Neuvoja aloittelijalle

[ex-juoksija?]

Tervehdys totaaliselta aloittelijalta!
Olosuhteiden tai siis polvivamman pakottamana olen tänä kesänä joutunut pyöräilemään juoksun sijaan. Paljon en ole sitäkään pystynyt tekemään, välillä polvi on estänyt fillaroinninkin.

*Mutta asioita, joita olen miettinyt:
*1) Pyörä on Meridan cyclocrossari nappularenkailla. Ajelen karkeahkolla asfaltilla, lenkit ovat olleet vaatimattomia luokkaa 35-50 kilometriä. Keskinopeus jää kovin alhaiseksi, tuonne 26-27 kilsan paikkeille, vaikka toki yritän ajella vauhdilla. Kertooko se huonosta tekniikasta vai mistä? Ja jos hankkisin maantiepyörän, niin mikä olisi vaikutus nopeuteen?

2) Juoksina tuntuu myös, ettei esim. tuollaisella reilun 40 km lenkillä ole mitään vaikutusta kunnon ylläpitoon, vaikka olen ymmärtänyt, että 40 km fillarilla reippaasti vastaisi kympin pk-juoksulenkkiä. Pitäisikö lenkkien pituus nostaa 50-60 kilometrin luokkaan?

3) Jos ja kun polvi ei tule juoksukuntoon ja äijällä edessä on lajinvaihto (pakonomainen tarve treenata!), onko keski-ikäisellä lajinvaihtajalla mitään mahdollisuuksia kilpailla maantiepyöräilyssä veteraanipuolella? Tai siis varmaan on, mutta olisiko mahdollista ihan oikeasti menestyäkin...?

Selvennykseksi: Ikää on jo reilusti päälle 40, juoksutaustaa on kilpatasolla 16-vuotiaasta saakka (lähinnä maileri, mutta pitemmätkin matkat onnistunut), maantiekymppi (tarkka matka) meni jalkavaivaisena vuosi sitten vielä 38 pintaan, kaksi vuotta sitten ilman vaivoja vähän yli 35 min. Viimeisen 10 vuoden ajalta tukku SM-mitaleja juoksusta veteraanisarjoissa radalta, maastosta ja maantieltä.
Uskoisin, että jonkinlaista kuntopohjaa pitäisi olla, tosin keväällä tullut polvivamma on laskenut kuntoa hurjasti.

[TuplaO]

Joitain pointteja:

1) Nappulat hidastaa, eli hommaa slicksit. Leveyttä niissä tietysti voi olla edelleen, jos alusta on rupinen. Toi keskari yksin ajettuna ja nappularenkailla ei ole välttämättä huono, vaikkei siivut kovin pitkiä olekaan. Onko lukkopolkimet? Jos ei, kannattaa se puoli ottaa haltuun ja pyöräilytekstiilit tietysti. Jos säädöt, varusteet jne. jne. jne. on kunnossa, maantiepyörällä pääsee varmasti kovempaa. Ihmeet tietysti sitten erikseen.

2) Pikku pidennys ja vaihtelu tekevät varmasti terää. Pyöräily vaatii aikaa. Kuten juoksussakin, laatua ei tietysti kannata uhrata pelkän määrän edessä.

3) Pikku tutustumisen jälkeen vaan heti mukaan tapahtumiin. Kärkikahinat voivat alkuun jäädä muille, mutta ajamisen ja vauhdin meininkiin pääsee kyllä. Manitsemallasi kuntopohjalla, kun saat välineet yms. kohdilleen ja opettelet ajamaan, pärjäät varmasti kovemmassakin vauhdissa.

[hannupulkkinen]

Pyöräilyn voimavaatimukset ovat erilaiset kuin juoksussa. Siksi olisi hyvä käyttää aikaa perusvoiman hankintaan erityisesti tietenkin jaloille ja keskivartaloon. Lonkan koukistajatkin joutuvat koville pyöräilyssä.

Aluksi kannattaa opetella oikea pyöritystekniikka ja tehdä hidasta peruslenkkiä. Vaikka pyörälenkin jälkeen tuntuu, että treeni ei ole rasittanut niin kyllä se rasittaa. Juoksun tärinä vaikuttaa niin, että lenkki tuntuu rasittavammalta kuin pyöräily. Kun lenkin jälkeen katsot pohkeitasi niin niissä nykii vielä monta tuntia lenkin jälkeen. Pyöräilyssä väsy tuleekin, ainakin minulla, vasta pari kolme tuntia lenkin jälkeen.

Polvivammaiselle on tärkeää opetella pitämään kadenssi korkeana, 90-110 kierrosta minuutissa on hyvä määrä. Siihen pitää opetella, mutta kun sen oppii niin polvet pääsevät vähemmällä ja tietenkin lihaksisto.

Jos kilpailla haluaa niin kyllä kolmen tunnin lenkkejä on syytä ajaa. Sen pidemillä hyötysuhde putoaa. Parempi on tehdä niitä useammin kohtuuvauhdilla kuin ylipitkiä lenkkejä harvoin. Mäkivetoja on tietenkin tehtävä ja tunnin vauhtikestävyyslenkkejä sekä intervallejakin.

[Jami2003]

Jos olet juossut kilpailu mielessä niin varmaan olet käyttänyt sykemittaria. Eihän perus pyörätreenien koostumus eroa paljoakaan juoksutreeneistä (pk-vk) muuta kuin kestoltaan. Ota sykemittari käyttöön ja lisää treenien kestoa pikku hiljaa 30 - 50 % suuremmaksi juoksuun verrattuna. Muuten voit treeneilla samoilla perusteilla ja sykealueilla kuin juoksussa.

[Jpet]

Voi olla ettei pyöräilyn ja juoksun sykealueet ole ollenkaan samat.
Ainakaan minulla ei nouse sykkeet samoin fillarilla eikä ergometritesteissä kuin juoksussa.
Olen paljon kokemattomampi pyöräilijä kuin juoksija.

[JPK-works]

Mielenkiintoinen vertailu; 10 km juoksua vastaisi 40 km pyöräilyä. Miten noita voi mitata ja verrata; kesto on ainakin eri eli olisiko energiakulutus relevantti tapa - tosin onko tarpeen verrata lajeja keinotekoisesti?

ex-juoksijan tulevaisuus pyöräilyssä on varmasti hyvä; kuntopohja ja tottunut määrätietoiseen harjoitteluun. Uusi laji vaatii vain hienan aikaa.

Itsekin noviisina olen ymmärtänyt, että polkimilla on vaikutusta polvien kuntoon. Ostin Speedplayt, koska ymmärsin sen tarjoaman liikeradan olevan polviystävällinen.

[Jami2003]

No lähinnä tarkoitin että jos on jostain kestävyyslajista kokemusta ja eri treeni metodeista, sekä käyttänyt niissä sykemittaria, niin ei kannata alkaa tyhjästä kokeilemaan vaan rakentaa peruskuntoa samaan tapaan kuin toisessakin lajissa. Toki lajien erot huomioiden.

Mitä eri kestävyys lajien treenejä olen katsellut niin yllättävästi (tai oikeastaan vähemmän yllättävästi) treenit koostuvat saman runkoisista pk- vk ja intervalli yms treeneistä. Mitkä ovat oikeat sykealueet ja treenien kestot jne, ne toki pitää löytää lajikohtaisesti.

(Näin karkeasti yleistäen. Tietysti treenimetodeissa on hirveästi eroja ja ammattilaisilla on kaiken maailman jipot käytettävissä.)

[ex-juoksija?]

Kiitoksia vain kommenteista, tarpeeseen tulevat. Mutta kommentoin itsekin:
Sykemittari on tuttu, tosin en ole sen sen orja, pikemminkin pakonomainen mittarin käyttö tuntuu hölmöltä. Meikäläisenkin juoksutaustalla on osannut iät ja ajat arvioita eri vauhteja/rasittavuutta ilman sykerajoa. Pyöräily on eri juttu, ja kyllä ainakin minulla sykkeet jäävät aika alas verrattuna juoksuun.
Ja lukkopolkimet on käytössä, tosin muuten tuo varustepolitiikka on housuja ja kypärää lukuunottamatta mallia Lidl, Biltema, Tokmanni... varmaan monia naurattaa... Tavallaan pyöräilyssä (ja hiihdossa) on tökkinyt aina tuo varusteiden kanssa puljaaminen, juoksija kun on käytännössä varustepuolella samalla viivalla maailman huippujen kanssa.
Nyt olen lähinnä yrittänyt pitää jonkinlaista kestävyyskuntoa, kun juoksemaan ei pääse. Ja lenkkejä pitää varmaan pidentää, tänään ajoin reilun 60 km ja täytyy sanoa, että se tuntui jo hieman väsyttävänkin

[sledgehammer]

Mielenkiintoinen vertailu; 10 km juoksua vastaisi 40 km pyöräilyä. Miten noita voi mitata ja verrata; kesto on ainakin eri eli olisiko energiakulutus relevantti tapa - tosin onko tarpeen verrata lajeja keinotekoisesti?

Musta toi on aika osuva vertaus, jos juostaan ja ajetaan oikeasti kovaa. Viikko takaperi juoksin kympin kuntooni nähden aika kovaa tuloksela 47min. Tänään aoin 45km temmon 34,3km/h josta puolet meni aika mukavassa vastatuulessa. Lenkin jälkeen olotilat hyvin samankaltaiset. Ehkä juoksu hapotti karvan enemmän, mutta ei tuossa suurta eroa ollut. Molemmissa tuloksissa jäi karvan verran pelivaraa. Pyörällä on kyllä helppo ajaa roskiskilsoja vaikka kuinka paljon, esteeksi ei tule kuin siviilielämän kärsiminen ja vaimon muuttaminen pois kotoa. Varmaan se jotain kehittää, mutta en sitten tiedä kuinka hyödyllistä se on loppupeleissä.

Mun mielestä kannattaa ajaa kaikenlaista lenkkiä. Nopeita repäisyjä, pidempiä vk-lenkkejä ja sitten sitä ihan rauhalista menoa. Juoksua ei ihan samalla tavalla sitten tehdäkään. Mulla suurin vaikutus on ollut juuri noissa pikissä vk-lenkeissä. Semoisia ei juoksemalla voi edes tehdä, ellei omaa tosi kovaa kuntopohjaa. Pyörällä tuli kyllä ajettua ihan vahingossa kunto sellaiseksi, että juoksun saattoi aloittaa suoraan 10km/tunti lenkeillä.

[Marsusram]

Ensi alkuun polkemisessa voi olla väännön puutetta ja parhaiten saa tehoja irti lisäämällä kierroksia. Kova kadenssi onnistuu kun hapenottoa on toisesta lajista ja lihastasolla nopea polkaisu on luonnikkaampaa. Sykkeetkin saa lähemmäs tappia kun (rajallista) voimaa ei tarvitse niin paljon kierrosta kohden.

[Mikha]

Ja lukkopolkimet on käytössä, tosin muuten tuo varustepolitiikka on housuja ja kypärää lukuunottamatta mallia Lidl, Biltema, Tokmanni... varmaan monia naurattaa... Tavallaan pyöräilyssä (ja hiihdossa) on tökkinyt aina tuo varusteiden kanssa puljaaminen, juoksija kun on käytännössä varustepuolella samalla viivalla maailman huippujen kanssa.

Ainakaan omalla kohdalla en ole huomannut että hyvät varusteet juurikaan lisäisivät vauhtia. Siis kun puhutaan esim. kuntoajoihin osallistumisesta maastossa tai maantiellä. Kyllä ne kuskin omat rajat ovat tulleet aina ekana vastaan. Kun kalusto on tarkoituksenmukainen ja itselle istuva, niin vauhti on lähinnä itsestä kiinni - maantiepyörä maantielle, krossarillakin pääsee oikealla rengasvalinnalla alkuun. Lähinnä hyvät varusteet lisäävät ajamisen mielekkyyttä ja sitä kautta jaksaa sitten tahkota niitä pitkiäkin lenkkejä. Itse olen pärjännyt maantiepyöräilyssä ihan perustason nopeusmittarilla ja en ole kokenut esim. syke, kadenssi tai wattimittareita tarpeelliseksi. Mutta tavoitteeni ovatkin vähemmän kilpailullisia.

Tietenkin mitä lähemmäs oikeaa kilpailemista, niin varmasti kaluston merkitys alkaa kasvaa. Mutta vähintäänkin hyvään alkuun pääsee vähemmälläkin panostuksella.

[sledgehammer]

maantiepyörä maantielle, krossarillakin pääsee oikealla rengasvalinnalla alkuun.
Pääsee hyvinkin alkuun ja paljon pidemmällekin. Sopivassa mallissa saattaa saada jopa hyvät pysäyttimetkin kaupanpäälisinä. Ei kannata kuvitella, että crossari maantierenkailla olisi jotenkin kompromissivalinta. Se on topicin aloittajan kaltaisessa tilanteessa ihan yks lysti, onko ala cyclo vai "oikea maantiepyörä". Ainoa käytännön ero on vähän korkeammassa keskiössä ja erilaisissa jarruissa. Näitäkään eroja ei juuri ajaessa huomaa. Omalla kohdalla on ollut jopa niin, että Cannarin CX-9 on ollut paras allani ollut "maantiepyörä" ajoasennoltaan vaikka se cyclo onkin. On ollut muitakin ihan hyviä, mutta sillä oli paras polkea asennon puolesta.

[JPK-works]

Minulle pyöräily ei ole mikään kama-hifistelylaji. Lähinnä hankin itselle (lompakolle) sopivat välineet ja käytän niitä vuosia (5--10). Pyöräilyvarusteet (tekstiilit, kengät) maksavat varmaan saman kuin juoksuvarusteet. Kengät ehken hieman enemmän (huiput 250+), mutta kestävät varmaan pidempään kuin lenkkarit. Pyörissäkin saan kaupasta maailmanhuippujen laitteita ja joskus jopa kohtuullisella hinnalla - tai mikä nyt kenellekin on kohtuullista.

Ainakin itsellä vaihto 10+ vuotiaasta alumiinirunkoisesta hyvään hiilariin viime vuonna nosti ajointoa paljon. Ja nykyisellä mennään taas 10 vuotta, ehken kiekkopäivityksellä.

[tempokisu]

Musta toi on aika osuva vertaus, jos juostaan ja ajetaan oikeasti kovaa. Viikko takaperi juoksin kympin kuntooni nähden aika kovaa tuloksela 47min. Tänään aoin 45km temmon 34,3km/h josta puolet meni aika mukavassa vastatuulessa. Lenkin jälkeen olotilat hyvin samankaltaiset. Ehkä juoksu hapotti karvan enemmän, mutta ei tuossa suurta eroa ollut. Molemmissa tuloksissa jäi karvan verran pelivaraa. Pyörällä on kyllä helppo ajaa roskiskilsoja vaikka kuinka paljon, esteeksi ei tule kuin siviilielämän kärsiminen ja vaimon muuttaminen pois kotoa. Varmaan se jotain kehittää, mutta en sitten tiedä kuinka hyödyllistä se on loppupeleissä.

Mun mielestä kannattaa ajaa kaikenlaista lenkkiä. Nopeita repäisyjä, pidempiä vk-lenkkejä ja sitten sitä ihan rauhalista menoa. Juoksua ei ihan samalla tavalla sitten tehdäkään. Mulla suurin vaikutus on ollut juuri noissa pikissä vk-lenkeissä. Semoisia ei juoksemalla voi edes tehdä, ellei omaa tosi kovaa kuntopohjaa. Pyörällä tuli kyllä ajettua ihan vahingossa kunto sellaiseksi, että juoksun saattoi aloittaa suoraan 10km/tunti lenkeillä.


Tulin miettineeksi tänä aamuna lenkillä tätä.

Ja joo, kisavauhtisena kymppi ja 50km tempo voisivat hyvin olla vertailukelpoisia. Molempia voi tehdä 2 viikossa.
Lenkkinä 50km pyrähdys on kyllä helpompi kun kympin hölkkä, 50km pyörälenkkejä voi tehdä kaksikin päivässä ja joka päivä mutta kympin hölkkää ei.

Aikanaan kun hölkkäsin, tein aina sitä samaa. Tasasta suhteelisen reipasta hölkkää ja kisassa vähän sitäkin reippaampaa.
Pyöräilyn aloittaessani ...aloitin sillee samanlailla. Joka päivä vähän pidempi ja vähän kovempaa ja jossain tietyssä paikassa piti olla tiettyyn aikaan. Honasin kuitenkin että eihän tämä ole hyvä! Ja se oli tosi tärkä honaus - aloin ajaa pikkuvetoja, kympin tempoa vastaavia, ja sitten porukkalenkkejä eli kovavauhtisia pitkiä, ja sitten ite pitkiä. Paritempoa ja lenkkiä kaverin kanssa, ehkä kaikkein eniten kehitti noi paritempo-lenkit. Myös tehtiin Woima-lenkkejä, eli satanen isoimilla tuumilla tai jotain isoja mäkiä "kaikki päällä".
Menetelmäni toimi oikein hyvin.

Kun ajoi liikaa pitkiä lenkkejä, tempo kärsi. Myös jos oli muita murheita ja mietittävää tempossa, niin heti se söi tuloksista minuutin. Tempossa ei saisi aatella mitään muuta kun että lujaa pakko jaksaa.

[Veivaaja]

Muutama kommentti:k

Yleensä lajista toiseen siirtyessä saattaa olla vaarana, että kunto kestää, mutta uuden lajin vaatima lihaskunto ei. Siksi(kin) kannattaa aloittaa pk-painotteisella harjoittelulla.

Juoksijalla on tosiaan lihaskunto ja voima 'erilainen', joten pyöräilyn vaatiman lihasvoiman hankkiminen saattaa kestää jonkin aikaa. Myös lajispesifi voimaharjoittleu voi olla tarpeen.

Pyöräilyn ja juoksun kynnysarvot eroavat yleensä toisistaan merkittävästi. Hyvin ohjelmoitua harjoittelua varten tarvitset lajinomaisen testin.

Pyöräilyssä omakin vaatevarastoni yms. kilkemäärä on moninkertaistunut juoksuun verrattuna (jota nuorena harrastin). Pyöräilyn tyypillisesti pitkät harjoitukset vaativat pysymista tarkasti lämpötasapainossa.

Kannattaa lähteä hakemaan lenkkiseuraa. Käsitykset vauhdista (ryhmässä) muuttuvat ja porukalta saa paljon hyviä neuvoja asusteiden ja varusteiden suhteen.

[tempokisu]

Pelottelette aloittelijan kaikenmaailman jutuilla.

Lähtee vaan ajeleen ja kattelee sitten. Siitä se lähtee. Turhan monimutkaisesti pidä ajatella, ainakaan alussa. Riittää kun lähtee ajelemaan, tuntuman mukaan.

[Sininen Aasi]

Pelottelette aloittelijan kaikenmaailman jutuilla.

Lähtee vaan ajeleen ja kattelee sitten. Siitä se lähtee. Turhan monimutkaisesti pidä ajatella, ainakaan alussa. Riittää kun lähtee ajelemaan, tuntuman mukaan.
Onhan se noinkin, mutta ainakin oman harrasteeni aloitukseen tuli ihan toisenlainen vire kun pääsi vähän kokeneempien porukkaan mukaan.

Tykkään kyllä ajella itseksenikin, mutta vauhtia, psyykkausta ja seuraa tulee porukassa eri tavalla. Samalla voi sitten keskustella ajoasennoista ja muista vaikeammin avautuvista lajin saloista.

[tempokisu]

Onhan se noinkin, mutta ainakin oman harrasteeni aloitukseen tuli ihan toisenlainen vire kun pääsi vähän kokeneempien porukkaan mukaan.

Tykkään kyllä ajella itseksenikin, mutta vauhtia, psyykkausta ja seuraa tulee porukassa eri tavalla. Samalla voi sitten keskustella ajoasennoista ja muista vaikeammin avautuvista lajin saloista.

Riippuu toki mikä porukka ja kuka sinne pyrkii. Monta itkua sai itkeä, lenkillä ja lenkin jälkeen. Ilman Kari Puistoa olisi yhteislenkit jääny siihen ensimmäiseen.
Ai porukkalenkeillä keskustellaan...:rolleyes: ja "psyykataan" ...eh

[Sininen Aasi]

Riippuu toki mikä porukka ja kuka sinne pyrkii. Monta itkua sai itkeä, lenkillä ja lenkin jälkeen. Ilman Kari Puistoa olisi yhteislenkit jääny siihen ensimmäiseen.
Ai porukkalenkeillä keskustellaan...:rolleyes: ja "psyykataan" ...eh
Psyykkaukseen ei ihmeitä tarvita. Muutama kannustava sana välillä. Kehut ja kiitokset lopuksi. Huipputyyppejä on kaikki.

Keskustelulla tarkoitin loppuparlamenttia, ei siinä ajon aikana ompeluseuroja pidetä. Mulle riittää kun saan lenkillä ylitettyä itseni, ei ole suunnitelmia nousta huipulle. Omat rajani aion kyllä hakea siinä määrin kuin se perheellisellä ja työssäkäyvällä harrastajalla on mahdollista.

[tempokisu]

Psyykkaukseen ei ihmeitä tarvita. Muutama kannustava sana välillä. Kehut ja kiitokset lopuksi. Huipputyyppejä on kaikki.

Keskustelulla tarkoitin loppuparlamenttia, ei siinä ajon aikana ompeluseuroja pidetä. Mulle riittää kun saan lenkillä ylitettyä itseni, ei ole suunnitelmia nousta huipulle. Omat rajani aion kyllä hakea siinä määrin kuin se perheellisellä ja työssäkäyvällä harrastajalla on mahdollista.

Et ole ilmeisesti ollut Tampereen wanhanmallisilla ( lähtö Euromarketin pihasta tai Viinikan bensuasemalta) yhteislenkeillä....2000-luvun alkuaikoina.
Siellähän muuan ( kohta pääkaupunkiseudun riesana...:D) A.Kallio kovasti kannusti ja kehui ( itse asiassa meinasi kerran alkaa väkivaltaiseksi)...ei siellä ollut kun Kari joka kannusti.
Useimmilla lenkeillä päätarkoitus oli hajottaa porukan löysät pois jo heti kaupunkiosuudella. Kamalinta oli kun tuli rengasrikko ja jätettiin tielle tietymättömälle, ja pari kertaa talvilenkillä kaaduin ja jätettiin sitten siihen ihmettelemään että missähän mä oon?
Todella kannustavaa. Huippu-uunoja ukkoja aika moni.

ps. pakko kertoa, olin alkuaikoina yhteislenkillä ja kun oma vetovuoro tuli, jännitin kovasti etten vaan olisi vauhdin tukkona ja ajoin sitten reippaasti. A. Kallio tuli valittaan ettei tämä ole kisa ja jos he alkaisi OIKEASTI ajaa niin tippuisin joukosta välittömästi. No, mä haastoin A.Kallion heti ekoihin viikkotempoihin, että tule sinne niin katsotaan.
Valittaminen ja kuittailu loppui siihen.
Eikä Ari haasteeseeni vastannut :p

[Sininen Aasi]

Et ole ilmeisesti ollut Tampereen wanhanmallisilla...
Lyhyesti vastattuna: En.

Joka lajiin ja lähtöön löytyy idiootteja. Onneksi seuransa voi valita kun urheilu ei ole ammatti eikä voi sellaiseksi muuttua. Koskaan en ole ymmärtänyt enkä sietänyt minkäänlaista kiusaamista/uhkailua/yms. ihmisen surkeimpia puolia joten lievästi pahalta tuo tekstisi tuntuu. Ikävää että olet joutunut kohtaamaan moista.


Kamalinta oli kun tuli rengasrikko ja jätettiin tielle tietymättömälle, ja pari kertaa talvilenkillä kaaduin ja jätettiin sitten siihen ihmettelemään että missähän mä oon?
Todella kannustavaa. Huippu-uunoja ukkoja aika moni.
Kusipäiltähän nuo kuulostavat. Uuno on liian kiltisti sanottu tuollaisesta käytöksestä. Porukkalenkillä renkaanvaihtajaa tietysti autetaan. Tietty jos jengiä on kymmeniä niin ei siihen kaikkien tarvitse jäädä, mutta kait sen maalaisjärkikin sanoo että yksin ei ketään jätetä.


Eikä Ari haasteeseeni vastannut :p
Kuvatun kaltaiset ihmiset eivät yleensä pysty seisomaan sanojensa takana. Ei ole yllätys.

Sanotaan nyt vielä että kuvatun kaltaiset tilanteet tuskin ovat mikään normi lajin parissa. Aloittelijoiden (joihin itsekin kuulun) ei kannata näistä välittää vaan rohkeasti kysyä ja hakeutua porukoihin polkemaan. Kannustusta ja rohkaisua siellä pääosin jaetaan?

[sledgehammer]

Isoihin porukoihin mahtuu kaikenlaista hiihtäjää. Raskainta sakkia ovat nää "pro-peloton" jampat, jotka jaksaa möyhötä jollain perus viikkolenkillä, jostain pullon pudotuksesta tai siitä, että lenkkivauhti jäi desimaalin tavoitteesta. Aina jollain on jotain nurisemista jostain, mutta pääsääntöisesti nää kitisijät ovat onneksi pieni osa sakkia. Kun noihin törmää kannattaa haistattaa hijaiset v*tut omassa mielessä ja jatkaa vaan muiden kanssa. Noita kuitenkin on, niin se on vaan ajan kysymys, koska osuu kohdalle. Vaikka homman pitäisi olla kivaa ja se onkin, toisille se on vaan vähän liian totista.

[ex-juoksija?]

Tuosta yhteislenkista... Enpä ole vielä mukaan tunkenut, tyytynyt itsekseen ajelemaan. Mutta vaihdoin crossariini 33mm nappulakumien tilalle 25 mm maantierenkaat ja vähän enemmän on maantiepyörän tuntua mukana. Ehkä vielä ehtisi tuohon yhteislenkkiryhmäänkin tutustua tänä syksynä ja pysyisi sitten järjellisesti mukana. No meikän vauhti ei taida vielä olla oikein mitään, eilen ajelin reilun neljänkympin saunalenkin (enemmän olisi mieli tehnyt, mutta kun se Suomi-Ruotsi-maaottelu...) ja vauhti oli tuollaista 29,5 km tunnissa.
Välillä pyöräily jopa maistuu, mutta kyllä juoksemaan on vaan kova halu...

[sledgehammer]

Kyllä sä sitten 30km/h junan kyydissä ihan hyvin selviät. Työn määrä vähenee selvästi, kun ei tarvitse koko aika tehdä kaikea työtä.

[Joni L]

jos ex-juoksija pystyt yksin ajamaan tuota vauhtia niin porukassa menee 35 helposti, 40 km/h onnistuu todennäköisesti myös, mukaan vaan. Vasta matkan pidetessä yli 100 km:iin alkaa nuo vauhdit tuottamaan vaikeuksia.

[kuovipolku]

Vauhdin puolesta vaikka 33-35 km/h junassa, Juoksijan jaloista ei kuitenkaan aivan hetkessä tule pyöräilijän jalkoja, minkä voi yllättäen joutua huomaamaan esim. ylämäen jälkeen, kiihdytyksessä hidastuksen jälkeen tai etenkin kun oman vetovuoron jälkeen erehtyy jättämään pienen välin edessäajavaan. Samoin totuttua selvästi pitemmällä lenkillä voi menosta tulla raskaampaa tai vauhti kadota oudosti vaikkei oman kuntotason puolesta pitäisi tehdä tiukkaakaan. Mutta harjoittelemallahan pääsee vaikka Carnegie Halliin!

Muuten: "jostain pullon pudotuksesta" huomauttaminen eli ryhmäajon turvallisuustekijöistä, hyvistä tavoista, riittävästä keskittymisestä tilanteesta riippumatta jne muistuttaminen ei ole milloinkaan aiheetonta nurisemista tai kitisemistä. Ei sitä tietenkään tarvitse tehdä möyhöämällä tai meuhoamalla, mutta tiukkaankin sävyyn esitetty huomautus asiasta on IMHO syytä ottaa nöyrästi vastaan.

[tvain]

jos ex-juoksija pystyt yksin ajamaan tuota vauhtia niin porukassa menee 35 helposti, 40 km/h onnistuu todennäköisesti myös, mukaan vaan. Vasta matkan pidetessä yli 100 km:iin alkaa nuo vauhdit tuottamaan vaikeuksia.

Tosin tähän kannattaa lisätä se, että sitä ryhmäajoa pitää harjoitella, ja se harjoittelu on syytä aloittaa sieltä 30 tai jopa 28-vauhdeista jos vaan ajoseuraa on tarjolla. (Helsingissähän on paljonkin eri nopeusryhmiä, muualla Suomessa ei välttämättä.) Ekalla kerralla on syytä kertoa muille, että vielä harjoittelee ryhmäajoa niin osaavat ottaa huomioon.

[timo64]

Musta toi on aika osuva vertaus, jos juostaan ja ajetaan oikeasti kovaa. Viikko takaperi juoksin kympin kuntooni nähden aika kovaa tuloksela 47min. Tänään aoin 45km temmon 34,3km/h josta puolet meni aika mukavassa vastatuulessa. Lenkin jälkeen olotilat hyvin samankaltaiset.

Aloitteleva pyöräilija tässä vaan terve. Juoksijataustaa takana muutama vuosi, kymppi mennyt parhaimmillaan 35 minuuttiin, ehkä nyt 38 min, akilles tosin telakalla ja estää juoksun. En kyllä tuota vertailua ihan heti allekirjoita.
Kymppi juoksua 40 minuuttiin vastaisi mulle varmaankin 45 km tempoajossa sellaista 28-30 km/h vauhtia. 34 kilsan tuntinopeus on jo todellakin happomeininkiä. Jaloista puuttu tietysti vielä pyöräilyn vaatima voima.
On kyllä pikkuisen eri lajeista kysymys, sen voi todeta jo muutaman pyörälenkin jälkeen.

[Nana]

Miten pitkiä lenkkejä ajallisesti kannattaisi alkuun tehdä harjoittaakseen kestävyyttä ja kuntoa? Sain sykemittarin hommattua, joten nyt pystyn seuraamaan oikealla sykealueella pysymistäkin, joka voi vaatia alkuun keskittymistä, kun ainakin vauhti tuppaa huomaamatta nousemaan uuden pyörän kanssa, kun sillä nyt vaan on niin paljon kivempi ja helpompi ajaa kovaa kuin aiemmalla. Kestävyysharjoittelu on minulle aika uutta ja kaikenlaiset neuvot ja vinkit ovat tervetulleita. Yritän ripotella näitä miljoonia kysymyksiäni oikeisiin threadeihin sitä mukaa kun niitä löydän.

[kp63]

[QUOTE]

1) Osta roadi sitten vasta jos päätät kisata, muuten käy helposti niin, että ostat ns treenipyörän ja kohta perään kisapyörän. 2) Kai siinä tuo hapenotto jne toimi samalla lailla. Ero kaiketi tulee sitä, että fillarointi on niin tasaista. 3) Sulla varman sydän, hapenotto jne varmaankin vähintään riittävässä kunnossa, jerkku varmaan vaan jaloista puuttuu. Eli voit pärjätä suht nopeasti. Itellä oli reipas vuosi ollut eka maantiefilo kun voitin M45 ISM matkan ilman kestävyysurheilu taustaa.

[kuovipolku]

^^ Eripituisia. Lyhyitä joilla mennään pätkä tai pätkiä kovaa tai niin kovaa ettei ole edes mukavaa. Lyhyitä joilla mennään kevyttä koska edellisenä päivänä mentiin kovaa. Pitkiä joilla mennään kevyttä koska mennään pitempään kuin on totuttu. Keskipitkiä joilla mennään alussa kevyempää ja lopussa kovempaa. Ja tietenkin porukkalenkkejä joilla mennään sitä vauhtia millä porukka menee.

Hieman vakavammin: hyviä neuvoja saa varmasti täältäkin, mutta kokonaisuuden hahmottamiseksi kannattaa lukea Jussi Veikkasen "Aja kovempaa!" (tai joku muu esim. kirjastosta löytyvä opus). Toinen "paras neuvoni" on hakeutua porukkaan (ja sitä kautta saada suorempaa, laadukkaampaa ja kenties jopa perehtyneempää palautetta).

[Nana]

^^ Eripituisia. Lyhyitä joilla mennään pätkä tai pätkiä kovaa tai niin kovaa ettei ole edes mukavaa. Lyhyitä joilla mennään kevyttä koska edellisenä päivänä mentiin kovaa. Pitkiä joilla mennään kevyttä koska mennään pitempään kuin on totuttu. Keskipitkiä joilla mennään alussa kevyempää ja lopussa kovempaa. Ja tietenkin porukkalenkkejä joilla mennään sitä vauhtia millä porukka menee.

Hieman vakavammin: hyviä neuvoja saa varmasti täältäkin, mutta kokonaisuuden hahmottamiseksi kannattaa lukea Jussi Veikkasen "Aja kovempaa!" (tai joku muu esim. kirjastosta löytyvä opus).

Kiitos vinkeistä! Joo, tuo monipuolisuus on tärkeää ja tuo varmasti parhaat tulokset.
Täytyypä kävästä kirjastossa tota kirjas etsimässä.

[noniinno]

Alkuun kannattaa ajaa muutama satku ellei koko tonni ihan vaan tukielinten ja lihaksiston totuttamiseksi. Lenkit tulisi ajaa melko maltillisella teholla ja kohtuullisella volyymillä, n.30-80km lenkkejä näin hatusta heitettynä. Varsinkin hyväkuntoinen pyöräilyä aloitteleva kuski saattaa äkkiä ajaa polvet ym. ylirasitustilaan (tähän se oikea termi) kun pumppu ja palkeet mahdollistavat liian kovat tehot. Tekstistä ehkä huomaa, etten mikään valmentaja todellakaan ole... Sitten vaan kirjastosta lainaamaan harjoitusoppaita, esimerkiksi Friel ja Carmichael ovat näitä tehneet. Myös jo mainittu "Aja Kovempaa" on hyvä hankinta. Trainingpeaksin blogit ovat myös mukavaa luettavaa: http://home.trainingpeaks.com/blog/training/cycling/page/1

[Nana]

^
Kuulostaa järkeenkäyvältä tuokin. Tänään sain vain reilu 10km pyrähdyksellä niskat jumiin. Varmasti ajoasennossa vielä hiomista, ohjaustangossa ehkä säätöä yms. Onko käyräsarvitangoissa paljonkin eroja? Peppua en ole vieläkään saanut kipeäksi, edes pehmustamattomilla housuilla, tosin niillä ajan max 10km. Mulla vasen käsi hieman lyhyempi, koska ei suoristu ihan täysin (kyynärpää mennyt rikki joskus) ja se voi myös vaikuttaa asentoon.

Kiitos kirjavinkeistäkin!

[Nana]

Olen tosi tyytyväinen tohon X-Bown suht lyhyeen runkoon, joka mainio tällaiselle pätkälle. Poikkitanko (sekö sen nimi on?) on suht korkealla, muttei liian korkea ainakaan itselleni. Jarrut ei tunnu järin tehokkailta ja niihin voisi ehkä yltää paremminkin. Pitkät alamäet, joissa risteyksiä tms ja joutuu jarruttelemaan tuntuu hieman käsissä.

[Halloo halloo]

Voisit ehkä harkita naisten kimppalenkille lähtöä. Siellä ehkä voisit saada enemmän polkeneilta vihjeitä ajoasennon hiomisesta.

[Nana]

^
Se vois olla jossain vaiheessa hyvä idea. Oon toistaseks varmasti liian huonokuntoinen ja liikaintoinen ja väsyttäisin itteni varmaan jo ennen puoltamatkaa. 😃
Se ois kyllä huippujuttu kun joku kokeneempi korjailis virheitä ajoasennossa yms.

[Nana]

Mun pitää alkaa vähän kurinalaisemmin ajelemaan, että saa jtn tuloksiakin. Nyt olen vaan kevättä rinnassa suihkinut villinä ympäriinsä. Tänään piti mennä pitkälle ja hitaalle lenkille, mutta päädyin ajamaan reilu 10 kilsaa spurttaillen, kisailtuakin tuli jonkun kanssa. Ei siis mitään kuria vielä, mutta aion kyllä mahduttaa niitä hitaita ja pidempiäkin joukkoon. Se on vaan vaikeaa kun uusi fillari
kun aurinko
kun kevättä rinnassa 😊

[Liikuva shikaani]

Ehkä sillä porukkalenkillä tulis just ajettua tasaisemmin ja pidempään edellyttäen ettei mihinkään kisaryhmään lähde!

[Nana]

^
Totta. Täytyy katsella minkälaisia ryhmiä löytyy. Se vois olla ihan hyvä kehityksen kannalta.

[hannahoo]

Nana: Jos satut asumaan pääkaupunkiseudulla, niin maanantaisin lähtee Viikistä ja torstaisin Bembölestä maantiepyöräilyä aloitteleville naisille suunnatut rauhalliset lenkit, joissa ketään ei tiputeta porukasta (ks. tarkemmin. fillarikalenteri.fi ja tämän foorumin yhteislenkkiketjut).

[Nana]

Asun Töölössä. Joku tollanen ryhmä ois hyvä. Cyclocrossihan mulla on, mutta sillä olis tarkoitus vähän pitempiäkin lenkkejä alkaa tekemään.

[hannahoo]

Asun Töölössä. Joku tollanen ryhmä ois hyvä. Cyclocrossihan mulla on, mutta sillä olis tarkoitus vähän pitempiäkin lenkkejä alkaa tekemään.

Krossariin voi laittaa maantierenkaat, niin se ajaa käytännössä saman asian rauhallisilla lenkeillä. :)

[Nana]

Krossariin voi laittaa maantierenkaat, niin se ajaa käytännössä saman asian rauhallisilla lenkeillä. :)

Siihen laitettiin juuri kapeammat 28t. En ole vielä ehtinyt ajaa, mutta odotan innolla, että pääsen testamaan miltä ne tuntuu. En ole noin kaposilla koskaan ajanut ja mielenkiinnolla odottelen mitä siitä tulee.

[Nana]

Noi 28tkin taitaa olla 3-5cm leveämmät kun teidän pyörissä, mutta otin nuo kun oon tottunut polkemaan paljon leveämmillä ja kun uusi fillari, lukkopolkimiin totuttelu jne niin ne tuntui sopivammalta, varsinkin kun en ole tottunut varomaan kiviä yms.