossa eikä päässyt yhtään piiloon tuulelta. Taukojen välit oli toki oli vähän pitkät ja nyt oli tosiaan pakko tankata myös ajon aikana (muutakin kuin juotavaa) sen verran pitkiä pätkiä mentiin tauotta, juomat ja eväät toki riitti. Alkumatkan vastatuulessa taidettiin olla pahimmillaan vain reilussa 32 keskinopeudessa mutta lopussa asia korjattiin ja tultiin reilusti yli 34 keskarilla maaliin, myös 7 tuntia alittui komeasti, matkaa kertyi oman Strava trackäyksen perusteella pikkasen vajaa 237km, tiet oli pääsääntöisesti hyvässä kunnossa ja vetäjiä riitti hyvin. Eli kiitokset Kanuunoille ja kaikille mukana olleilla, ainakin itselläni oli hauskaa ja ajo oli koko matkan ajan ammattimaista, ei häröilyjä vaan nätisti ryhmässä ajoa.
Kuten maalissa todettiin niin kannatti lähteä vaikka Suomen kesä taas näytti aamulla vähän keskisormea.
- Just a lonesome rider -
HiekkaPirkka kierrettiin kahdessa ryhmässä, hitaammassa ja nopeammassa 13 + 11 kuskin voimin.
Ihan kaikki (3 + 2) eivät sorateiden töppäreitä, irtohiekkasta ja selkeästi asfalttia kovemmasta kuormasta tykänneet
loppuun asti, vaan siirtyivät klassikon reitille.
Rengasrikkoja meidän hitaammassa ryhmässämme tuli peräti kolme lisäämään kokonaisaikaa.
Matkaa kertyi 177km. Rasituksena arvioisin vertautuvan Pitkän Pirkan 30 - 32km/h ryhmäajon tasolle.
Näin Stravalleni: https://www.strava.com/activities/5463806851
Pipy järjesti Mutalan koululle ylimääräisen Pitstopin ja kyllä se tarpeen olikin. Kiitos!
Muutamia kuvia lähdön kalseudesta ja ajon & lopun auringosta: https://photos.app.goo.gl/quE3KsE45Qi5m5Zp6
Täältäkin kiitokset 34-ryhmän vetäjille ja ajajille.
Siistiä menoa oli ja ilman haavereita päästiin maaliin.
Järjestäjiltä toivoisin kahvia ainakin joillekin taukopaikoista. Ainakaan meidän ryhmän tauoilta sitä ei löytynyt.
Olisi saattanut maistua jollekin muullekin sateisen alun kylmettämälle.
Ajoin routavaurioon ennen Teräslahtea. Ihmettelen vieläkin, etteikö tosiaan mitään särkynyt. Oma moka sinänsä, vaikka letkan mukana meninkin. Kolmas kerta klassikolla ja kovin veto tähän mennessä. Ensi vuonna 30 ryhmään, jos vain ehdin paikan lunastamaan.
Rungon ja vanteiden uusintatarkastuksen lisäksi perehdyn vielä kramppien ennaltaehkäisyyn ja lihashuoltoon
Toivottavasti ensi vuonna olisi tarpeeksi osallistujia, että olisi myös hitaampi 20 km/h ryhmä. Paksurenkaisella maastopyörällä (29") ei ryhmän vauhdissa pysynyt ainakaan välillä Kuru - Murole. Poljin sitten reitin ominpäin ja matkanopeuteni (ilman taukoja) oli 21 km/h mikä on aika ylärajalla tuollaiselle pyörälle.
Kurun sivupöydällä oli termarit täynnä kahvia.
Kyllä maistui!
Lisäksi https://konttikahvilat.fi/ Aunessillan kupeessa tarjosi sovitusti kahvia ja herkkuja
(Pipyn sponsaamana) puoleen hintaan. Kaikki vaan ei siellä ehtineet pysähtyä...
Yöpyöräilyssä sama kattaus Kämmenniemessä ja kaikilla paremmin aikaa nauttia munkkikahvit kesäyössä.
Ei ollut tälläkään kertaa tylsä Pirkka. Kaikille yhteisten sääolojen vaihtelun lisäksi tuli monenmoista ylimääräistä hämminkiä.
Jäin 30B-ryhmän vetoryhmästä jälkeen rengasrikon takia. Onneksi Suomen Urheilupyörän huoltoauto osui kohdalle melko pian, mutta odottavan aika on aina pitkä. Kylmä ehti siinä tuulessa syvälle jäseniin. Kuten ryhmän kapteenin kanssa sovittiin, oikaisin Kehäkukan huoltoon Heinijärven kohdalta. Huollossa kuulin, että ryhmä oli lähtenyt viitisen minuuttia aikaisemmin. Arvelin, että olisi varminta oikaista myös Viljakkalan lenkki, joten ajoin suoraan Lintuharjuntietä Komiin. Siellä en saanut varmaa vastausta 30-ryhmien käynnistä: 'kyllä tästä on isoja ryhmiä mennyt'. Koska virallinen Pirkka jäi joka tapauksessa kiertämättä, skippasin myös Ylöjärvellä käynnin, ja ajoin suoraan kuusvitosta kohti Kurua.
32A sai minut kiinni Kyrönlahden vaiheilla, ja ajoin jonkin aikaa vetoryhmässä, kunnes ketju tipahti ylämäessä. Odottelin 32B:tä, jonka peesissä olikin sitten kevyt poljeskella Kuruun asti. Oli kerrankin ruhtinaallisesti aikaa tankata (kahviakin oli), ja aurinko lämmitti jo mukavasti. 30B saapui aikanaan, ja loppumatka oli myötätuulessa pyöräilyä parhaimmillaan. Erinomainen asia oli myös, että vetorinkiin oli saatu monta vahvaa vapaaehtoista. Jatkuvan vaihdon rytmityksessä oli pientä hakemista, mutta aivan riittävän hyvin se sujui.
Tuli vasta jälkeenpäin mieleen, että vastaavien tilanteiden varalta olisi erinomaisen kätevää käyttää Team Locatoria. Jos esimerkiksi kaikilla vetoryhmän jäsenillä olisi se käynnissä, ryhmien paikallistaminen onnistuisi jokseenkin varmasti. Voisi kuvitella, että siitä olisi hyötyä myös huoltoautoille ja ylipäätään kaikkeen huoltoon liittyvän kannalta.
Olisin varmaankin voinut jättää ainakin yhden turhan oikaisun pois, jos olisin älynnyt tarkistaa Team Locatorista, olisiko jollain oman vetoryhmän jäsenellä ollut paikannus käytössä.
Kiitos 34 lenkistä kaikille mukana polkeneille. Samat huomiot kuin yllä jo kirjoiteltu. Verrattuna vuoden 2019 ajoon niin mäet ajettiin paljon rapsakammin. Muistelen tehojen edellisellä kerralla olleen siellä 250-320w kantturoissa ja tällä kertaa oltiin 350-reilu 400w lukemissa. Nämä siis 82kg kuskin lukemia. No hyvä ,että ei jäädä kammelle ylämäissä , varmasti pikkunapsu pois niin riittää paremmin voimia vielä lopussa. Mitään kummempia häröilyjä ei ollut mutta ehkä sellainen huomio, että jos veto vähän tempoili niin peräpäässä porukka jätti turhan isoja välejä edellä ajavaan. Tuli vähän sellaista tuplanykimistä. Jos ryhmässä ajaminen ei ole kovin tuttua voi asemoida itsensä melko perälle niin jää jojotus vähemmälle. Peesaamista kannattaa harjoitella jo omilla lenkeillä etukäteen. Nämä toki pikkujuttuja eivätkä aiheuta sen kummempia vaaratilanteita, jos ei sykkeen nousua lasketa, kun peesi on huonompi.... Kiva ja hyvin järjestetty tapahtuma on Pirkka ja tulen kyllä taas uudelleen.
Juu..hienosti meni Hämeenkyrön huoltoon asti.. sieltä lähdettäessä huomasin, ettei toinen lukkopoljin lukkiudu lainkaan . Tasaisella ei ollut mitään isompaa ongelmaa pysyä mukana, mutta Hämeenkyrön pitkässä mäessä oikea jalka teki työt ja oikea jalka oli kuin tulessa... Komissa sain putsattua klossit ...mutta siinä vaiheessa oikea jalka oli jo ajettu alta. Sitkuttelin vielä ryhmässä Kuruun, mutta sitten oli pakko jättäytyä ryhmästä . Loppu hyvin kuitenkin...30.7 Av ... Terälahden jälkeen tuntui jo paremmalta ,,,,Aina sattuu...ja sekin vielä että Garmin 1030 päätti mennä näytön säästötilaan omia aikojaan n 4h ajon jälkeen ...
Teoriassa käytännöllä ja teorialla ei ole mitään eroa - mutta käytännössä on
Kiitos järjestäjille ja kanssapolkijoille mukavasta yöpyöräilystä. Meni varsinainen Pirkkapäivä vaalilautakunnassa, joten kiva oli lähteä yöpyöräilyyn. Jotenkin tässä tapahtumassa on oma tunnelmansa. Muroleen yössä kanakeitto. No kyllä te tiedätte. Kyllä kelit suosi. Joskus tullut kylmä - ei tod tällä kertaa. Tuulikin tuntui myötäiseltä koko matkan.
Oma ajo oli noin pääsääntöisesti helpon oloista, vasen pohje vähän kramppaili, mikä heijastui varovaisuuteen ylämäissä. Keskari maalissa 31,3 ihan kiva varsinkin, kun reissuun lähdin nautiskelemaan lämpimästä kesäyöstä. Ja mitali! Kiva noita on saada muistoksi. Kävin oikein tuossa laskemassa. Kymmenes oli.
Kotimatka Espooseen menikin sitten pitemmän kaavan kautta: muutama sata metriä ennen Parolan liittymää hyppäsi peura eteen. Taas näitä tilanteita, joissa kiittää uutta tekniikkaa ja tila-autoa. Auto otti nätisti itseensä törmäysenergian ja eläin ei tullut onneksi tuulilasista sisään.
Muutama kanssapolkija (päättelen pyöristä katolla) meni siinä ohi ja heille tietona: henkilövahingoilta selvittiin.
Isot kiitokset myös tätä kautta:
- Perään pysähtynyt rekkakuski. Tulit suojaamaan lisävahingoilta, joita olisi siihen oikealle kaistalle jäänyt romuttunut autoni olisi voinut aiheuttaa. Isot kiitokset siitä, että rauhallisella otteellasi sait myös minut rauhoittumaan. Kiitos, että aloit kanssani siirtämään isompia auton paloja tieltä ja liikenteenohjauksesta ennen pelastuslaitoksen tuloa. Tehtiin siinä myös lajitunnistusta eläimenpaloista ja potkittiin nekin syrjään. Ei varmaan olisi mukavaa, jos bemarilla ajaa peuran lapaan.
- Kanta-Hämeen pelastuslaitos: ammattitaitoista ja rauhallista toimintaa. Ei tarvinnut arvuutella, onko tässä ammattilaiset työssä. Ja hinausautoa odotellessa ehdittiin jo rupatella niitä näitä, mm. pyöräilystä.
- Poliisi: tulitte paikalle, ei hötkyilyä. Totesitte tilanteen ja varmistitte, että onhan fillari ja FFWD kiekot kunnossa. Arvomaailma kohdallaan. Autoja saa uusia, mutta fillarikalusto on enemmän kuin perheenjäsen. Ja muistitte tarkistaa, että yöpyöräily meni hyvin.
- vakuutusyhtiön hätäpäivystys: taas rauhallisella otteella mentiin. Siinä puhelimessa kertoi, että hinausauto on tulossa ja sijaisauto odottaa korjaamon naapurissa. Ja kellohan oli noin puoli kolme aamuyöllä. Sanoi kyllä, että jos siltä tuntuu, niin matkaa voi myös jatkaa taksilla.
- hinausauton kuski. Nuori mies, mutta tiesi mitä teki. En muista firman nimeä.
- autovuokraamon puhelinpäivystäjä. Sijaisauton luovutus hoidettiin puhelimitse. Käytiin siinä pihalla pieni neuvottelu, mikä vapaana olevista autoista miellyttäisi eniten. No jo on.
Kotona vähän kuuden jälkeen. Uni maistui.
Kirjanmerkit