Magneetittomat nopeus/kadenssisensorit

[Sathamoth]

Garminilta tuli tuossa kesällä magneetiton nopeus/kadenssisensori (ANT+ only): http://www.dcrainmaker.com/2014/05/g...s-sensors.html

Wahoo julkaisi pelkän kadenssisensorin BTLE:lle: http://eu.wahoofitness.com/wahoo-rpm...ce-sensor.html

Onko kenelläkään tullut vielä vastaan magneetitonta kadenssi/nopeussensoria BTLE:lle meille ANT-leiristä pois vaihtamassa oleville?



Sent from my iPhone using Tapatalk

[VesaP]

Onko GPS niin epäluotettava ulkona ajaessa että nopeudelle ja kadenssille pitäs olla omat sensorinsa? Itse möin omat Garminin sensorit aikoinaan pois samantien ja aina olen käyttänyt vain GPS:n mittausta nopeuden ja matkan suhteen.

Tätäkin asiaa taatusti käsitelty täällä palstalla aikaisemminkin, mutta tässähän on hyvä hetki virkistää muistia kun oma topicci ihan Garminin sensoreille.

[JackOja]

Onko GPS niin epäluotettava ulkona ajaessa että nopeudelle ja kadenssille pitäs olla omat sensorinsa?...

Riippuu ihan siitä kuinka tarkka kellekin riittää. Aika epäluotettavahan se on, virhettä helposti 1-2%

[CamoN]

Onko GPS niin epäluotettava ulkona ajaessa että nopeudelle ja kadenssille pitäs olla omat sensorinsa? Itse möin omat Garminin sensorit aikoinaan pois samantien ja aina olen käyttänyt vain GPS:n mittausta nopeuden ja matkan suhteen.

Tätäkin asiaa taatusti käsitelty täällä palstalla aikaisemminkin, mutta tässähän on hyvä hetki virkistää muistia kun oma topicci ihan Garminin sensoreille.

Sisäradalla tai tyhmällä harjoitusvastuksella ajaessa tuo nopeussensori on hirveen kiva, jos kuljettu matka on millään tavalla mielenkiintoinen tieto.

[Oatmeal Stout]

Onko GPS niin epäluotettava ulkona ajaessa että nopeudelle ja kadenssille pitäs olla omat sensorinsa? Itse möin omat Garminin sensorit aikoinaan pois samantien ja aina olen käyttänyt vain GPS:n mittausta nopeuden ja matkan suhteen.

GPS-paikannettava poljin, mutta tuskin niin tarkaa löytyy, että onnistuisi mittaamaan kammen liikkeen muutoksia. Vai kuinka Sinä mittaat kadenssiasi?

[VesaP]

Vai kuinka Sinä mittaat kadenssiasi?

Pystyn arvioimaan ~viiden pyörityksen tarkkuudella kadenssini ihan ilman mittareita (=ihan riittävä tarkkuus itselle tuon määreen osalta). Jos haluan nähdä jotain kadenssidataa, niin ulkona ajaessa Powertapilla sieltä tulee jotain (tiedä sitten kuinka tarkkaa) kadenssidataa ulos ja sisällä taas nykyinen Turbo Muin näyttää aivan tarkalleen kadenssin (ant+ kadenssisensorin avulla, jonka toki voisi ripusta pyörään myös ulkona ajaessa jos jaksaisi).

Sisäradalla tai tyhmällä harjoitusvastuksella ajaessa tuo nopeussensori on hirveen kiva, jos kuljettu matka on millään tavalla mielenkiintoinen tieto.

Ainakin nyt tuntuu Turbo Muinilla ajaessa että se näyttää sensoreista huolimatta matkaa liian vähän "tuskatasoon" nähden. Kyllä nykyisellä rapakunnollakin ajan ulkona tietyillä sykkeillä ja rasitustasolla kovempaa kuin esim 20-21km/h mitä Muini näyttää vauhdiksi.

Riippuu ihan siitä kuinka tarkka kellekin riittää. Aika epäluotettavahan se on, virhettä helposti 1-2%

Joku 2% on jo aikamoinen heitto, esim pitkiä brevettejä ajaessa. Jos GPS näyttää matkaksi vaikka 402km, niin jos heitto olisi -2% niin matkaahan ei tulisi vaadittavaa 400km edes täyteen! Toisaalta jos olisi +2% just sillä kertaa, tulisi kulutettua kaloreita ihan liikaa määrämittaan nähden. Mitä tehnyt reittejä Google Mapsilla ja sit ulkona ajanut ne niin kyllä ne aika fifty-fifty on saman mittasia about olleet aina.

[JackOja]

Joku 2% on jo aikamoinen heitto, esim pitkiä brevettejä ajaessa. Jos GPS näyttää matkaksi vaikka 402km, niin jos heitto olisi -2% niin matkaahan ei tulisi vaadittavaa 400km edes täyteen! Toisaalta jos olisi +2% just sillä kertaa, tulisi kulutettua kaloreita ihan liikaa määrämittaan nähden.

Se virhehän ei ole vakio vaan vaihtelee koko ajan suuntaan ja toiseen. Keskimäärin ja ajoittain tarkkuus voi olla ihan hyväkin. Ongelma on se, että ei tiedä kuinka paljon virhe on milläkin hetkellä.

Mitä tehnyt reittejä Google Mapsilla ja sit ulkona ajanut ne niin kyllä ne aika fifty-fifty on saman mittasia about olleet aina.

No kuinka tarkka GoogleMapsi sitten on

[VesaP]

No kuinka tarkka GoogleMapsi sitten on

No se. Parempi kun kittaa vain vinkkua sohvalla. Pullosta näkee tarkasti "matkan" mitä on vetänyt...

[Kiovan Dynamo]

Ja sitten, kun kaikki eivät hinkkaa pelkästään piennarviivaa pitkin, niin maastossa GPS valehtelee vielä reilummin ja googlemapsillakaan on paha piirrellä parhaita polkulenkkejä.

[arctic biker]

Asiasta vähän eksyksiin mutta kuinkas tarkkoja nää nykykepsit joissa on myös GLONASS mukana?

[JackOja]

Ei ne käytännössä sen tarkempia ole. Enemmän satelliittivaihtoehtoja käytettävissä, that's it.

Lisäksi kun Ukrainan rähinät oli kiivaimmillaan, niin musta tuntui siltä (GPS+GLONASS), että tarkkuus oli vieläkin huonompi kuin yleensä ja fixin löytäminen hankalaa. Varmaankin Venäjä tarkoituksella häiritsi tarkkuutta. Mutta kertoisko ne sellaisesta jos kysyttäis, enpä usko.

[CamoN]

Asiasta vähän eksyksiin mutta kuinkas tarkkoja nää nykykepsit joissa on myös GLONASS mukana?

Eipä se teoreettinen tarkkuus taida olla sen kummempi GPS:n tai GLONASS:n kanssa tai niiden yhteiskäytössä. Sen sijaan erityisen hyvä ominaisuus esim. Garmin Edge 510:ssa on paikannuksen nopeus kun laitteeseen laittaa virrat. Jos pään päällä on taivas, sijaintitieto on käytettävissä muutaman sekunnin viiveellä aina. Edge 510 käyttää GPS:ää ja GLONASS:ia ja käsittääkseni muistaa viimeisimmät aloitus/lopetussijainnit, joka nopeuttaa paikan määrittämistä.

[lansive]

Jos ketään kiinnostaa enemmän, niin tuolla on Suomen GPS-ylijumalan kirjoittama kohtuullisen perusteellinen infopläjäys. Mutta lyhyesti sanottuna tarkkuus ei kuulu absoluuttisen paikannuksen parhaisiin puoliin.

[maalinni]

Minulla ainakin kaikki kokeilemani gps:t kadottaa tiheässä pusikossa yhteyden. Kokeilutuna kännykkä ja Suunnon ja Polarin podit. Pinnamittari on aika idioottivarma vehje, mutt mikä hyöty on magneetittomuudesta?

[VesaP]

mutt mikä hyöty on magneetittomuudesta?

Huippukevyessä hiilikuitukehässä pinnamagneettikin voi aiheuttaa ylimääräistä heittoa (gramman parin painollaankin).

[Oatmeal Stout]

Jos ketään kiinnostaa enemmän, niin tuolla on Suomen GPS-ylijumalan kirjoittama kohtuullisen perusteellinen infopläjäys. Mutta lyhyesti sanottuna tarkkuus ei kuulu absoluuttisen paikannuksen parhaisiin puoliin.

Mutta GPS-pohjaisella voidaan päästä 5cm tarkkutten:

Satelliittimittaus eli GPS-mittaus

Satelliittimittaus on satelliittipaikannusjärjestelmien avulla tehtävää sijainnin määrittämistä. Satelliittimittauksesta käytetään perinteisesti termiä GPS-mittaus, mutta sen sijaan nykyään voidaan puhua myös maailmanlaajuisesta GNSS-mittauksesta (Global Navigation Satellite System). Tällöin sijainnin määrittämiseen käytetään GPS-järjestelmän lisäksi muitakin satelliittipaikannusjärjestelmiä.
Paikanmääritys

Satelliitit lähettävät radiosignaaleja eri taajuuksilla. Signaalien kantoaaltoihin on lisätty binäärikoodeja, joiden avulla paikanmääritys voidaan tehdä. Satelliittipaikanmääritys jaetaan absoluuttiseen, differentiaaliseen ja suhteelliseen paikanmääritykseen.
Absoluuttinen paikanmääritys

Absoluuttinen paikanmääritys tehdään yksittäisellä vastaanottimella, esimerkiksi käsinavigaattorilla, joka vastaanottaa satelliitin lähettämän signaalin. Tällöin käytetään pääasiassa signaalien C/A -koodihavaintoja (Coarse acquisition). Kun vastaanotettua koodia verrataan navigaattorissa generoituun koodiin, selviää signaalin kulkuaika, josta puolestaan selviää etäisyys satelliittiin. Vastaanottimen paikka voidaan määrittää, koska tieto satelliittien paikoista on välitetty signaalin mukana. Paikanmääritys vaatii vähintään neljä satelliittia.
Differentiaalinen paikanmääritys

Differentiaalinen paikanmääritys eli DGPS pienentää paikanmäärityksen virheitä differentiaalikorjauksen avulla. Korjaukset välitetään vastaanottimelle radion tai matkapuhelimen välityksellä.
Suomessa differentiaalikorjausta välittää muun muassa Merenkulkulaitos. DGPS-korjausta välittää myös Geotrim Oy, joka käyttää GSM/GPRS -yhteyttä VRS-verkossa.
Suhteellinen paikanmääritys

Suhteellinen paikanmääritys perustuu satelliittien signaalien kantoaallon hyväksikäyttöön. Paikanmääritykseen tarvitaan vähintään kaksi vastaanotinta, joista toinen on koordinaateiltaan tunnetulla pisteellä. Mittauksessa määritetään koordinaattieroja vastaanottimien välillä.
Vastaanottimen lukittuessa satelliitin signaaliin vastaanotin mittaa sen hetkisen kantoaallon vaiheen. Tästä hetkestä eteenpäin vastaanotin alkaa laskea signaalin tulevien kokonaisten aallonpituuksien lukumäärää. Kun satelliitti liikkuu radallaan, sen etäisyyden muutos näkyy vastaanottimen laskemien saapuneiden aallonpituuksien lukumäärässä. Kun useampaa satelliittia on havaittu jonkin aikaa, aallonpituuksista voidaan laskea satelliitin etäisyys vastaanottimesta.
Suhteellisen paikanmäärityksen tärkeimmät sovellukset ovat staattinen GPS-mittaus ja RTK-mittaus.

• Staattinen GPS-mittaus tapahtuu jälkilaskentana ja soveltuu esimerkiksi tarkkojen kiintopisteverkkojen mittaamiseen ja erilaisiin deformaatiomittauksiin.
• RTK-mittauksessa, eli reaaliaikaisessa kinemaattisessa (Real Time Kinematic) mittauksessa laskennat voidaan suorittaa reaaliajassa. Tämä tarkoittaa sitä, että mitattujen pisteiden koordinaatit saadaan heti mittaushetkellä. RTK-mittauksessa tunnetulla pisteellä olevan vastaanottimen ja kartoitusvastaanottimen välille tarvitaan tiedonsiirtoyhteys.

Verkko-RTK- mittaus

Perinteisen RTK-mittauksen on viime vuosina korvannut kiinteisiin tukiasemiin perustuva verkko-RTK-menetelmä. Suomessa ja Maanmittauslaitoksella on käytössä virtuaalinen VRS-menetelmä (Virtual Reference Station). Menetelmässä kartoitusvastaanottimen lähelle luodaan virtuaalinen tukiasema, joka määrittyy kiinteän tukiasemaverkon havaintojen ja erilaisten virhelähteiden mallinnuksen avulla.
Mittaaminen VRS-verkossa

• Kartoitusvastaanotin (mittaaja) lähettää sijaintinsa VRS-laskentakeskukseen GSM/GPRS -yhteyttä käyttäen.
• Laskentakeskus muodostaa virtuaalisen tukiaseman mittaajan paikkaan.
• Laskentakeskus sijoittaa virtuaaliseen tukiasemaan lähimmän todellisen tukiaseman havaintodatan, sekä määrittää ja interpoloi havaintoihin virtuaalitukiaseman paikassa vaikuttavat virhelähteet.
• Tämän jälkeen laskentakeskus aloittaa RTK-korjauksen lähettämisen kartoitusvastaanottimelle ikään kuin se tulisi tukiasemalta, joka sijaitsisi aivan mittauspaikan vieressä.

Tällaisella verkkomenetelmällä päästään perinteistä RTK-menetelmää parempaan tarkkuuteen, sillä etäisyydestä johtuvasta virheestä päästään eroon lähes kokonaan. Lisäksi menetelmä tuo myös kustannus- ja aikasäästöä, koska omasta tukiasemasta ja sen pystyttämisestä voidaan luopua.
Virhelähteet paikannuksessa

Satelliittipaikannukseen vaikuttavat monet häiriötekijät, joita kutsutaan virhelähteiksi.

• Suurin virhelähde on tällä hetkellä ilmakehä. Ilmakehän ionosfääri ja troposfääri vaikuttavat satelliitin signaaliin etenemisnopeuteen ja sitä kautta ilmenevät virheenä satelliittien etäisyydessä.
• Auringon aktiivisuus vaikuttaa Maapallon ionosfääriin ja se vaihtelee 11 vuoden jaksoissa. Tällä hetkellä auringon aktiivisuus on lisääntymässä kohti maksimia, joka on odotettavissa vuonna 2013.
• Muita virhelähteitä ovat mm. satelliittien radanmäärityksen ja kellon virheet, vastaanottimesta johtuvat virheet ja monitieheijastukset (Paikannussatelliitin signaali ei pääse suorinta tietä vastaanottimen antenniin, vaan on heijastunut jostakin esineestä tai pinnasta).
• Satelliittigeometria, eli satelliittien keskinäinen sijainti taivaalla vaikuttaa paikannuksen tarkkuuteen. Matemaattisesti satelliittigeometrian hyvyys tai huonous ilmaistaan DOP-luvuilla (Dilution Of Precision). Mitä pienempi luku, sitä pienempi on satelliittigeometrian vaikutus paikannuksen tarkkuuteen. Satelliittigeometria on riittävän hyvä, kun yleisimmin käytetty PDOP-arvo (Position DOP) on alle 6.

Absoluuttisessa paikanmäärityksessä virheiden vaikutusta voidaan pienentää esimerkiksi ionosfääri- ja troposfäärimalleilla. Differentiaalisessa paikannuksessa eri virheistä päästään lähes kokonaan eroon määritettyjen korjausten ansiosta. Suhteellisessa paikannuksessa virhelähteet osin kumoavat toisensa laskentamenetelmästä johtuen, mutta kaksitaajuusvastaanottimilla voidaan ionosfäärin aiheuttama virhe määrittää ja eliminoida.
Paikannustarkkuus

Taulukossa on annettu karkeat tarkkuusarviot eri paikannusmenetelmille. Erityisesti absoluuttisessa paikannuksessa tarkkuus voi heitellä huomattavasti mittauspaikasta, satelliittigeometriasta ja muista virhelähteistä johtuen.

	Paikannuksen tarkkuus
Absoluuttinen paikanmääritys	alle 10 m
Differentiaalinen paikanmääritys	0.5 – 5 m
Suhteellinen paikanmääritys	alle 5 cm

[Oatmeal Stout]

Huippukevyessä hiilikuitukehässä pinnamagneettikin voi aiheuttaa ylimääräistä heittoa (gramman parin painollaankin).

Etkös käytäkään kevennysmagneetteja? 0,0006g?

S-01-01-N Disc magnet Ø 1 mm, height 1 mm

Neodymium, N45, nickel-plated

Article ID	S-01-01-N
Material	NdFeB
Shape	Disc
Diameter	1 mm
Height	1 mm
Tolerance	+/- 0,1 mm
Coating	Nickel-plated (Ni-Cu-Ni)
Magnetisation	N45
strength	approx. 25 g
Max. working temperature	80°C
Weight	0,006 g

[lansive]

Mutta lyhyesti sanottuna tarkkuus ei kuulu absoluuttisen paikannuksen parhaisiin puoliin.

Mutta GPS-pohjaisella voidaan päästä 5cm tarkkutten:

Pyörä-GPS:t käyttävät kaikki absoluuttista paikannusta, joten on täysin irrelevanttia mihin tarkkuuteen päästään jälkilaskennan ja vaihe-eromittauksen avulla. Huonoissa olosuhteissa absoluuttisen paikannuksen tarkkuus voi olla merkittävästi huonompi kuin mainittu 10 metriä.

[Kiovan Dynamo]

Huippukevyessä hiilikuitukehässä pinnamagneettikin voi aiheuttaa ylimääräistä heittoa (gramman parin painollaankin).

Ne on kaikki epäkeskoja joka tapauksessa ja venttiili sen kun lisää tuskaa. Mutta ei hätää. .22 kaliiberin luodista saa naputeltua pinnanreikiin tasapainotuspainoja ja samalla saa hoidettua tuon pinnamagneetinkin tuoman asian pois päiväjärjestyksestä.

[Oatmeal Stout]

Pyörä-GPS:t käyttävät kaikki absoluuttista paikannusta, joten on täysin irrelevanttia mihin tarkkuuteen päästään jälkilaskennan ja vaihe-eromittauksen avulla. Huonoissa olosuhteissa absoluuttisen paikannuksen tarkkuus voi olla merkittävästi huonompi kuin mainittu 10 metriä.

Pyörä-GPS:t ovat tietoisia tarkkuudestaan, ainakin osa nopeusanturin kera, mutta eivät kerro. Autonavigaattorit pyrkivät sijoittamaan autot teille ja kauneimmillaan häiriön jälkeen väärälle tielle, mikä vaikuttaa kiertoliittymäajamisessa oleellisesti. Kyse on laitteen hinnasta ja sähköntarpeesta.
Suomessa ei näy kovin korkealla olevia sateliitteja, joten tarkkuus kärsii siitäkin vaikka neljään sateliittiin saataisiin yhteys - pitkät ilmakehässä kuljetut matkat vaikkuttavat.
Jälkilaskennalla ja kiinteillä GPS-asemilla päästään miilimetritarkkuuteen.

[CamoN]

Pinnamittari on aika idioottivarma vehje, mutt mikä hyöty on magneetittomuudesta?

Tilasin Garminin magneetittoman nopeussensorin (Bike Speed Sensor) kesällä kahdesta syystä. Ehkä tärkeämpänä ulkonäölliset seikat - kun pyörän osat on värikoodattu ja valikoitu viimeisen päälle tasapainoisen näköiseksi kokonaisuudeksi, mustat mötikät valkoisen rungon takahaarukassa ovat vaan rumia. Lisäksi pyörä on helpompi pestä ja puhdistaa, kun runkoon ei ole sidottu mitään ylimääräistä.

Toisena syynä asennuksen helppous. Kun omistaa useamman kuin yhden kiekkosetin, napaan kumilenkillä kiinnitettävä kiihtyvyysmittari on helppo irrottaa, helppo kiinnittää ja se toimii aina jos se on ehjä ja paristossa on virtaa. Herkästi vastaanottava magneettianturi ei ole välttämättä niin tarkka magneetin paikasta, mutta olen omistanut sellaisiakin magneettiin reagoivia nopeusantureita joiden kanssa magneetin etäisyyttä sai hieroa hartaasti jos halusi luotettavaa dataa. Noiden molempien perusteiden summana vielä se, että talvikaudella ajan sisähallissa ja vastuksella treenikiekoilla, jolloin tarvitsen nopeusanturia. Kesällä ajan hifikiekoilla ja pelkästään ulkona, jolloin en tarvitse nopeusanturia GPS:n takia.

No, tuo kyseinen anturi ehti jo levitä. Ei mitään hajua miksi, lopetti vaan yhteistyön kesken ajamisen harjoitusvastuksella. Toiminnasta kertova ledi vilkutti kryptistä vikailmoitussarjaa pariston kytkennän jälkeen, jota käyttöohje tai Garminin tuki ei selittänyt. No Garminin tuki sentään lähetti uuden laitteen ilman ylimääräisiä kysymyksiä jonka hain tänään. Saa nähdä miten pitkäikäinen se on.

[Sathamoth]

Toisena syynä asennuksen helppous. Kun omistaa useamman kuin yhden kiekkosetin, napaan kumilenkillä kiinnitettävä kiihtyvyysmittari on helppo irrottaa, helppo kiinnittää ja se toimii aina jos se on ehjä ja paristossa on virtaa. Herkästi vastaanottava magneettianturi ei ole välttämättä niin tarkka magneetin paikasta, mutta olen omistanut sellaisiakin magneettiin reagoivia nopeusantureita joiden kanssa magneetin etäisyyttä sai hieroa hartaasti jos halusi luotettavaa dataa. Noiden molempien perusteiden summana vielä se, että talvikaudella ajan sisähallissa ja vastuksella treenikiekoilla, jolloin tarvitsen nopeusanturia. Kesällä ajan hifikiekoilla ja pelkästään ulkona, jolloin en tarvitse nopeusanturia GPS:n takia.

Tuo on se minunkin syy. Talvella trainerissa, kesällä ulkona ja itseasiassa myös pyörä vaihtuu välillä alta. Ulkona GPS:n mittaaman matkan tarkkuus on riittänyt mulle ihan hyvin, ja sisällä se matka ei kiinnosta mutta nopeus & kadenssi kylläkin - kun ei vielä wattimittaria ole niin TR:n VirtualPowerilla mennään, ja se vaatii nopeustiedon.




Sent from my iPhone using Tapatalk

[kervelo]

Wahoolta tuli viimein myyntiin magneetiton nopeusanturi, joka lähettää sekä ANT:tia ja bluetoothia. Aikaisemminhan on tarjolla ollut jo vastaavalla tavalla toimiva kadenssimittari.
http://eu.wahoofitness.com/devices/b...ed-sensor.html
http://eu.wahoofitness.com/devices/w...ce-sensor.html

[veekoo]

Wahoolta tuli viimein myyntiin magneetiton nopeusanturi, joka lähettää sekä ANT:tia ja bluetoothia. Aikaisemminhan on tarjolla ollut jo vastaavalla tavalla toimiva kadenssimittari.
http://eu.wahoofitness.com/devices/b...ed-sensor.html
http://eu.wahoofitness.com/devices/w...ce-sensor.html

Noissa on mainittu protokollaksi bluetooth ja ant+, mutta toimiiko yhteen Garminin vermeiden (Edge, vivoactive jne.) kanssa? Wahoon omilla sivuilla "Supported devices" listassa on vain iPhone/Android luureja.

[mhelander]

Ainakin kadenssi toimii VivoActive:n, eTrex 35:n ja Nexus 5X:n Strava:n kanssa...

Sent from my Nexus 5X using Tapatalk

[kervelo]

Wahoon kaksitoiminen TICKR sykepanta ja RPM ovat toimineet Garminin edge-mittarin kanssa ihan normaalisti.

[Warlord]

Mulla ei TICKR suostunut pelaamaan Garmin Edge 520:n kanssa kuin satunnaisesti.

[kervelo]

Outoa. Minulla edge 510 toimii, lisäksi olen käyttänyt pantaa joitain kertoja myös jonkun 200-sarjan forerunnerin kanssa.

[Warlord]

Garminin foorumilla oli vastaavaa esillä. Ostin suosiolla Garminin oman sykevyön, TICKR jäi trainerikäyttöön.

[mhelander]

Mulla taas Garmin sykevyö kerää pölyä, käytössä on Wahoo 2-toiminen useimmin ja joskus sekä maantiellä "tehoa" myös raportoiva CycleOps PowerCal vyö. Ei sitten minkäänlaisia ongelmia yhdenkään Garmin-laitteen kanssa...

Sent from my Nexus 5X using Tapatalk