Miesten virtsatievaivat

[Fuuga]

Ajattelin nyt aivan tuoreena tapauksena jakaa tämän tarinan, jonka urologikin sanoi olevan ostettavissa. Valitettavastihan näistä ei varsinaista syytä ole koskaan helppo tai tai varma löytää - spekulaatioita aina.

Kaikki saattaa alkaa Fleche 2014:sta tai jopa aiemmin kevättalvesta tai sitten ei. Bakteerin kulkeutuminen kroppaan on epäselvä, teitä on monia. Kuitenkin Fleche 2014:n aikana aloin olla tunnoton alapäästäni. Elin tahtoi vetäytyä ja virtsan pusertaminen ulos tuntui työltä, koska virtauksesta ei tullut kohtuullisen tunnottomaan terskaan tuntemuksia ja sitä myöten myös virtsaamisesta tullutta helpotuksen tunnetta ei tullut. 'En olisi tiennyt virtsaavani jos en olisi tiennyt virtsaavani' on hyvän mystinen lause kuvaamaan tilaa. Tätä olotilaa kesti 2-3 vkoa, mutten huolestunut, koska päivittäistä palautumista tuntui tapahtuvan. Lopullinen palautuminen tapahtuikin ja asia hautautui mielestä. Sillä hetkellä ainoita toimenpiteitä oli satulan nokan asennon uusi arviointi ja lasku. Pitkiä reissuja ko. pyörällä en sen jälkeen tehnyt, joten kokemuksetkin jäivät vähäisiksi.

Nyt sitten viime viikolla jouduin ajelemaan työmatkoja ko. pyörällä enkä kokenut ongelmia - kunnes. Pyörästä puhkesi perjantaina kumi ja jouduin kävelyttämään viimeiset 3 km. Kävelin paljain jaloin ja seuraukset saattaa arvata. Mitään ihmeellistä väsymystä tms. en pe-iltana tuntenut. Ainoa tunne, joka alkoi häiritä oli yhtäkkinen kokoaikaisen ulostamisen ja virtsaamisen tarve, mutta mitään ei tullut. Seuraavana yönä nousi 39.5 asteen kuume, jota kesti koko lauantain. Kuumeilun arvailin johtuvan tuosta kävelystä, kuumuudesta ja ylimalkaan yleisestä salaa syntyneestä yliväsymyksestä. Kuumeen la-su -väliselle yölle laski 1.2 g Ibumax-annos ja sunnuntaina kuume pysytteli pois ja olo muutenkin koheni myös alapään osalta. Kuvittelin jo meneväni maanantaina töihin.

Maanantaina kuitenkin heti aamusta kuume alkoi kohota ja tavoitti vanhat lukemat. Totesin, että on tässä lähdettävä tohtorille jonne painuinkin. Labran jälkeen tohtori kirjoitti lähetteen Jorviin, josta myöhemmin päädyin keskitetylle urologiselle Peijakseen. Diagnoosina munuais(altaan)tulehdus. 2 kokonaista päivää tipassa ja tänään pois.

Pohdintaa syistä ja kehityksistä olen käynyt näin. Lähtökohtana on voinut tosiaan olla Fleche, sen aikana tehty pieni uimapyrähdys, silloin oli vielä aika kylmät vedet, tai jopa kevättalvella tapahtunut huomaamatta jäänyt kylmettyminen. Alkuperäinen syy on voinut olla loppujen lopuksi ihan mikä vain. Kuitenkin kumpaakin alapään tunnottomaksi menoa on yhdistänyt - sen tajusin vasta nyt - samat (liian) kireät ajoalushousut. Lisäksi olen aina ajanut aika kuivana so. nesteen kulutus ei ole ollut kovinkaan korkeaa luokkaa, vaikkakin olen yrittänyt hoitaa nestetankkausta hyvin. Ensiksi mainittu on voinut aiheuttaa tukosta ja ahtaumaa virtsatiehyeissä ja toinen on vähentänyt virtsatiehyeiden huuhtelua, jotka pitkäkestoisena on loppujen lopuksi vahvistanut infektion täyteen kukkaan. Koko hommaa on tietysti edesauttanut harvinaisen kuivat ja kuumat säät sekä Flechen aikana että viime viikkoina.

Pelkkää spekulaatiota, mutta ei ehkä turhaa varteenotettavaksi:
- Pidä penkin asento oikeana (päivän selvä)
- Elä käytä liian tiukkoja housuja
- Juo paljon, jos ei osa tule virtsana ulos, juo enemmän.

Summa summarum, tänään kotiuduttuani Peijaksesta tiedän juovani kaksin verroin enemmän - ainakin näillä keleillä. Olen tyytyväinen, että huolimatta 2 viikon antilooppikuurista lääkärin mukaan ei ole estettä osallistua Route 300:lle. Ja lopuksi, ne alushousut lentävät roskakoriin.

[Ulkorengas]

Lisää spekulaatiota: Itselläni on maantieajossa tapana nousta välillä ajamaan putkelta, vaikka muuten rauhallisesti mentäisiinkin. Syitä ja seurauksia en tunne, mutta tuollainen ajoasennon vaihtelu tuntuu virkistävältä.

[kuovipolku]

Epämiellyttävä kokemus lienee kumpainenkin, mutta maallikkona en ole varma onko niillä yleensä tai tässä tapauksessa mitään erityistä yhteyttä. Puutumis- ja tunnottumuusongelma on yksi asia ja virtsatie- ja munuaistulehdus on toinen eikä etummainen tai sen aiheuttaja aiheuta jälkimmäistä. Yhteistä on toki se että mahdolliset eturauhasongelmat saattavat edesauttaa tai pahentaakin molempia jos ja kun virtsanvirtaus heikkenee tai virtsarakko ei kunnolla tyhjene.

Sanoisin silti että sinulla on pelkästään käynyt huono tuuri eli olet saanut riesaksesi kaksi eri vaivaa perätysten.a(ivan kuin salama voi iskeä kahdesti samaan paikkaan tai ensimmäisen flunssaviruksen juuri nujerrettuaan voi sairastua toiseen).

Kylmältä ja viimalta suojautuminen ovat hyväksi eturauhastulehduksen torjumiseksi. Sopiva satula ja penkin sekä istujan asento sekä putkelle nouseminen sopivin (~15-20 min) välein estävät puutmista. Virtsatietulehdus on bakteerin aiheuttama eikä tässä maailmassa voi bakteereja välttää, hyvä (muttei liiallinen) hygienia ja virtsaputken sääännöllinen huuhtelu ovat kuitenkin asiaankuuluvia (joskaan eivät sataprosenttisesti riittäviä) vastatoimenpiteitä. Jälkimmäisen kannalta riittävä nesteytys myös ja erityisesti pitkällä lenkillä ja kuumissa olosuhteissa on oleellista.


PS Kolmen kilometrin kävelystä paljain jaloin seuraa ymmärtääkseni tottumattomalle rakkoja tai jopa verirakkoja jalkapohjiin. (FWIW jos sisuri ja pumppu ovat mukana - ja pumppu toimii - ja jos olosuhteet renkaanvaihdollet ovat inhimilliset, pidän itse rajana noin kahdeksaasataa metriä, sitä pidempää matkaa en kävele.)

PPS "Alushousuilla" tarkottanet alushousumallisia säämiskähousuja joita pidetään pehmusteettomien päällishousujen alla. (Esim. taannoista mallia Lidl.) En ole aivan varma ymmärränkö minä miten ne voisivat olla otsikon aiheen kannalta liian kireät (jos ne eivät jo jalkaan vedettyinä ole epämukavat) enkä varsinkaan sitä miten näissä keleissä on voinut pitää alushousuja ajaessaan. (Kireyden sijaan haukkuisin hautovuutta tms.)

[Mazza]

PS Kolmen kilometrin kävelystä paljain jaloin seuraa ymmärtääkseni tottumattomalle rakkoja tai jopa verirakkoja jalkapohjiin.
Menee aavistuksen ohi aiheen, mutta olen pilannut omat jalkani huonoissa turvakengissä hauduttamalla, toisinaan jalat on olleet niin turvoksissa, että talvellakin on voinut kulkea vain villasukat ja sandaalit jalassa. Muutama vuosi sitten aloin hoitaa jalkojani käymällä silloin tällöin muutaman kilometrin avojalkakävelyitä asfaltilla ja soralla. Koskaan ei ole ollut ongelmaa jalkojen keston kanssa, mutta todella hoitavaa se on, jos jalat on kipeät. Käyn vain muutaman kerran kesässä. Suosittelen kaikille!

[pesuman]

Itse törmäsin Fuugan ongelmaan ajaessani ensi kerran Vätternrundanin. Silloin ei tietotaito ollut vielä nykyisellä tasolla ja näin ollen matkaan tuli lähdettyä täysin sopimattomalla satulalla ja sovittamattomalla pyörällä. Oppia on tullut tämän jälkeen roppakaupalla, sekä anatomiasta että pyörän sovittamisesta.

Satulalla ei ole väliä. Näin sanovat pyörillä ajavat kirpun kokoiset ja painoiset miehet. Pitää kenties heidän kohdallaan paikkansa.

Polkijan painon lisääntyessä satulaan tulee kuitenkin panostaa todella paljon, jotta ongelmilta vältyttäisiin. Pitkillä lenkeillä näkee paljon viitteitä siitä, että satula ei ehkä olekaan polkijan hanurille se oikea. Sitkeästi kuitenkin ajetaan sillä Fizikillä, jota kaveri kehui.

On vaikeaa sanoa, onko olemassa hyvää satulaa sen enempää kuin huonoa satulaa. Jokainen takapuoli on oma yksilönsä, jolle tulee löytää juuri sille sopiva satula. Näin ollen minulle hyvä satula ei ole välttämättä sitä kenellekään muulle.

Oleellinta on kuitenkin se, ettei satula aiheuta painetta nivushermon alueelle ts. kankkuluut eivät leviä satulan ympärille vaan istuvat satulan päällä.

Satulan oikea leveys on siis hyvä lähtökohta. Lähtökohtaisesti useimmat ajavat liian sporttisella eli liian kapealla satulalla tai sitten istuvat satulassa triathlon-tyylisesti liian nokalla, eli eivät hyödynnä satulan leveintä kohtaa tarpeeksi.

En myöskään ymmärrä, miksi satula täytyy vesivaakaa käyttäen laittaa juuri vaateriin. Tätä oikein neuvotaan alan lehdissä. Pieni satulan nokan lasku helpottaa ja ennaltaehkäisee miehisten vaivojen syntymistä tehokkaasti.

Vaivoja vähentää myös halkiosatulan käyttäminen. Halkion mallilla tai muodolla ei ole väliä, kunhan sellainen ylipäätään on. Pahimpia ongelmien aiheuttajia ovat pinnaltaan kuperat satulat, jotka oikein painavat jalkovälin hermoja kasaan. Useimmiten ongelmat eivät kuitenkaan tule esille normaalilenkeillä. Vasta 150km ja yli tai sata kilsaa useampana päivänä viikossa kertoo koko totuuden.

Tosiasia on kuitenkin se, että suurin osa miehistä ajaa genitaalialueiden terveyden kannalta kelvottomalla satulalla, joka on vieläpä säädetty väärin.

Mitä tulee säätämiseen, niin suurin osa ajaa market- tai kauppapyörällä, joka on säädetty vain silmämääräisesti kohdilleen. Stemmi ja satulaputken ns. jättö ovat liikkeen jäljiltä ja keho pakotetaan siihen ajoasentoon, jonka pyörästä voi parhaimmillaan löytää. Monilla taidot eivät riitä muuhun kuin satulaputken korkeuden säätöön.

Tästä on vielä pitkä matka mukavaan ajamiseen.

Tosiasia on myös se, ettei polkupyörästä koskaan saa niin mukavaa, etteikö ylipitkän lenkin ajamisesta tulisi jotain vaivoja.

Oma pyöräni on säädetty kaikkien tieteen keinojen avulla istumaan kuin nahkahansikas.

Silti mm. Vätternrundanin jälkeen pakarat ovat hellänä, ranteet kipeinä, niska hieman jumissa jne.

Ne ovat fysiologisia vaivoja, joita tulee automaattisesti pitkäkestoisen suorituksen seurauksena. Kaikkea ei voi laittaa pelkästään välineen piikkiin.

Kuitenkaan alapää ei mennyt missään vaiheessa tunnottomaksi. Siihen vaikuttaa nimenomaisesti pyörän ja satulan säätäminen sekä satulan valinta.

Tänä vuonna ajoin Sellen halkiosatulalla. Edellisvuonna ISM Road satulalla. Kummallakaan ei ongelmia. Kumpikin suunniteltu ns. anatomisesti.

Vielä sananen putkelta polkemisesta. Se on erittäin hyvä, tehokas ja terveellinen tapa palauttaa takapuolen verenkiertoa ja suosittelen ajamaan putkelta tarpeen vaatiessa myös tasamaalla. Siten pystyy helpottamaan esim. alaselän kiputiloja pitkillä lenkeillä. Ihmistä ei ole suunniteltu anatomisesti ajamaan polkupyörällä ainakaan UCI:n sääntöjen puitteissa.

Mitkään säännöt eivät kuitenkaan rajoita hakemasta itselleen tarkoituksenmukaisinta ajotyyliä.

[El-Carpaso]

Itse törmäsin Fuugan ongelmaan ajaessani ensi kerran Vätternrundanin. Silloin ei tietotaito ollut vielä nykyisellä tasolla ja näin ollen matkaan tuli lähdettyä täysin sopimattomalla satulalla ja sovittamattomalla pyörällä. Oppia on tullut tämän jälkeen roppakaupalla, sekä anatomiasta että pyörän sovittamisesta.

Satulalla ei ole väliä. Näin sanovat pyörillä ajavat kirpun kokoiset ja painoiset miehet. Pitää kenties heidän kohdallaan paikkansa.

Polkijan painon lisääntyessä satulaan tulee kuitenkin panostaa todella paljon, jotta ongelmilta vältyttäisiin. Pitkillä lenkeillä näkee paljon viitteitä siitä, että satula ei ehkä olekaan polkijan hanurille se oikea. Sitkeästi kuitenkin ajetaan sillä Fizikillä, jota kaveri kehui.

On vaikeaa sanoa, onko olemassa hyvää satulaa sen enempää kuin huonoa satulaa. Jokainen takapuoli on oma yksilönsä, jolle tulee löytää juuri sille sopiva satula. Näin ollen minulle hyvä satula ei ole välttämättä sitä kenellekään muulle.

Oleellinta on kuitenkin se, ettei satula aiheuta painetta nivushermon alueelle ts. kankkuluut eivät leviä satulan ympärille vaan istuvat satulan päällä.

Satulan oikea leveys on siis hyvä lähtökohta. Lähtökohtaisesti useimmat ajavat liian sporttisella eli liian kapealla satulalla tai sitten istuvat satulassa triathlon-tyylisesti liian nokalla, eli eivät hyödynnä satulan leveintä kohtaa tarpeeksi.

En myöskään ymmärrä, miksi satula täytyy vesivaakaa käyttäen laittaa juuri vaateriin. Tätä oikein neuvotaan alan lehdissä. Pieni satulan nokan lasku helpottaa ja ennaltaehkäisee miehisten vaivojen syntymistä tehokkaasti.

Vaivoja vähentää myös halkiosatulan käyttäminen. Halkion mallilla tai muodolla ei ole väliä, kunhan sellainen ylipäätään on. Pahimpia ongelmien aiheuttajia ovat pinnaltaan kuperat satulat, jotka oikein painavat jalkovälin hermoja kasaan. Useimmiten ongelmat eivät kuitenkaan tule esille normaalilenkeillä. Vasta 150km ja yli tai sata kilsaa useampana päivänä viikossa kertoo koko totuuden.

Tosiasia on kuitenkin se, että suurin osa miehistä ajaa genitaalialueiden terveyden kannalta kelvottomalla satulalla, joka on vieläpä säädetty väärin.

Mitä tulee säätämiseen, niin suurin osa ajaa market- tai kauppapyörällä, joka on säädetty vain silmämääräisesti kohdilleen. Stemmi ja satulaputken ns. jättö ovat liikkeen jäljiltä ja keho pakotetaan siihen ajoasentoon, jonka pyörästä voi parhaimmillaan löytää. Monilla taidot eivät riitä muuhun kuin satulaputken korkeuden säätöön.

Tästä on vielä pitkä matka mukavaan ajamiseen.

Tosiasia on myös se, ettei polkupyörästä koskaan saa niin mukavaa, etteikö ylipitkän lenkin ajamisesta tulisi jotain vaivoja.

Oma pyöräni on säädetty kaikkien tieteen keinojen avulla istumaan kuin nahkahansikas.

Silti mm. Vätternrundanin jälkeen pakarat ovat hellänä, ranteet kipeinä, niska hieman jumissa jne.

Ne ovat fysiologisia vaivoja, joita tulee automaattisesti pitkäkestoisen suorituksen seurauksena. Kaikkea ei voi laittaa pelkästään välineen piikkiin.

Kuitenkaan alapää ei mennyt missään vaiheessa tunnottomaksi. Siihen vaikuttaa nimenomaisesti pyörän ja satulan säätäminen sekä satulan valinta.

Tänä vuonna ajoin Sellen halkiosatulalla. Edellisvuonna ISM Road satulalla. Kummallakaan ei ongelmia. Kumpikin suunniteltu ns. anatomisesti.

Vielä sananen putkelta polkemisesta. Se on erittäin hyvä, tehokas ja terveellinen tapa palauttaa takapuolen verenkiertoa ja suosittelen ajamaan putkelta tarpeen vaatiessa myös tasamaalla. Siten pystyy helpottamaan esim. alaselän kiputiloja pitkillä lenkeillä. Ihmistä ei ole suunniteltu anatomisesti ajamaan polkupyörällä ainakaan UCI:n sääntöjen puitteissa.

Mitkään säännöt eivät kuitenkaan rajoita hakemasta itselleen tarkoituksenmukaisinta ajotyyliä.

Voihan sen satulan laittaa nokka alas jos haluaa nimenomaan tuhota selkänsä ja ranteensa. Mulla ei ole toiminut yksikään satula nokka alaspäin ja se taitaa juurikin olla höyhensarjalaisten haihattelua että satulaa voi pitää nokka alaspäin.

Satula voi olla hyvä ja täysin kivuton jopa pitkillä lenkeillä. Ehkä jopa sellainen joka katoaa alta. On vaan sen verta yksilöllistä, että vääriä valintoja on usein enempi kuin oikeita. Itsellä oli (tai on vielä, mutta en tiedä mitä teen ton kanssa) maantiefillarissa spessun romin evo comp gel ja noin vuoden ajot meni ilman vaivoja. Selkäkivut katos, hartia ja rannekivut katos, takapuolikivut ja puutuminen katos. Käytännössä olin todella tyytyväinen tohon 143 milliä leveään kapistukseen. Nyt tosin tänä kesänä on alkanut tulla puutumista ja kipuilua. Tuntuu kuin satula olisi liian kapea ja levittäisi istuinluita ulospäin. lisäksi selkäkivut on palanneet jossain määrin jne. Kuitenkin tolla mentiin 500km ahvenanmaalla ihan ok tänä kesänä, joten olisi voinut pysyä tuossa satulassa jos en olisi perfektionisti.

Uusi testissä oleva satula on fizik antares versus joka näin lähtökohdiltaan vaikuttaa paremmalta kuin tuo spessun romini. Tosin jos satula on vaakatasossa tulee käsille aivan liikaa painoa joten pitää hakea vähän nokkaa ylöspäin. Internettietous kertoo, että satulan jousto tekee siitä vaakasäädössä de facto alakenoisen joten yleensä ko. satulaa käytetään nokka hieman ylös. Paino tulee istuinluille suoraan ylöspäin eikä pehmytkudoksessa mitään painetta. Muutenkin satula on paljon spessua minimalistisempi ja liukkaampi joten asennon vaihto ja polkeminen onnistuu helpommin. Mutta enempi selviää kun ajaa enempi ja saa säädöt kuntoon.
Versus on siis fizikin "uusi" mallisto. Käytännössä vastaavat tarkasti normimallistoa, mutta keskellä kulkee leveä kanava (ei täys halkio)

[pesuman]

Sitä ei lie El-Carpasonkaan kieltäminen, etteikö satulaa valittaessa usein tyyli mene käytettävyyden edelle. Brooksin satuloita kehutaan maasta taivaaseen (itsellä ei kokemusta) mutta ei tulisi mieleenkään laittaa sellaista maantiekiitäjään noin niin kuin tyyliä silmällä pitäen.

Satulan keskellä kulkeva leveä kanava ajaa täsmälleen saman asian kuin halkio, kunhan satula vain on oikean levyinen ja asettuu pakaroiden alle, ei niiden väliin.

Mitä tulee satulan nokan asentoon, niin sen nokanhan voi työntää vaikka hanuriinsa, jos se parhaalta tuntuu. Tottumuskysymyksistä ei kannata väitellä. Olenpa nähnyt tien päällä satuloita, joissa nokkaa on nostettu reippaanlaisesti.

Itse löysin parhaan variaation parin asteen laskusta.

Mutta kuten on jo korostettu, pyöräily on niin yksilöllistä, ettei ilman mittavaa empiiristä kokeilua voi sanoa juuta eikä jaata.

[El-Carpaso]

Lähinnä se kävi mielessä että sun alkuperäisestä viestistä sai kuvan, että vaaka satula (saatika sit nokka ylös) olis nimenomaan väärä tapa säätää satulaa ja oikea tapa olis nokka alaspäin. Mutta kuten mainitsit niin sekin säätö on yksilöllinen ja vaaka satula toimii suurelle osalle ajajista, joten se ei ole väärä. Nokka alhaalla toimii myös monelle kuten myös nokka ylös. On pidettävä mielessä, että istuinluut ulonevat lantiosta eri ihmisillä eri tavoin, joten halkiokaan ei ole kaikille välttämätön.

Ajotyyli myös vaikuttaa paljon satulan valintaan. Retkipyöriin jne brooksit on hyviä koska ovat leveitä/kovia ja tarjoavat paljon tukea istuinluille pystymmässä ajoasennossa. Kuitekin brooksin kovuus ja halkiottomuus tai muut tekijät voivat haitata sprottisemmassa ajoasennossa, jossa myös istuinluiden kontaktikohdat ovat kapeammalla. Siten brooksin leveydelläkään ei ole sporttisemmassa asennossa niin väliä. Istuinluut kuitenkin kapenevat lantiossa eteenpäin mentäessä eli kun lantion kulma kippaa eteenpäin, myös ko. luut kapenevat ja voidaan käyttää kapeampaa satulaa. Periaatteessahan satulan pitäisi olla niin kapea kuin pystyy käyttämään ettei se häiritse jalkojen liikettä. Cervelolla oli hyvä artikkeli aiheesta ja heidän ohjeensa satulan leveydestä oli istuinluiden leveys +2cm.

[pesuman]

Oliko linkkiä heittää Cervelon artikkeliin?
Kaikki satuloihin liittyvä kiinnostaa, koska periaatteessa vieläkin etsin sitä täydellistä satulaa itselleni.

[adelaine]

Huomauttaisin koko keskusteluun liittyen, että lääkärisuomi on hyvin harhaanjohtavaa koska se käyttää sanaa tulehdus kahdessa eri merkityksessä:
1) Tulehdus voi olla esimerkiksi bakteerin tai sienen aiheuttama, (infektio)
2) Tulehdus voi olla myös esimerkiksi mekaanisesta rasituksesta aiheutunut kudoksen ärtymystila, (inflammaatio)

Infektiota hoidetaan esimerkiksi antibiooteilla, inflammaatiota puolestaan mm. tulehduskipulääkkeillä.

Ja itse aiheeseen liittyen...
Mulla "hyväksi" kokemani satula aiheutti muutama vuosi takaperin eturauhastulehduksen (inflammaatio) oireita ja virtsaamisongelmia. Alle kolmekymppisenä sitä jo huolestui, että näinkö sitä nuorena ukkoudutaan. Satulaa vaihtamalla oireet kuitenkin hävisivät muutamassa viikossa.

[El-Carpaso]

http://www.cervelo.com/en/engineering/ask-the-engineers/the-four-and-a-half-rules-of-road-saddles-.html

Toi on mun mielestä hyvä artikkeli. Tosin täytyy kuitenkin pitää mielessä, että istuinluiden leveys on ohje, eikä sääntö ja juurikin ajoasento/lantion kulma sekä ajotyyli, reiden paksuus etc. vaikuttaa satulaan.
Itse valitsin Fizik antares versuksen aika pitkälti tuon artikkelin pohjalta. Säädin satulaa äsken paikoilleen ja nyt vaikuttaa siltä, että pitää enää tehdä pitkä 100km lenkki ja katsoa kipeytyykö mikään. Onneksi on vielä palautusaikaa useampi päivä jäljellä niin on aikaa tesmailla.
Jos miettii noita fizikkejä niin oma istuinluiden leveys on ~120-125mm
Fizik arione on hyvän mallinen, mutta 130mm leveimmästä kohdasta joten aivan liian kapea.
Fizik antares on 142mm leveä eli juuri sopiva tuohon 120mm istuinluuleveyteen. Liian leveä alkaisi hinkkaamaan jalkoja.
Fizik aliante on myös 142mm leveä ja mainostettu erittäin mukavaksi. Kuitenki aliante lähtee laskeutumaan aika jyrkästi alaspäin jo siinä kohtaa jossa meikän istuinluiden pitäisi levätä, kuten myös romin evossa. Käytännössä siis alianten istuttava leveys on hieman kapeampi kuin antareksen ja siten liian kapea meikälle.

[Fuuga]

Epämiellyttävä kokemus lienee kumpainenkin, mutta maallikkona en ole varma onko niillä yleensä tai tässä tapauksessa mitään erityistä yhteyttä. Puutumis- ja tunnottumuusongelma on yksi asia ja virtsatie- ja munuaistulehdus on toinen eikä etummainen tai sen aiheuttaja aiheuta jälkimmäistä. Yhteistä on toki se että mahdolliset eturauhasongelmat saattavat edesauttaa tai pahentaakin molempia jos ja kun virtsanvirtaus heikkenee tai virtsarakko ei kunnolla tyhjene.

Tämä on mielenkiintoinen kappale, sillä aluksi tyrmäät kehitelmän (1. lause) ja sen jälkeen kuljet taas kohti kehitelmää (2. ja 3. lause) :). Ei siinä mitään. On hauska keksiä teorioita ja löytää (olemattomia) syy-yhteyksiä. Kaikki voi olla vain huonoa tuuria - no joo, sitä se oli ylipäätään, tai sitten asioilla on korrelaatiota.



PPS "Alushousuilla" tarkottanet alushousumallisia säämiskähousuja joita pidetään pehmusteettomien päällishousujen alla. (Esim. taannoista mallia Lidl.) En ole aivan varma ymmärränkö minä miten ne voisivat olla otsikon aiheen kannalta liian kireät (jos ne eivät jo jalkaan vedettyinä ole epämukavat) enkä varsinkaan sitä miten näissä keleissä on voinut pitää alushousuja ajaessaan. (Kireyden sijaan haukkuisin hautovuutta tms.)

Nimenomaan niitä housuja. Ne saattavat yhtäkkiä pitkän aikaa (kerralla suom.huom.) käytettynä kyllä ollakin liian napakat. Ne nimittäin käyttäytyvät samoin kuin samoihin aikoihin myydyt aluspaidat, jotka ovat lievästi kompressoivia ja sillä tavoin rajoittavat pintaverenkiertoa. Nimenomaan shortseilla ajaessa ei viitsi antaa munien vilkkua lahkeista miten vain.

Tämä juttu nyt ylipäätään ei ollut tarkoitettu kysymykseksi eikä myöskään esitelmäksi eikä siinä yritetty kertoa yhtä ainotta totuutta. Voihan olla, että koko tapahtumalla ei ollut todellisuudessa mitään korrelaatiota pyöräilyn kanssa. Toisaalta entäpä jos onkin? Pienistä asioista tulee isoja puroja ajan kanssa ja useista pienistä vioista isoja vikoja. Elämää...

[Sauli Lumikko]

Itelläni esiintyi peniksen puutumista ja viileämmillä keleillä kylmettymistä. Kylmettymistä vastaan käytin lisäeristeitä ja tuulensuojaa, mutta siltikin oli just tuommonen "en tietäisi kusevani jos en tietäisi kusevani"-olo jopa 10 kilsan ajon jälkeen.

Sitten eräänä aprillipäivänä heräsin pahoihin kipuihin selän puolella ja tunnistin ne pikkulapsena kärsimäni munuaisen vajaatoiminnan vuoksi heti munuaisiksi. Siinä ei mikään oma lääkintä tullut kyseeseen, ja pääsin Haartmannin sairaalan tiputuksesta kahden sijaan jo yhden päivän jälkeen.

Asioilla ei välttämättä ollut yhteyttä, mutta jos jotain voi ajomukavuudelleen ja ehkä terveydelleen tehdä, ei siinä menetä kuin satulan hinnan verran rahaa.

Tämmösenä 189-senttisenä ja silloin 70-kiloisena tuli aika yllätyksenä, että istuinluideni leveys on semmosta kolmesti synnyttäneen naisen tasoa ja sopivin satulan leveys Specializedin valikoimista oli 155 mm. Eipä ole enää vaivannut puutuminen ja verenkiertokin on alkanut toimia ajaessa sen verran paremmin, ettei tarvitse sukkaa pukea talvikuukausina kolmanteen jalkaansa.

Tuon satulan valintasäännön ("niin kapea kuin voi käyttää, ettei haittaa reisiä") muotoilisin ite näin: "Niin leveä kuin voi käyttää ilman, että haittaa reisiä".

[janne kuivakangas]

Kyllä minullakin puutu entisellä satulalla..Nyt Uusi Satula..loppu puutumiset..maastossa ainakin..maantiellä on pienii ollu mut nousee välillä ylös..niin ..auttaa[emoji5]