Näytä tavallinen näkymä : Aloittelijan kadenssi
Tulikin jo kyseltyä tästä Polarin fillarialueella, mutta taitaa olla niin hiljainen paikka että täällä saanee paremmin kommentteja.
Elikkäs, useissa lähteissä sanotaan että yleensä aloittelijat polkevat liian matalalla kadenssilla. Suositus näkyy olevan tyypillisesti 80-90.
Arvelin että itsekin saattaa tulla käytettyä liian suuria vaihteita, joten hankin kadenssianturin. Ja niinhän tuo näytti lukemaksi suunnilleen 65-70 rpm sillä tasolla minkä olen kokenut itselleni sopivaksi. Polarin personal trainer -saitin neljän viikon pyöräilyohjelma suosittelee että kadenssi pitäisi olla 90-100, joten ajattelin että tätä olisi syytä treenata.
No... eipä tartte pelätä että ainakaan yli satasen kadenssilla tulisi vahingossa poljettua. 75 rpm onnistuu vielä jotenkuten ilman että syke pahemmin nousee, mutta sitä tiheämmin polkeminen heijastuu suoraan sykkeeseen. 80+ -tasolla homma jää enemmän sprinttiluonteiseksi. Pitkässä alamäessä tuli testattua, ja ihan maksimi mitä sain irti oli 97. Sen enempää ei vain jaloista irtoa, tuntuu että jalat ei enää osaa polkea tuota nopeammin. Ja tosiaan syke nousee samalla, vaikka pyöritysvastusta ei käytännössä ole lainkaan.
Ikää minulla on 34 vuotta, fillari on perus-hybridi ilman lukkopolkimia. Nuorempana tuli pyöräiltyä harrastusmielessä vähän aktiivisemmin (epäliikunnalliseksi nuoreksi), mutta sitten oli taukoa 20 vuotta. Nyt kun painoakin on jo kertynyt, on taas tullut aktivoiduttua fillaroinnissa. Lenkit ovat kuitenkin lyhyitä, 10-30 km. Pidemmillä matkoilla puutuu ranteet, persaus ja jalat.
Pitääkö tässä vain sitkeästi yrittää kohottaa tuota kadenssia pienissä askeleissa, vai auttaisiko lukkopolkimet?
Pahoittelut jos tämä on faq-kamaa. Selailin viestejä muutaman kuukauden taaksepäin enkä löytänyt keskustelua, mutta jos säie aiheesta löytyy jo, niin paiskatkaa linkkiä vaan.
supertele
14.07.2014, 12.26
Kyllä tuo sun pyöritysnopeus on hieman turhan alhainen. Korkeampi kadenssi on taloudellisempi ja säästää mm. polvia.
Ei tuosta kannata silti stressiä ottaa. Ota tavaksi polkea pikkasen nopeammalla kierrosnopeudella (pienemmällä vaihteella), kuin mikä tuntuisi itselle sopivalta, niin kyllä se taloudellinen alue hiljalleen siirtyy korkeammille kierroslukemille.
Lukkopolkimet saattavat auttaa, mutta eivät ole mitenkään välttämättömät taloudellisen pyörityksen kannalta.
Tottumattomuuskysymys, että syke nousee, kun yrittää pyörittää nopeammin. Lukkopolkimet vaan hankintaan ja pyöritystä harjoittelemaan. Kyllä se kroppa siihen tottuu ja syke alkaa laskemaan.
Grandi66
14.07.2014, 12.46
Miulla nousi pyöritys talven aikana, ku ajoin semiläskillä asiointimatkat. Nyt kesällä maantiellä se seilaa 95 ja 110 välillä.
Ilman muuta suosittelen lukkoja, on se pyörittäminen vaan niin paljon helpompaa kun on optimaaliseksi säädetty liikerata!
Älä silti odota ihmeitä, kadenssi nousee hitaasti. Mutta siis nousee noista lukemista ihan varmasti.
Tuttu ilmiö tuo nousevan kadenssin myötä nouseva syke muutaman vuoden takaa. Silloin luin mitä luultavammin tältä samalta foorumilta, että syynä olisi se, että hermosto ei ole tottunut nopeaan pyöritykseen -> syke nousee, vaikka rasitus ei. Ja omasta kokemuksesta voin yhtyä täysin edelle kommentoineiden näkemykseen: harjoittelemalla se "sopiva" alue nousee. Ainakin itsellä siirtynyt noin 80:sta yli 90:ään.
Lukkopolkimia ei voi liikaa suositella ja niiden puolustukseksi löytyy monta muutakin perustelua kuin korkeamman kadenssin tavoittelu.
Hääppönen
14.07.2014, 13.31
Lukkopolkimia puoltaa myös se, että yli 80 kadenssilla asfaltin tms. alustan epätasaisuuksissa jalat ei tahdo pysyä polkimilla ilman lukkoja. (Tuli juuri viime viikolla testailtua picnic-ajelulla sandaalivarustuksella :) ).
JPK-works
14.07.2014, 14.24
Itsellä oli edellisellä, hieman liian suurella, maantiepyörällä (luontainen) kadenssi 90 paikkeilla ja korkeampi ei oikein sujunut. Oikean kokoisella pyörällä kadenssi nousi kuin itsestään sadan paikkeille ja 110:kin menee. Syke ei ole noussut, vaan ennemmin laskenut, kun siis vertaa keskinopeuksia. Lukkopolkimilla, tietysti.
sledgehammer
14.07.2014, 14.39
Tuttu ilmiö tuo nousevan kadenssin myötä nouseva syke muutaman vuoden takaa. Silloin luin mitä luultavammin tältä samalta foorumilta, että syynä olisi se, että hermosto ei ole tottunut nopeaan pyöritykseen -> syke nousee, vaikka rasitus ei. Ja omasta kokemuksesta voin yhtyä täysin edelle kommentoineiden näkemykseen: harjoittelemalla se "sopiva" alue nousee. Ainakin itsellä siirtynyt noin 80:sta yli 90:ään.
Sama havainto tehty täälläkin. Olen nyt kiinnittänyt asiaan huomiota lenkeillä ja tällä hetkellä sykkeet pysyy alhaalla sataseen asti. Kympin verran ajattelin vielä saada lisää runtua koipiin. Se on jännä, kun tuo nopean kadenssin harjoittelu tuntuu siltä, että koivet siippaa, mutta ei ne sitten lopulta kuitenkaan siihen sippaa. Korkealla kadenssilla lenkki on yhtä "raskas" alusta loppuun, kun taas hitaammalla kadenssilla jumi hiipii salakavalasti koipiin. Sitten kun ne jalat alkaa hitaan pyörittelyn lomassa uupumaan, niitä ei pelasta mikään. Toisaalta kun nopean kadenssin lenkillä ajaa väkisin pari mäkeä putkelta ylös, on aika työlästä saada ne jalat takas sitkuttamaan. No tätä rääkkiä tahallaan tehtäessähän ne sitten kyllä oppii tavoille :D
Lukkopolkimet saattavat auttaa, mutta eivät ole mitenkään välttämättömät taloudellisen pyörityksen kannalta.
Kiitoksia sinulle ja muille hyvistä kommenteista.
Lukkopolkimet tuntuvat saavan paljon puoltoääniä. Itse olen ihan täydellisen tietämätön niistä, eli mihin yksityiskohtiin kannattaisi kiinnittää huomiota? Entä korreloiko hinta hyödyn kanssa; ts. onko halvimmatkin lukkopolkimet parempia kuin perinteiset, vai saako niistä vain riesan joka olisi kannattanut välttää panostamalla heti lähtiessä enemmän? Entä tarvitaanko niiden kanssa erityiset kengät, vai kelpaako mallista riippuen peruslenkkarit?
Ja sitten se tärkeämpi puoli. Jos hankin lukkopolkimet ja pyöräilen 2-3 krt/vko 1h - 2h kerrallaan, realisoituuko lukkojen hyödyt viikkojen vai kuukausien kuluttua? Aluksi varmaankin tarvitsee opetella tekniikkaa ja sikäli pyöräily ottaa takapakkia, mutta näin kesälomalla se ei niin haittaa. Kahden pikkulapsen perheen arkea pyörittäessä töihin palaamisen jälkeen mahdollisuuksia pyöräilyyn on kuitenkin vähemmän, maksimissaan se kaksi kertaa viikossa. Jos asetelma kuulostaa liikaa sunnuntaipyöräilijän touhuilta, jolle lukot on vaan rahanhaaskausta, niin sitten jättänen investoinnin odottamaan parempia aikoja.
Eli vinkkejä, linkkejä ja ehdotuksia sopivista lukkopolkimista otetaan kiitollisena vastaan. :)
sledgehammer
14.07.2014, 15.27
Hommaa jotkut perus shimano kengät ja niiden kaveriksi SPD polkimet. Satkulla vois saada jo molemmat, kun sopiva tarjous osuu kohdalle. Niillä voi läpsytellä vielä kauppareissut ja muut kulkemiset. Maantieklosseilla kaikki muu paitsi pyöräily hankaloituu.
Vaikka jotain tämmöstä
http://www.ebay.de/itm/Shimano-MTB-Schuh-SH-M088-Gr-42-48-PD-M520-SPARSET-NEU-schwarz-SPD-System-/181464508973?pt=Sport_Radsport_Fahrradschuhe_%C3%9 Cberschuhe&var=&hash=item2a4020aa2d
orc biker
14.07.2014, 15.48
Entä korreloiko hinta hyödyn kanssa
Ei. Ihan samalla tavalla ne kaikki toimivat. Suurimmat erot tulevat painosta (kiinnostaa vain kilpaurheilijoita ja hifistelijöitä) ja maastopolkimissa irrottamisen/kiinnittämisen helppoudesta, mudan sietämisestä yms. pikaiseen irrottamiseen ja kiinnittämiseen liittyvästä. Näiden ei pitäisi kiinnostaa peruspolkijaa hybridillä. Shimano M520 lähtee parilla kympillä Saksasta ja reilulla kolmella kympillä Suomesta. Se toimii siinä missä huippupolkimetkin.
Entä tarvitaanko niiden kanssa erityiset kengät, vai kelpaako mallista riippuen peruslenkkarit?
Tarvitaan pyöräilykengät, joissa on ns. klossi eli metallihärpäke, joka kiinnittyy polkimeen.
Jos hankin lukkopolkimet ja pyöräilen 2-3 krt/vko 1h - 2h kerrallaan, realisoituuko lukkojen hyödyt viikkojen vai kuukausien kuluttua?
Hetihän sen huomaa, että jalka kestää aina polkimella vaivatta. Alussa varmaan liiankin hyvin. *muks*
Aluksi varmaankin tarvitsee opetella tekniikkaa ja sikäli pyöräily ottaa takapakkia, mutta näin kesälomalla se ei niin haittaa.
Itse asiassa tekniikan pitäisi olla niillä sama. Ei niillä kuulu vetää ylöspäin kuin harvoissa ja valituissa kohdissa, koska vetäminen heikentää taloudellisuutta (mutta parantaa tehokkuutta). Tätä monet paljonkin pyöräilevät eivät ymmärrä, vaan inttävät vastaan mutulla, joten en jaksa edes laittaa linkkiä tutkimukseen aiheesta. Mutta! Itse monesti vedän tarkoituksella oikein korostaen takareisillä, koska haen siten monipuolisempaa jalkatreeniä. Se ei ole pitkän pyöräilysuorituksen kannalta järkevää, mutta pyöräilysuoritus ei olekaan minulle niin tärkeää kuin lihasten voima- ja kestävyysominaisuuksien pitäminen tasapainossa. En aja kilpaa, vaan pitääkseni itseni huippukunnossa. Siten minua ei haittaa n. 10 % huonompi taloudellisuus ja paljon enemmänkin, kun tosissaan lähtee takareisiä väsyttämään. Tosin tuo vaatii minulta aktiivista huomiota. Keskittymisen herpaantuessa tekniikkani luonnostaan menee lähemmäs "oikeaa".
Nopeaa kandenssia voi harjoittaa esim. kuntopyörällä ilman vastusta. Aluksi on vaikea saada kadenssi paljon yli 160:n ja paikat tulee kipeeksi. Ne sitten parannellaan rauhassa ja yritetään uudestaan. Sitten kun huiput pyörii päälle 180 voi yrittää pitää yli 160 nopeaa vaikkapa 10sek ensialkuun. Näitä harjoitellaan lähinnä siksi että paikat sopeutuisivat nopeampaan kadenssiin.
Nopeamman kadenssin etu on mun mielestä se, etteivät lihakset väsy niin nopeasti. Väsyneen lihaksenkin saa palautumaan vaihtamalla nopeampaan kadenssiin. Hitaan kadenssin ongelmat tulevat esiin erityisesti ylämäissä.
Itse olen kokenut lukkopolkimissa tehokkaammaksi käyttää (polvien/jalkojen) ylösvedoissa lisätehoa, kun on niin pieni mäki että siten saa pidettyä hetken vauhdin samana. Tää juttu on kuitenkin vielä harjoitteluasteella.
Lukkopolkimiin liittyvien kenkien käveltävyys on valittava oman tarpeen mukaisesti. Edullisilla kun ei ole tarkoitus kävellä ollenkaan.
Ei. Ihan samalla tavalla ne kaikki toimivat. Suurimmat erot tulevat painosta (kiinnostaa vain kilpaurheilijoita ja hifistelijöitä) ja maastopolkimissa irrottamisen/kiinnittämisen helppoudesta, mudan sietämisestä yms. pikaiseen irrottamiseen ja kiinnittämiseen liittyvästä. Näiden ei pitäisi kiinnostaa peruspolkijaa hybridillä. Shimano M520 lähtee parilla kympillä Saksasta ja reilulla kolmella kympillä Suomesta. Se toimii siinä missä huippupolkimetkin.
Tarvitaan pyöräilykengät, joissa on ns. klossi eli metallihärpäke, joka kiinnittyy polkimeen.
Ok. Paikallisesta budjettikaupasta lähtisi Shimano M520 + Shimano XC30 / CT40 vajaan 115 euron yhteishintaan, mikä menisi vielä budjettiin. Jos kengän malli istuu jalkaan, niin olisko siinä aloittelijan lukkopoljinsetti?
Hetihän sen huomaa, että jalka kestää aina polkimella vaivatta. Alussa varmaan liiankin hyvin. *muks*
... vai pitäisikö aloittelijan lukkopoljinsettiin lisätä myös polvisuojat? :)
Itse asiassa tekniikan pitäisi olla niillä sama. Ei niillä kuulu vetää ylöspäin kuin harvoissa ja valituissa kohdissa, koska vetäminen heikentää taloudellisuutta (mutta parantaa tehokkuutta). Tätä monet paljonkin pyöräilevät eivät ymmärrä, vaan inttävät vastaan mutulla, joten en jaksa edes laittaa linkkiä tutkimukseen aiheesta.
Tämä oli yllättävää inffoa, itsellänikin oli semmoinen luulo että lukkopoljinten Juttu(tm) on nimenomaan tuo että toisen jalan painaessa poljinta toinen jalka ei tehottomana odottele vuoroaan vaan aktiivisesti auttaa poljinta ylöspäin nostaen. Joten jos tuo ei ole se lukkopoljinten päämyyntiargumentti, niin mikä sitten? Onko se taika vain siinä, että jalka pysyy samassa kohdassa poljinta jatkuvasti, jolloin jatkuva rullaaminen onnistuu helpommin? Vai auttaako se toinen jalka silti nostaessa, mutta vitsi on siinä että sen pitää antaa tehdä se luonnostaan, ei tietoisesti jalkaa nostellen?
orc biker
14.07.2014, 18.11
Ok. Paikallisesta budjettikaupasta lähtisi Shimano M520 + Shimano XC30 / CT40 vajaan 115 euron yhteishintaan, mikä menisi vielä budjettiin. Jos kengän malli istuu jalkaan, niin olisko siinä aloittelijan lukkopoljinsetti?
On.
... vai pitäisikö aloittelijan lukkopoljinsettiin lisätä myös polvisuojat? :)
Ennemmin kyynärpää- ja rannesuojat. Kannattaa jättää alussa lukot mahdollisimman löysälle (minä pidän aina nykyisin mahdollisimman löysällä) ja koettaa pitää mielessä pysähtyessä, että miten se jalka lähtikään irti. Aloittelijat usein muksahtavat kyljelleen melkein tai ihan pysähdyksistä esim. liikennevaloissa, kun tottumuksesta yrittävät irrottaa jalkaa normaalisti, mutta kun se ei lähdekään, niin sitten iskee paniikki ja pää tyhjenee, eikä muista, miten se lähtikään irti.
Tämä oli yllättävää inffoa, itsellänikin oli semmoinen luulo että lukkopoljinten Juttu(tm) on nimenomaan tuo että toisen jalan painaessa poljinta toinen jalka ei tehottomana odottele vuoroaan vaan aktiivisesti auttaa poljinta ylöspäin nostaen.
"The aim of this study was to determine the influence of different shoe-pedal interfaces and of an active pulling-up action during the upstroke phase on the pedalling technique. Eight elite cyclists (C) and seven non-cyclists (NC) performed three different bouts at 90 rev · min−1 and 60 % of their maximal aerobic power. They pedalled with single pedals (PED), with clipless pedals (CLIP) and with a pedal force feedback (CLIPFBACK) where subjects were asked to pull up on the pedal during the upstroke. There was no significant difference for pedalling effectiveness, net mechanical efficiency (NE) and muscular activity between PED and CLIP. When compared to CLIP, CLIPFBACK resulted in a significant increase in pedalling effectiveness during upstroke (86 % for C and 57 % NC, respectively), as well as higher biceps femoris and tibialis anterior muscle activity (p < 0.001). However, NE was significantly reduced (p < 0.008) with 9 % and 3.3 % reduction for C and NC, respectively. Consequently, shoe-pedal interface (PED vs. CLIP) did not significantly influence cycling technique during submaximal exercise. However, an active pulling-up action on the pedal during upstroke increased the pedalling effectiveness, while reducing net mechanical efficiency."
https://www.thieme-connect.com/products/ejournals/abstract/10.1055/s-2008-1038374
Tuostakin saa sen kuvan, että aktiivisesti sitä pitää tehdä, jotta eroja lukkojen ja ei-lukkojen välille syntyy.
Minulla on sellainen käsitys, että lukkopolkimia ostetaan ehkä jopa yleisimmin ajatellen, että niillä saa kuin ilmaiseksi lisää vauhtia. Omat syyni käyttää niitä haitoista huolimatta (sanokoot ihmiset mitä tahansa, niin irrottaminen/kiinnittäminen on lukkopolkimilla aina hitaampaa ja/tai vaikeampaa asennosta, tasapainosta yms. riippuen kuinka paljon hitaampaa) on nimenomaan se jalan pysyminen vaivatta kiinni, tarkoituksellinen takareisien kuormittaminen ja se, että tarvittaessa löytyy enemmän hetkellistä tehoa ja ehkä jopa tasaisempaa tehoa ajatellen huonoa pitoa joissakin hyvin vaikeissa ylämäissä maastossa.
Kiitoksia sinulle ja muille hyvistä kommenteista.
Lukkopolkimet tuntuvat saavan paljon puoltoääniä. Itse olen ihan täydellisen tietämätön niistä, eli mihin yksityiskohtiin kannattaisi kiinnittää huomiota? Entä korreloiko hinta hyödyn kanssa; ts. onko halvimmatkin lukkopolkimet parempia kuin perinteiset, vai saako niistä vain riesan joka olisi kannattanut välttää panostamalla heti lähtiessä enemmän? Entä tarvitaanko niiden kanssa erityiset kengät, vai kelpaako mallista riippuen peruslenkkarit?
Ja sitten se tärkeämpi puoli. Jos hankin lukkopolkimet ja pyöräilen 2-3 krt/vko 1h - 2h kerrallaan, realisoituuko lukkojen hyödyt viikkojen vai kuukausien kuluttua? Aluksi varmaankin tarvitsee opetella tekniikkaa ja sikäli pyöräily ottaa takapakkia, mutta näin kesälomalla se ei niin haittaa. Kahden pikkulapsen perheen arkea pyörittäessä töihin palaamisen jälkeen mahdollisuuksia pyöräilyyn on kuitenkin vähemmän, maksimissaan se kaksi kertaa viikossa. Jos asetelma kuulostaa liikaa sunnuntaipyöräilijän touhuilta, jolle lukot on vaan rahanhaaskausta, niin sitten jättänen investoinnin odottamaan parempia aikoja.
Eli vinkkejä, linkkejä ja ehdotuksia sopivista lukkopolkimista otetaan kiitollisena vastaan. :)
Jos haluaa halvalla kokeilla, niin Biltemasta 6 euron metallipolkimet + olikohan 3€ remmit niihin, ei tarvitse heti panostaa satosia kenkiin ja polkimiin ja pääsee jo hyödyistä kiinni.
Noiden remmien hyötynä on ollut mm. se että säären etupuolen luu ja nahka on mulla vaihtunut paksumpaan muotoon, eli lihastakin ilmestynyt väliin, samahan se lukkopolkimissakin on.
Sitten polkimen painelu vs pyöritys, kun on nuo remmit, niin jalkaa tulee aika pian luonnostaankin nostettua, eli hiekan kuopaisu sitten luonnollisena jatkumona nosto, sujutus eteen ja taas kuopaisu, kun kuopaisua aloittaa niin tulee huomaamatta polkaistua alas ja tuota kun treenaa niin tulee opittua pyörittämistä, joka säästää vähän energiaa, kun ei sen toisen jalan massaa tarvitse raahata toisella jalalla mukana vaan molemmat tekee töitä kevyesti.
Nopea kadenssi on sitten sellainen, että älä käytä lainkaan voimaa kun poljet, mutta pyri liikuttamaan jalkaa nopeammin, remmien avulla tuo itselläni helpottui paljon.
Tietty se kannattaa opiskella hyvin, että repii jalkaa taakse kun tahtoo jalan pois polkimelta, luonnostaan todennäköisesti siirtää jalkaa sivulle, ainakin itselläni oli niin, alussa siis remmit saa olla suht löysällä kunnes tuo tulee selkäytimestä.
Kertaakaan ei ole jalka jäänyt kiinni remmeihin kun pyörä talvella katosi välillä alta, ei vaikka talvikenkä vähän nihkeästi lähti pois pedaalilta, niin kun sen taakse kiskaisun oppi, ei tullut enää äkkitilanteita.
Alussa kannattaa myös tietoisesti kiskoa jalka pois pedaalilta jo pitkästi ennen kuin pysähtyy, niin ei tuuskahda paikoiltaan kyljelleen, samahan se on lukkopolkimien kanssa myös, siinä liike on vain toisenlainen joka pitää takoa selkäytimeen, mutta lukkopolkimissa on käsittääkseni jonkinlainen turvajuttu, että kun sivuttaisvoima on riittävä se lukko aukeaa ja vamman vaara on vähäisempi.
Toi remmien hyöty on mielestäni silloin kun kiipeän ylämäkeen, sitä lihasrasitusta saa tasoitettua ja ei tarvitse puristaa niin paljon irti yksistä lihaksista, samoin pisemmällä ajolla jos jalat meinaa väsyä niin välillä mäen voi mennä ylös pelkästään nostelemalla polkimia, saa toiset lihakset levätä vähän enemmän.
Sitten sellainen hyöty on, että kun pikkutiellä on vähän pehmeämpää, niin saa jatkuvasti voimaa jolla mudassakin voi sudittaa läpi pehmeän paikan eikä touhu ole sitä puoli kampikierrosta ja stop.
Tosi orpo on ajaa ilman remmejä, kun niihin oppii, sama varmasti lukkopolkimien kera, hinnassa on aika iso ero, eikä mulle ympäri vuoden pyöräilevänä oikein se lukkopolkimien suuremmalla hinnalla saatava hyöty ole avautunut, mutta ehkä se johtuu siitä kun mulle tyyli, muoti yms. on täysin merkityksettömiä tekijöitä, remmit ehkä mielletään epämuodikkaiksi ja sitten ollaan valmiit maksamaan enemmän, mutten sen paremmin tiedä, kovin suurta eroa suorituskyvyssä ei taida tulla, jos kerran flätit vs lukot välilläkään ei voida kovin selvää eroa osoittaa?
orc biker
15.07.2014, 04.25
Sitten polkimen painelu vs pyöritys, kun on nuo remmit, niin jalkaa tulee aika pian luonnostaankin nostettua, eli hiekan kuopaisu sitten luonnollisena jatkumona nosto, sujutus eteen ja taas kuopaisu, kun kuopaisua aloittaa niin tulee huomaamatta polkaistua alas ja tuota kun treenaa niin tulee opittua pyörittämistä, joka säästää vähän energiaa, kun ei sen toisen jalan massaa tarvitse raahata toisella jalalla mukana vaan molemmat tekee töitä kevyesti.
Eikö tuosta yltä käynyt jo ilmi, että juuri noin ei tapahdu? Ei säästy energiaa, vaan mekaanisen työn nettotaloudellisuus laskee vetämällä ylöspäin.
hannupulkkinen
15.07.2014, 10.10
Pelkästään jalan nosto tehostaa pyöräilyä ja en oikein näe perusteltuna sitä, että se ei säästäisi energiaa kun pyöritys on tasaista ja sujuvaa. Luotan enemmän kymmenien vuosien kokemuksiin kuin yhteen epämääräisesti toteutetuun tutkimukseen, jossa ei voida ottaa huomioon kaikkia pyörittämiseen vaikuttavia seikkoja.
Ihan turha on lähteä remmien kanssa pelaamaan. Ne on historiaa ja lukkopolkimet ovat suurin innovaatio, joka on tehty itse pyörän keksimisen jälkeen.
Lukkikset ovat nykyisin niin halpoja, hyviä ja kestäviä, että muuta ei enää tarvita. Ehkä radalla on eri juttu. Kukaan ei ole niin köyhä, että niitä ei irti saisi. Pihiys ei ole tässä tapauksessa eikä muutenkaan suositeltavaa, jos pyöräilystä haluaa nauttia maksimaalisesti. Harrastukseensa kannattaa panostaa.
kovin suurta eroa suorituskyvyssä ei taida tulla, jos kerran flätit vs lukot välilläkään ei voida kovin selvää eroa osoittaa?
Melko rajua yleistystä. Tietyissä tilanteissa maastoajossa voi vielä ollakin ettei lukoista ole aina hyötyä (tai haitat kumoavat hyödyt), mutta maantiellä kunnollisella maantiepyörällä ei ole epäilystäkään etteikö lukot olisi melko keskeinen osa ajotekniikkaa.
Erikoinen lähestymiskulma ylipäänsä suositella jotain kolmen euron ratkaisuja. Tällaisella foorumilla valtaosa lukijoista on kuitenkin jollain tavalla harrastuneita, joilla on kiinnostusta kehittää omaa harrastustaan ja niissä välineissäkin on tyypillisesti jonkin verran rahaa kiinni. Tarkoitan sitä että turha ostaa jotain romua kokeilun takia, jos kuitenkin tietää harrastuksen paranevan joka tapauksessa kun ostaa kerralla kunnolliset.
Tännehän oli mukavasti tullut uusia kommentteja. Tuo remmiratkaisu Biltemasta on mielestäni ihan hyvä ehdotus, koska siinä välttäisi niiden noin satasen pyöräilykenkien ostamisen (vaikka lukkopolkimet itsessään ovatkin näköjään halpoja, niin eihän se yksinään vielä riitä), ja lisäksi fillarissa säilyisi polkimet joita voi käyttää vaikkei just ne pyöräilykengät olisikaan jalassa. Minullahan ei kuitenkaan ole enempää kuin yksi polkupyörä, joten sillä hoidetaan sekä omat kuntolenkit, että työmatkat kuin myös satunnaiset retket 3-vuotiaan lapsen kanssa.
Olen kuitenkin silti kallistumassa lukkojen puoleen koska ne tuntuvat enimmäkseen saavan aika varauksetta kehuja ja suosituksia; myös siellä Polarin foorumilla ainakin yksi vastaaja komppasi. Hänelläkin lukot olivat auttaneet nimenomaan kadenssin nostamiseen. Sekä sen että täällä saatujen kommenttien pohjalta uskon kokeilemattakin että kyllä ne lukot varmaankin myös minulle sopivat. Lisäksi arveluttaa, että tuleeko remmiratkaisun kanssa vähän väärä mielikuva lukkojen eduista: jalka tuskin on yhtä tiukasti polkimessa kiinni, joten syntyneekö testaamalla oikeanlaista mielikuvaa? Jotenkin tuntuu että pitäisi ensin opetella "oikeiden" lukkojen kanssa polkemaan, jotta sitten kykenee polkemaan oikein myös remmien kanssa.
Huomenna täytyy lähteä lomareissulle puolen Suomen päähän, joten hankinta jää joka tapauksessa ensi viikkoon. Kiitos tähän astisista kommenteista, erityisesti myös niistä valtavirrasta poikkeavista. :)
Onnistuu se tavallinen kenkä ja lukkopoljinkin, jos on esim Shimano M324
http://www.bikester.fi/shimano-pd-m-324-mtb-polkimet-spd-harmaa-251039.html
Jos käyttää pelkästään pyöräilykenkiä, niin tuo ei ole ihan yhtä kätevä. Itsellä on vastaavat (joku muu merkki) ja voisi olla pelkät lukkopolkimetkin, kun lähes aina pyöräilykenkien kanssa kumminkin ajan.
Melko rajua yleistystä. Tietyissä tilanteissa maastoajossa voi vielä ollakin ettei lukoista ole aina hyötyä (tai haitat kumoavat hyödyt), mutta maantiellä kunnollisella maantiepyörällä ei ole epäilystäkään etteikö lukot olisi melko keskeinen osa ajotekniikkaa.
Erikoinen lähestymiskulma ylipäänsä suositella jotain kolmen euron ratkaisuja. Tällaisella foorumilla valtaosa lukijoista on kuitenkin jollain tavalla harrastuneita, joilla on kiinnostusta kehittää omaa harrastustaan ja niissä välineissäkin on tyypillisesti jonkin verran rahaa kiinni. Tarkoitan sitä että turha ostaa jotain romua kokeilun takia, jos kuitenkin tietää harrastuksen paranevan joka tapauksessa kun ostaa kerralla kunnolliset.
Romua? Onko sulla ihan kokemusta noista välineistä vai onko se automaattisesti paskaa kun hinta on pieni?
Pari vuotta ja muutamia tuhansia kilometrejä ympäri vuotisessä käytössä noilla remmeillä on menty, eikä mitään edes jotenkin ajettavissa olevaa pintaa ole vierastettu.
Se jos ei ole trendikästä ei merkkaa mitään toimivuuteen myöskään, en ole noita rikki saanut vaikka kovaa on yritys välillä ollutkin.
Ihmeellistä elitismiä taas pukkaa pintaan. Satku on toisille helkkarin iso raha.
Mitä tulee yleistykseen, niin mahdoitko lukea koko tekstin ja ymmärtää lukemasi? Nimenomaan maastotilanteissa mulla on ollut remmeistä hyötyä, tekevät saman asian kuin lukotkin, jos koko ketjun luit niin huomasit, että on viitattu tutkimukseen jonka mukaan ei olisi muka hyötyä, siksihän mulla kysymysmerkkikin on siellä perässä että voiko oikeasti muka olla noin kuin väitetään.
Pyöräilyssä nyt yleensä, etenkin foorumeilla tahtoo olla että vain se kallein tai eniten brandiä luonut kelpaa, porukka on keskimäärin nuorta ja välttämättä ei ole vielä sitä näkemystä muodostunut siitä ettei se merkki tee asiasta yhtään toimivampaa eikä kova hintakaan, joten sitä usein suositellaan tarpeettoman arvokkaita ratkaisuja.
Yksinkertaista mekaniikkaahan tuokin on, olipa vaikka rautalanka millä jalan sitoo kiinni polkimeen, niin tällöin se tekee tehtävänsä, erot tulee sitten tyylistä, painosta, sekä käyttötavasta. Lukkopolkimien suurin etu remmiin nähden on se ettei siinä ilmeisesti ole mahdollista rikkoa jalkaansa, remmeissä on jos on huolimaton tai käy tosi paska tuuri, se pitää muistaa, mutta itselläni ei ole sellaista lentoa tullut että olisi edes lähellä ollut ne kauhukuvat joilla jotkut pelottelevat remmien käyttäjiä.
Sekin on aivan totta, että remmien ja lukkojen välillä on tekniikassa eroa, siinä kun lähtee polkemaan ja siinä kun jalkautuu, muutoin ei isommin eroa tule, jos vaan on remmit oikein säädetty ja kenkä pysyy polkimessa, jos on sileäpohjaiset kengät niin taakse kuopaisussa voi kenkä luiskahtaa pois, muttei sellaista itselläni koskaan ole tapahtunut, mahdollisuus ehkä on enemmän teoreettinen.
Niin älköönkä kukaan taas tulkitko täysin naurettavasti, en minä remmejä pidä lukkoja parempina, kyllä lukot paremmat on, mutta sille lisähinnalle en ole itse keksinyt vastinetta, joten hankintaa omaan käyttöön en ole pystynyt perustelemaan puhtaasti järkisyillä.
hannupulkkinen
15.07.2014, 13.34
Remmeillä: Valitse sellaiset kengät jotka sopivat remmien metallikoukkuihin.(Läheskään kaikki eivät sovi) Löysää remmit niin, että saat kengän helposti remmin alle koukkuihin. Nosta oikea poljin ylös ja laita jalka koukkuun, kumarru ja kiristä remmi. Pukkaa pyörä liikkeelle. Asettele vasemmalla jallalla koukku siihen asentoon, ettävoit potkaista kengän koukkuun. Kumarru tosialas ja kiristä vasen remmi. Nouse satulaan. Kun iroitat jalan tee kaikki päinvastaisessa järjestyksessä tai jätä remmit niin löysälle, että voit repäistä jalan irti. Löysä remmi nitkuu ja ei ole mukava ajossa.
Lukkoppoljin: Säädä irroitus aluksi löysälle. Istu satulaan ja kliks kliks. Irroittaa voit ihan missä asennossa vaan. Kun opit niin säädä irroitus vähän kireämmälle. Irroittaa voit edeleen riuhtaisemalla missä asennossa vaan, mutta voimaa pitää käyttää vähän enemmän.
Itse olen ajanut remmeillä n. 25 vuotta ja lukkiksilla saman verran. Ikinä en palaisi remmeihin kuin korkeintaan jollain retropyörällä tyylin vuoksi. Lukkopolkimia saa myös sellaisia, joissa toisella puolella voi ajaa ilman klosseja. Ne on hankalat ja parempi tapa on hankkia adapterit joilla lukkopolkimesta saa avopolkimen.
Romua? Onko sulla ihan kokemusta noista välineistä vai onko se automaattisesti paskaa kun hinta on pieni?
No tota. Kyllä. Minä lähden siitä että varsinkaan köyhällä ei ole varaa huonoon tai halpaan, koska usein sellaiset vehkeet ei palvele tarkoitustaan kovin kauaa. Omassa pyöräilyssäni (joka epäilemättä on huomattavan erilaista verrattuna sinun pyöräilyysi) en koe mitään tarvetta remmipolkimille, sen sijaan lukot ovat melkein välttämättömät. Viittä kilometriä pidempää matkaa ennen aja ilman lukkoja, paitsi talvipakkasilla vaikka kauppareissulla, kun on paljon fiksumpaa pitää jotain paksua kenkää jalassa.
Mutta eipä siinä, jos koet remmipolkimet toimivaksi itsellesi niin aja ihmeessä niillä. En tule osoittamaan sormella.
Onnistuu se tavallinen kenkä ja lukkopoljinkin, jos on esim Shimano M324
http://www.bikester.fi/shimano-pd-m-324-mtb-polkimet-spd-harmaa-251039.html
Jos käyttää pelkästään pyöräilykenkiä, niin tuo ei ole ihan yhtä kätevä. Itsellä on vastaavat (joku muu merkki) ja voisi olla pelkät lukkopolkimetkin, kun lähes aina pyöräilykenkien kanssa kumminkin ajan.
Kyllä minä varmaankin ne pelkät lukkopolkimet hankin. Ei siinä kuitenkaan niin iso vaiva ole ruuvata vanhat polkimet tilapäisesti kiinni, jos sellainen tarve tulee vaikkapa pakkaskeleillä.
orc biker
15.07.2014, 16.16
Pelkästään jalan nosto tehostaa pyöräilyä ja en oikein näe perusteltuna sitä, että se ei säästäisi energiaa kun pyöritys on tasaista ja sujuvaa. Luotan enemmän kymmenien vuosien kokemuksiin kuin yhteen epämääräisesti toteutetuun tutkimukseen, jossa ei voida ottaa huomioon kaikkia pyörittämiseen vaikuttavia seikkoja.
Epämääräinen tarkoittaa ilmeisesti, että et ole lukenut edes koko tutkimusta, mutta koska tulos ei sovi omiin ajatuksiisi, niin sanotaan sitä epämääräiseksi ja sivuutetaan. Tehostaminen on eri asia kuin taloudellisuus. Kyllähän tuossakin tutkimuksessa todettiin, että kun koehenkilöt vetivät poljinta ylös, niin se "tehosti", siis tuotti enemmän tehoa ylävedon vaiheessa. Tai mitä tehostaminen sanana nyt tarkoittaakaan, en tiedä. Mutta taloudellisuuden kustannuksella, mikä on luonnollista, koska etureidet ovat niin paljon takareisiä isompi lihasryhmä ja se varsinainen voimantuoton alue, jolla suurin teho saavutetaan, on polkemisliikkeessä aika pieni.
Mutta kuten jo heti alkuun totesin, niin ihan turhaan tutkimuksia tänne linkittää, koska mutu voittaa aina. Tämän olen nähnyt joka kerta, oli kyse sitten pyörän massan vaikutuksesta nopeuteen yms.
orc biker
15.07.2014, 16.47
Tuo remmiratkaisu Biltemasta on mielestäni ihan hyvä ehdotus, koska siinä välttäisi niiden noin satasen pyöräilykenkien ostamisen (vaikka lukkopolkimet itsessään ovatkin näköjään halpoja, niin eihän se yksinään vielä riitä),
En ostaisi remmejä. Ostin 90-luvulla tosin. Niissä on sellainen ongelma, että joko ne ovat löysällä tai sitten eivät. Jos ne ovat löysällä, niin niillä ei pysty vetämään (pidetään sitä nyt tässä tapauksessa toivottuna), ellei sitten samalla tee työtä sitä vetämistä vastaan painamalla jalkaa polkimen piikkeihin kiinni. Jos ne ovat tiukalla, niin ne ovat varsin vaaralliset, koska irrottaminen on todella hidasta. Kolmantena niillä on taipumusta rikkoa kenkiä hinkkaamalla ainakin lenkkareiden päällistä rikki. Hyvänä puolena noissakin jalka kuitenkin pysyy kiinni, että siinä mielessä ne tuntuvat hyvältä ajaa.
orc biker
15.07.2014, 16.54
Nimenomaan maastotilanteissa mulla on ollut remmeistä hyötyä, tekevät saman asian kuin lukotkin, jos koko ketjun luit niin huomasit, että on viitattu tutkimukseen jonka mukaan ei olisi muka hyötyä, siksihän mulla kysymysmerkkikin on siellä perässä että voiko oikeasti muka olla noin kuin väitetään.
Ei siinä sanottu, että ei olisi hyötyä. Minähän tuon tutkimuksen tänne linkitin ja itsekin olen sitä mieltä, että on hyötyä. Hyöty on vain erilainen kuin monesti kuvitellaan ja toisaalta se ei tule ilmaiseksi, vaan siitä (vetämisestä lukoilla tai vaikka sitten remmeillä) on myös haittaa.
Suosittelen sinulle lukkoihin panostamista. Nyt alkavat, tai ovat jo alkaneet, poistomyynnit. Pyöräilykenkiä saattaa saada hyvin edullisesti. Tai osta käytettynä. Niitäkin on tarjolla. Saatat saada parilla kympillä hyvässä kunnossa olevan kengät. Polkimet saa tosiaan alle 30 €. Jos tarvitset jotain muuta pyörätavaraa (esim. renkaita kuluu aina), niin tilaa samoilla postikuluilla ja saat osan uuden hankinnan hinnasta siten takaisin, jos normaalisti ostat kotimaan hinnoilla. Eihän se raha hukkaan mene. Pyöräilykengät kestävät usein todella pitkään ja niiden kulutus on muiden kenkien kulumisesta pois. Minä ymmärrän, että ei halua turhaan satsata, mutta ei niillä remmeillä oikeasti kannata nykypäivänä pelata, jos viettää pyörän selässä niin suuren osan elämästään kuin sinäkin.
orc biker
15.07.2014, 17.15
Kyllä minä varmaankin ne pelkät lukkopolkimet hankin. Ei siinä kuitenkaan niin iso vaiva ole ruuvata vanhat polkimet tilapäisesti kiinni, jos sellainen tarve tulee vaikkapa pakkaskeleillä.
On siitä yllättävän iso vaiva, ellet sitten tosiaan toimi kuin auton renkaiden vaihdossa, että kahdesti vuoteen. Ajatko muita ajoja? Kauppareissuja samalla pyörällä? Nuo yksipuoleiset lukot ovat oikeasti täysin toimiva ratkaisu. Moni tosiharrastaja karsastaa niitä, mutta ehkä lähinnä imagosyistä. Mitä paremmassa maastossa ajelee, mitä vähemmän tarvitsee irrotella, niin sen vähemmän yksipuoleisuus lukoissa haittaa. Poljin ei juuri koskaan edes pyörähdä väärin päin silloin harvoin, kun täytyy kiinnittää uudelleen. Vasta maastossa kompuroidessa tilanne muuttuu.
Remmeillä: Valitse sellaiset kengät jotka sopivat remmien metallikoukkuihin.(Läheskään kaikki eivät sovi) Löysää remmit niin, että saat kengän helposti remmin alle koukkuihin. Nosta oikea poljin ylös ja laita jalka koukkuun, kumarru ja kiristä remmi. Pukkaa pyörä liikkeelle. Asettele vasemmalla jallalla koukku siihen asentoon, ettävoit potkaista kengän koukkuun. Kumarru tosialas ja kiristä vasen remmi. Nouse satulaan. Kun iroitat jalan tee kaikki päinvastaisessa järjestyksessä tai jätä remmit niin löysälle, että voit repäistä jalan irti. Löysä remmi nitkuu ja ei ole mukava ajossa.
Lukkoppoljin: Säädä irroitus aluksi löysälle. Istu satulaan ja kliks kliks. Irroittaa voit ihan missä asennossa vaan. Kun opit niin säädä irroitus vähän kireämmälle. Irroittaa voit edeleen riuhtaisemalla missä asennossa vaan, mutta voimaa pitää käyttää vähän enemmän.
Itse olen ajanut remmeillä n. 25 vuotta ja lukkiksilla saman verran. Ikinä en palaisi remmeihin kuin korkeintaan jollain retropyörällä tyylin vuoksi. Lukkopolkimia saa myös sellaisia, joissa toisella puolella voi ajaa ilman klosseja. Ne on hankalat ja parempi tapa on hankkia adapterit joilla lukkopolkimesta saa avopolkimen.
Hmm, tänään ajoin lenkkareilla ja metsurin saappailla noilla remmeillä, toki eri kenkää varten tarvitsee säädön, mutta sitten kun sen on tehnyt niin eihän niitä tarvitse säädellä, se säätö pitää olla sopivan nahkea, mulla puutuu varpaat jos vedän remmit ylitiukkaan, lukoillahan sitä ei tapahtuisi, mutta tuollainen sopivan nahkea antaa juuri sopivasti pitoa että voi vetää ja jos haluaa jalan pois niin keventää vähän ja vetää.
Voisihan lukkopolkimistakin kirjoittaa kuvauksen yritetään osua oikeaan kohtaan, oho ei osunut, yritetään uudestaan, hups jalka lipsahti, no joko nytten onnistuisi. Sitten kun homman oppii niin sujuuhan se, sama remmien kanssa.
Mun ajoista aika iso osa on erilaista hyötyajelua, pitää käydä saapasta vaelluskenkää jne.joten lukoille uhraan pyhää valuuttaa sitten kun on varaa arkipyörään ja lenkkipyörään, mikä ei ihan heti tapahdu. Enemmän kuin pari kuukautta olen toiveikkaana ollut, että saisin hankittua ne pahuksen remmit hybridiinkin, mutta ei vielä.
On siitä yllättävän iso vaiva, ellet sitten tosiaan toimi kuin auton renkaiden vaihdossa, että kahdesti vuoteen.
Huh, eihän se ole poljinta kohti kuin yksi 13 mm (?) mutteri jolla vääntää poljin irti? Ja sama toisinpäin. Tosin ei kyllä sentään mielessä ollutkaan että päivittäin niitä ruuvailisi, silloin rupeaisi varmasti tympimään.
Ajatko muita ajoja? Kauppareissuja samalla pyörällä?
Kauppareisut ovat suht. harvinaisia, mutta 3-vee pojan kanssa tulee ajeltua. Näissä tyypillisesti tilanne on se, että ajetaan vaikkapa leikkipuistoon, vietetään siellä aikaa, ja sitten ajetaan takaisin. Koska itselläni ei ole koskaan ollut jalassa tuommoisia lukkopolkimiin sopivia kenkiä, niin minulla ei oikein ole toistaiseksi käsitystä pystyykö niillä kengillä ~tunnin viettämään pihalla aikaa poissa fillarin selässä.
Nuo yksipuoleiset lukot ovat oikeasti täysin toimiva ratkaisu.
Moni tosiharrastaja karsastaa niitä, mutta ehkä lähinnä imagosyistä. Mitä paremmassa maastossa ajelee, mitä vähemmän tarvitsee irrotella, niin sen vähemmän yksipuoleisuus lukoissa haittaa. Poljin ei juuri koskaan edes pyörähdä väärin päin silloin harvoin, kun täytyy kiinnittää uudelleen. Vasta maastossa kompuroidessa tilanne muuttuu.
Ok, tämä on mukava kuulla. En oikein vakavasti noita yksipuoleisia polkimia ottanut juuri sen vuoksi, että oletin niiden kanssa käytännön olevan hankalaa: poljin asettuu luonnostaan väärään asentoon, jolloin jalkaa on vaikea saada lukkoon. Ja että normaalikengillä lukko tulisi esim. jalan lipsahduksissa (poljin pyörähtää) tielle. Mutta jos yksipuoliset ovat oikeasti ihan ok vaihtoehto, niin se voisi olla hyvä kompromissi sitten. Kun ei tosiaan fillarikaan ole pelkästään kuntoilukäytössä. Pitääpä pistää harkintaan.
hannupulkkinen
15.07.2014, 20.44
Maastokengillä voi hyvin kävellä.
Kaksipuoliset polkimet ova melko hyvät muualla paisi maastoajossa, jossa ei ole aikaa tälläillä poljinta oikeaan asentoon. Jos ajaa paljon maastossa niin kannattaa ostaa kaksipuoliset lukkikset ja adapterin (http://www.decathlon.co.uk/smpd22-auto-bike-pedals-adaptor-id_5626992.html) joilla niistä saa flätit.
Maastokengillä voi hyvin kävellä.
Kaksipuoliset polkimet ova melko hyvät muualla paisi maastoajossa, jossa ei ole aikaa tälläillä poljinta oikeaan asentoon. Jos ajaa paljon maastossa niin kannattaa ostaa kaksipuoliset lukkikset ja adapterin (http://www.decathlon.co.uk/smpd22-auto-bike-pedals-adaptor-id_5626992.html) joilla niistä saa flätit.
Hmm, kun on adaptereita, niin samoin kai voisi ajatella, että jos sopivan painon lisäisi että poljin pyörähtää aina oikeinpäin, painon voisi siirtää aina sitten sille puolelle minkä puolen tahtoo olevan alaspäin. Tietty jos poljin ja adapteri ei ole huomattavasti kalliimpi kuin yksipuoleinen niin silloin painovirittelyllä ei saavuta paljoa hyötyä.
Remmien kerakin poljin pyörähtää väärinpäin helposti, mutta sopivalla painolla tuokin olisi ratkaistavissa, ei toki grammanviilaajalle soveltuva ratkaisu.
orc biker
15.07.2014, 21.49
Koska itselläni ei ole koskaan ollut jalassa tuommoisia lukkopolkimiin sopivia kenkiä, niin minulla ei oikein ole toistaiseksi käsitystä pystyykö niillä kengillä ~tunnin viettämään pihalla aikaa poissa fillarin selässä.
Tuo mainitsemasi CT40 on paremmasta päästä kävellä ja olla. Maastokenkiä sanotaan hyviksi kävellä, mutta se on kovin suhteellista, sillä aika koppuroita nekin ovat. Kokeilin tuota liikkeessä tallustellen ympäriinsä ja se tuntui aika mukavalta jo. Ja varvastilaakin tuntui olevan enemmän kuin Shimanolla yleensä, mikä tarkoittaa, että on helpompi ostaa napakampi kenkä, kun ei ole niin varpaiden ahtaudesta kiinni kuin monissa malleissa ainakin minulla. Tuo mallihan on tarkoitettu esim. työmatkalaisille.
Joskus se poljin pyörii osuman jäljiltä kuin hyrrä, jolloin on kiva, että sen saa polkaisemalla pysäytettyä ja klossin lukkoon samalla kertaa.
Lukkopolkimien vuoksi en ole maastossa kaatunut kertaakaan, mutta monta kaatumista oon niiden avulla välttänyt. Saa niin paljon enemmän voimaa kampien asennosta riippumatta kun vähän sutaisee tai tökkää. Talveksi vaihdan piikikkäät flätit jotta saa lämmintä popoa jalkaan.
Ja jos päätyy noihin polkimiin, joissa on lukko vain toisella puolen, niin niillä kannattaa ajella maastossa lukot kiinni vaikka paikka olisi pahempikin (jos siis klossilliset kengät jalassa). Muutoin käy niinkin hassusti, että jalan livetessä polkimelle se menee huomaamatta lukkoon ja siinähän kaatuu pysähtyessä väkisinkin kun luulee jalkansa olevan irti.
Ennemmin suosittelisin noita adaptereita, hommaisin itsellenikin jos noita saisi alumiinisina. Muoviset ei kauaa kestäneet tai niiden kanssa ei pitäisi edes vahingossa oikaista metsän läpi..
Yksi seikka jota ei vielä ole mainittu tässä ketjussa, on pyöräilykenkien pohjan kovuus. Siinä missä lenkkari painuu jokaisella polkaisulla hieman kasaan, fillarikenkä kovana säilyttää muotonsa. Eli energiaa ei kuulu kengän muodon muuttamiseen.
Ensimmäinen aamulenkki 25 kilsaa uudella pyörällä flätti polkimilla ja jäykillä lenkkareilla, kolme kertaa alamäessä kenkät irti polkimista kun liian pieni vaihde silmässä meinasin satulasta pudota.Onneks posti just toi Shimanon uudet lukkopolkimet.
Ok. Paikallisesta budjettikaupasta lähtisi Shimano M520 + Shimano XC30 / CT40 vajaan 115 euron yhteishintaan, mikä menisi vielä budjettiin. Jos kengän malli istuu jalkaan, niin olisko siinä aloittelijan lukkopoljinsetti?
On.
No jalkaan tarttui sitten loppujen lopuksi ne Shimanon M324-yhdistelmäpolkimet, sekä Shimanon MT-34 -pyöräilykengät. Eilen tuli koeajettua ne, ja kyllähän noiden kanssa pyöräily oli helpompaa, huomasi kyllä heti miten jalka pysyy paremmin polkimessa kiinni. Myös korkeamman kadenssin ylläpito tuntui helpommalta, joskin edelleen syke nousee ja kun eilisessä ajossa se piti pitää matalalla, niin en hirveän pitkästi pystynyt rullailemaan 80+ lukemissa.
... vai pitäisikö aloittelijan lukkopoljinsettiin lisätä myös polvisuojat?
Ennemmin kyynärpää- ja rannesuojat.
Kyllä sille polvisuojalle olisi yhtälailla ollut tilausta myös. ;)
Kannattaa jättää alussa lukot mahdollisimman löysälle (minä pidän aina nykyisin mahdollisimman löysällä) ja koettaa pitää mielessä pysähtyessä, että miten se jalka lähtikään irti. Aloittelijat usein muksahtavat kyljelleen melkein tai ihan pysähdyksistä esim. liikennevaloissa, kun tottumuksesta yrittävät irrottaa jalkaa normaalisti, mutta kun se ei lähdekään, niin sitten iskee paniikki ja pää tyhjenee, eikä muista, miten se lähtikään irti.
Omalla kohdallani tämä meni niin, että harjoittelin etukäteen paikallaan miten se jalka lähtee irti, ja millaisella voimalla. Sitten myöhemmin ennen pyörälenkkiä kertasin ne vielä, ja sitten lähdin polkemaan. Matkalla irrottelin jalan aina hyvissä ajoin ennen pysähdystä. Sitten reilun tunnin jälkeen niihin lukkoihin olikin näköjään niin jo tottunut, että vanhasta tottumuksesta tuli vain jarruteltua pysäkille ja siinä jalkaa maahan laittaessani totesin että jaa, niin, mullahan olikin nää lukot nykyään. :) Sitten oltiinkin jo kyljellään asfaltilla polvi verillä. Onneksi se lukko kuitenkin päästi jalan irti luonnostaan ennen kaatumista, joten ehdin vähän saada jalkaa parempaan asentoon enkä siten aivan kylkiedellä kaatunut.
Taitaa olla näiden lukkojen kanssa samanlaista kuin automaattivaihteisella autolla ensimmäisiä kertoja ajaessa (kun on manuaalilaatikkoon tottunut): parin ensimmäisen äkkijarrutuksen jälkeen oppii että nyt on erilainen auto alla, joten vasen jalka saa kiltisti pysyä siellä sivustalla vaan. :)
Pienestä takaiskusta huolimatta tykästyin kyllä noihin lukkoihin, joten varmasti tulee jatkossakin niitä käyteltyä. Pojan kanssa ajellessa taidan kuitenkin vielä käyttää tovin ajan polkimien perinteisempää puolta, ja keräillä kokemusta lukoista yksin ajellessa sitten. Ettei tartte pojan maksella iskän oppirahoja. :)
Kengät muuten ovat täysin käyttökelpoiset lyhyiden matkojen kävelyyn, se oli positiivinen yllätys.
Yksi seikka jota ei vielä ole mainittu tässä ketjussa, on pyöräilykenkien pohjan kovuus. Siinä missä lenkkari painuu jokaisella polkaisulla hieman kasaan, fillarikenkä kovana säilyttää muotonsa. Eli energiaa ei kuulu kengän muodon muuttamiseen.
Tuossa osa energiasta palautuu takaisin, kun kenkä palautuu taas vanhaan muotoonsa, hukattua energiaa on sitten se joka muuttuu tuossa muodonmuutoksessa lämmöksi. Tämä toki koskee materiaaleja, jotka muistavat muotonsa ja todellakin itsekseen palautuvat siihen muotoonsa. Kumminkin hukattu energia on hieman pienempi kuin mitä se olisi jos sitä palautumista muotoonsa ei tapahtuisi.
Tuossa osa energiasta palautuu takaisin, kun kenkä palautuu taas vanhaan muotoonsa, hukattua energiaa on sitten se joka muuttuu tuossa muodonmuutoksessa lämmöksi. Tämä toki koskee materiaaleja, jotka muistavat muotonsa ja todellakin itsekseen palautuvat siihen muotoonsa. Kumminkin hukattu energia on hieman pienempi kuin mitä se olisi jos sitä palautumista muotoonsa ei tapahtuisi.
Se menee ihan täysin hukkaan. Toki vertailu on vähän epäreilu, kun sillä jäykällä pyöräilykengällä voi vetää poljinta painamisen lisäksi. Toki onnistuu lenkkarillakin jos on käytössä ne nerokkaat kolmen euron remmit. Jos lenkkarin pohjan kasaan painuminen olisi jollain tavalla luotettavasti mitattavissa, se menisi samaan kastiin kuin löysän rungon tai kiekkojen eläminen sprintterin puskiessa maksimitehoja polkimille. Vaikka runko tai kiekko palautuukin aina takaisin muotoonsa ja siten palauttaa siihen varastoitunutta energiaa, palautus suuntautuu täysin väärin eikä se hyödytä voiman välittymistä takarenkaalle millään tavalla.
Se menee ihan täysin hukkaan. Toki vertailu on vähän epäreilu, kun sillä jäykällä pyöräilykengällä voi vetää poljinta painamisen lisäksi. Toki onnistuu lenkkarillakin jos on käytössä ne nerokkaat kolmen euron remmit. Jos lenkkarin pohjan kasaan painuminen olisi jollain tavalla luotettavasti mitattavissa, se menisi samaan kastiin kuin löysän rungon tai kiekkojen eläminen sprintterin puskiessa maksimitehoja polkimille. Vaikka runko tai kiekko palautuukin aina takaisin muotoonsa ja siten palauttaa siihen varastoitunutta energiaa, palautus suuntautuu täysin väärin eikä se hyödytä voiman välittymistä takarenkaalle millään tavalla.
Kun jalka siirtyy nostovaiheeseen, kengän muotoon palautuminen auttaa jalkaa nousemaan ja täten energia tulee hyödyksi, eikä mene hukkaan, tosin kyseessä oleavat energiat ovat niin suuria, että vaikea niitä olisi edes onnistua mittaamaankaan.
Hienoa kuulla, että mahead on siirtynyt lukkoihin ja on vielä tyytyväinenkin! Lukkojen kanssa taitaa olla niin, että jokaisen pitää mennä kerran kyljelleen nollavauhdista Ennenkuin irrotus menee selkäytimeen ;)
Lukkojen kanssa taitaa olla niin, että jokaisen pitää mennä kerran kyljelleen nollavauhdista Ennenkuin irrotus menee selkäytimeen ;)
Ei riittänyt allekirjoittaneelle. Taisin olla viime kesänä kymmenisen kertaa rähmälläni siellä sun täällä, tosin aina sellaisen äkkitilanteen seurauksena jossa olisi pitänyt samanaikaisesti seurata autoja, jalankulkijoita sekä pyöräilijöitä, väistää, pysähtyä ja vielä irrottaa se jalka. Vielä joku päivä lukkoihin palaan ainakin osa-aikaisesti mutta tämä kesä on mennyt ihan turvallisuussyistä fläteillä. :o
orc biker
24.07.2014, 00.48
Minulla on edelleen ongelmia lukkojen kanssa hankalissa ylämäissä, kun vauhti meinaa pysähtyä tai viimeistään, kun se pysähtyy renkaan sutaistua tyhjää ja nouseminen loppuu siihen paikkaan. Joskus tulee kova kiire irrottaa, kun siinä äärirajoilla vääntää ja tasapainoilee. Toisaalta voisi ajatella, että lukoilla on vara vaikka jättää yritys vähän aiemmin kesken kuin fläteillä, koska niillä lukoilla hyvinkin saattaa päästä ylemmäs, kun ei jalka pompi polkimella ja saa luultavasti tasaisemmin tuotettua voimaa ja siten rengas pitää paremmin.
orc biker
24.07.2014, 00.52
No jalkaan tarttui sitten loppujen lopuksi ne Shimanon M324-yhdistelmäpolkimet, sekä Shimanon MT-34 -pyöräilykengät.
...
Kengät muuten ovat täysin käyttökelpoiset lyhyiden matkojen kävelyyn, se oli positiivinen yllätys.
Näyttää aika lenkkarimaiselta, kuten se toinenkin vaihtoehtosi. Jos se antaa viitteitä, niin eivät ole ihan jäykimmät ja soveltuvat siten hyvin kävelyyn. Onko noissa miten leveä lesti mielestäsi? Miten paljon varpailla on sivusuunnassa tilaa? Minulle Shimanon varsinaiset maastokengät eivät sovi ollenkaan. Pitäisi ottaa numeroa tai kahta liian iso, että pikkuvarpaat mahtuisivat järkevällä määrällä tuskaa, mutta eihän siitä sitten muuten tule mitään, kun kenkä on liian pitkä.
Hehe, ei mulla vaan tarvinnut kaatuilla remmien kanssa kertaakaan siksi ettei olisi saanut jalkaa pois, ne voi harjoitteluvaiheessa pitää löysällä, jotain muutakin niissä siis parempaa kuin kustannus :D
Hehe, ei mulla vaan tarvinnut kaatuilla remmien kanssa kertaakaan siksi ettei olisi saanut jalkaa pois, ne voi harjoitteluvaiheessa pitää löysällä, jotain muutakin niissä siis parempaa kuin kustannus :D
Hahahaa, maantiepyörässäni on maastolukot niin kireällä kuin ne saa, eikä jalka ole jäänyt irtoamatta kertaakaan. Maasturissa sitten hivenen löysemmällä, sen kanssa on jäänyt tänä kesänä jalka irtoamatta kerran kun yritin nousta väsyneenä sellaista varmaan yli 25% nousevaa, juurakkoista rinnettä viistosti. Siinä vaiheessa kun vauhti loppui oli kaatuminenkin jo alkanut, eikä jalka enää ehtinyt alle.
Minulla on edelleen ongelmia lukkojen kanssa hankalissa ylämäissä, kun vauhti meinaa pysähtyä tai viimeistään, kun se pysähtyy renkaan sutaistua tyhjää ja nouseminen loppuu siihen paikkaan. Joskus tulee kova kiire irrottaa, kun siinä äärirajoilla vääntää ja tasapainoilee...
Lisää harjoitusta vaan, irroitusliike pitää saada ns selkärankaan. Sen jälkeen jalka menee maahan vähintään yhtä nopeasti kuin fläteiltä.
Näyttää aika lenkkarimaiselta, kuten se toinenkin vaihtoehtosi. Jos se antaa viitteitä, niin eivät ole ihan jäykimmät ja soveltuvat siten hyvin kävelyyn.
Näin on. Kauppiaan mukaan se CT-40 -malli on etupäässä sisäkäyttöön, joskin kesällä menee myös ulkona. MT-34 kuulemma sitten saman kengän varsinaiseen ulkokäyttöön tarkoitettu versio.
Omat havainnot tukivat kauppiaan väitteitä. Molemmat kengät tuntuivat jalassa aika samanlaisilta, mitä nyt ehkä tuo sisäkenkä aavistuksen hengittävämmältä (saattoi olla plasebo-havaintokin, eihän ne kengät kovin pitkään kaupassa olleet jalassa). Molemmat kengät taipuivat jalan alla kuitenkin mukavasti. Ei niitä tietenkään kävelylenkille laittaisi, mutta esimerkiksi kauppakäynti tai jokin lyhyt ulkoilutapahtuma pitäisi kyllä mennä ihan hyvin.
Onko noissa miten leveä lesti mielestäsi? Miten paljon varpailla on sivusuunnassa tilaa? Minulle Shimanon varsinaiset maastokengät eivät sovi ollenkaan. Pitäisi ottaa numeroa tai kahta liian iso, että pikkuvarpaat mahtuisivat järkevällä määrällä tuskaa, mutta eihän siitä sitten muuten tule mitään, kun kenkä on liian pitkä.
Minulla on aika pieni jalka, tavallisesti kokoa 41. Näissä totesin suosista että 42 on minimi mitä kannattaa harkita, ja testasin myös koon 43. Juurikin varpaiden sivusuuntainen tila tuntui aavistuksen ahtaalta vielä tässä 42-koossa. 43 oli siinä suhteessa sopivan tuntuinen, mutta kenkä ei sitten enää muuten istunut tiukasti kiinni. Päädyin kokoon 42, ja vajaan parin tunnin pyörälenkillä varpaat eivät kipeytyneet tai puutuneet (varpaiden takaa itse jalkapyötä pikkuisen, mutta se taitaa johtua enempikin ajoasennostani ja paikallaan pidetystä jalasta, koska samaa tapahtui myös aiemmilla lenkkareilla). Mutta jos tilaa olisi millikin enemmän, olisin kokenut tilan varmasti sopivaksi. Ja sen verran tuon kengän luulisi venyvän ajan kuluessa.
Kauppiaan mukaan näissä CT-40 / MT-34 -malleissa olisi vähäsen leveämpi lesti kuin Shimanon aiemmissa pyöräilykengissä, joten siinä mielessä sinunkin niitä kannattaa jossain käydä kokeilemassa. Pohjista verrattuna tuo MT-34:n lesti näytti lähes identtisen kokoiselta kuin varsin iäkkäiden New Balance -lenkkarieni lesti, mutta sisällä eroa on muutama milli. Toki lenkkaritkin ovat vuosien aikana muotoutuneet jalkaani, joten mahdoton sanoa minkälaiset ne oli uutena.
Hienoa kuulla, että mahead on siirtynyt lukkoihin ja on vielä tyytyväinenkin! Lukkojen kanssa taitaa olla niin, että jokaisen pitää mennä kerran kyljelleen nollavauhdista Ennenkuin irrotus menee selkäytimeen ;)
Toivottavasti yksi kerta riittää. :) Sen verran ranne ja polvi kuitenkin kipeytyivät (kaatuvaa massaa kuitenkin satakunta kiloa + fillari), ettei tuota kovin montaa kertaa viitsisi kokeilla. :) Menisi nyt vaan yllättäen alkanut kurkkukipu ohi, että pääsisi uudestaan kokeilemaan.
Markku Silvenius
24.07.2014, 16.34
Kun jalka siirtyy nostovaiheeseen, kengän muotoon palautuminen auttaa jalkaa nousemaan ja täten energia tulee hyödyksi, eikä mene hukkaan, tosin kyseessä oleavat energiat ovat niin suuria, että vaikea niitä olisi edes onnistua mittaamaankaan.
Nyt aletaan olemaan pyöräilyn syvimmässä olemuksessa.
Hahahaa, maantiepyörässäni on maastolukot niin kireällä kuin ne saa, eikä jalka ole jäänyt irtoamatta kertaakaan. Maasturissa sitten hivenen löysemmällä, sen kanssa on jäänyt tänä kesänä jalka irtoamatta kerran kun yritin nousta väsyneenä sellaista varmaan yli 25% nousevaa, juurakkoista rinnettä viistosti. Siinä vaiheessa kun vauhti loppui oli kaatuminenkin jo alkanut, eikä jalka enää ehtinyt alle.
Tuossa tilanteessa varmaan se hallittu kaatuminen paras ratkaisu :D
Kulhanvuorella kävin kerran pyörällä ja tuli huomattua, ettei se voimakaan aina ratkaise kaikkea, kun nousuprosentti mäessä johon tarjosin meni sellaisen 50% hujakoille, pystyynhän se pyörä nousi ja sai taiteilla ettei kierinyt mäkeä alas siinä yhdellä jalalla pomppiessa, kun toinen jäi mutkalle satulan yli ja oli hetken haastetta saada remmeistä koipi irti.
Ehkä jos olisi ollut vielä enemmän runttausvoimaa ja ennenkaikkea tasapainoa, sitä olisi jotenkin voinut taiteilla vähän pisemmälle, mutta olisi siinä varmaan pito loppunut sitten.
Suosittelen kuitenkin kovasti harjoittelemaan tuota jalan irroitusta ennen kuin alkaa moisia temppuja kokeilemaan, itse tosiaan ihan parin kuukauden ajan pidin itselleni sitä sääntöä, että ennen kuin hidastaa niin jalka irti, samoin sitten kun enemmän liikennettä tuli tai mahdollisesti pidon suhteen haastavaa paikkaa (talvikeli) niin jalka irti ja polkimet toisinpäin, siinä se rutiini sitten tuli kun jatkuvasti noita koipia kiskoi pois remmeistä, samalla tavalla lukoillakin varmasti homma menee, että siinä pitää ottaa itselle ihan sellainen sääntö alkuun, niin ei tarvitse niin paljoa suojia hommata tai kolotuksia sietää.
Kaatuessa kannattaa jotenkin yrittää kierähtää, itse työnnän kättäkin väliin, mutten koskaan kädellä yritäkkään pysäyttää liikettä vain hieman jarruttelen ja kyynrpää, olkapää jokainen vähäsen ottaa vastaan, jos mahdollista niin siitä selälleen tai vatsalleen vielä pyörähtää. Ei ole kovin pahasti sattunut talvikaatumiset, kesällä en ole oppinut vielä kaatumaan, toivottavasti ei tarvitse opetellakkaan.
Niin tietty ei kädellä saisi ottaa vastaan, mutta mulla se ainakin tulee niin automaattisesti tehtyä ettei edes huomaa, vauhdista jos lentää niin siinä sitten yritän suosia mahdollisimman monen kosketuspisteen taktiikkaa, niin että ei tulisi kovin kovaa iskua mihinkään kohtaan, talvella useimmiten rintakehällä sitten tuli liuttua, asfaltilla se saattaisi tehdä kohtuullisen kipeää...
Se mikä itseä on kummastuttanut ja johon en vielä ole löytänyt selitystä on se miten aina otb:n aikana jalat ovat itsestään irronneet polkimista, jok'ikinen kerta. Tuossa proseduurissahan harva pystyy/ehtii kontrolloidusti irroittamaan koipensa polkimesta, mutta niin vain olen aina tangon yli menon jälkeen löytänyt itseni irrallaan pyörästä. Ja tämän olen empiirisesti havainnut kerran maantiepyörällä ja n-kertaa maastopyörällä.
Se mikä itseä on kummastuttanut ja johon en vielä ole löytänyt selitystä on se miten aina otb:n aikana jalat ovat itsestään irronneet polkimista, jok'ikinen kerta. Tuossa proseduurissahan harva pystyy/ehtii kontrolloidusti irroittamaan koipensa polkimesta, mutta niin vain olen aina tangon yli menon jälkeen löytänyt itseni irrallaan pyörästä. Ja tämän olen empiirisesti havainnut kerran maantiepyörällä ja n-kertaa maastopyörällä.
Eikös noissa lukoissa ole se turvatoiminto, että kun voimat tulee riittävän suuriksi, niin kenkä irtoaa ilman että tarvitsee erityisemmin irroitella?
sledgehammer
25.07.2014, 15.44
Joo, ainakin perus SPD lähtee kyllä irti, kun tarpeeksi riuhtaisee. Näin ainakin omalla kohdalla. Mulla noi ei oo koskaan olleet erityisen tiukalla, että voi johtua siitäkin. Vahingossa en ole kyllä saanut ryittyä irti, mutta maasturilla on tosiaan lähtenyt lähes aina kaatumisen seurauksena. Voi olla, että siinä rytäkässä jotenkin vaistomaisesti kääntää sen koiven irti.
toripolliisi
30.07.2014, 10.07
Palataan takaisin viralliseen aiheeseen, eli kadenssiin. Nyt viimeinkin sain aikaiseksi ostaa Polarin c500+cad mittarin. Ilokseni sain todeta, että "pitkällä" lenkillä kampi pyörii luonnostaan noin 93krt minuutissa. Tänään sit vetäsin vähän tempoa töihin niin 107 kierrosta oli aika bueno kun poljettiin kohtuu kuormittavalla vauhdilla. Mutta mikä parasta mittarissa on niin tämähän antaa tärkeää tietoa kun poljetaan omille lihaksille kovaa vauhtia. Ensinnäkin mittari todisti sen, että 100-110 kierroksella päästään samoihin vauhteihin kuin vähän isommalla vaihteella ilman, että mun alaselkä loppuu ennen jalkoja. Lisäksi paikat jossa ennen kuvittelin ajavani hitaasti olivatkin paikkoija jossa kannattaa vähentää tehoja ja silti päästän omaan keskariin nähden tarpeeksi kovaa.
Tossa olisi päälimmäiset mielipiteet parin testilenkin perusteella. Toivotaan, että ajosta ei tule turhan mittarikeskeistä..
mhelander
30.07.2014, 13.12
^ juuri oikeat kadenssihavainnot normimittaisilla kammilla (170-172.5 mm). Maastossa tulee joskus ajettua vähän alle, kuitenkin aina näyttää keskikadenssi olevan 80:n päälle.
Jos on alle niin mulla taatusti polvet ja jalkojen lihakset muistuttaa seuraavina päivinä...
Sent from my Nokia phone
Palataan takaisin viralliseen aiheeseen, eli kadenssiin. Nyt viimeinkin sain aikaiseksi ostaa Polarin c500+cad mittarin. Ilokseni sain todeta, että "pitkällä" lenkillä kampi pyörii luonnostaan noin 93krt minuutissa. Tänään sit vetäsin vähän tempoa töihin niin 107 kierrosta oli aika bueno kun poljettiin kohtuu kuormittavalla vauhdilla.
Huh, olette te eri sällejä. :) Itselläni viimeksi parin tunnin lenkillä keskipyöritysnopeus oli 76, johon tosin olen tyytyväinen koska siinä kuitenkin on hienoista nousua kuukauden takaa.
Toivotaan, että ajosta ei tule turhan mittarikeskeistä..
Itse olen tekniikkafriikki, joten mittari ja muut apparaatit ovat toinen puolikas pyöräilyn tuottamasta ilosta. :)
Grandi66
30.07.2014, 20.03
Joskus itse ajoin harvalla kadenssills. Sitten rupesin kiinnittämään huomiota siihen ja tietoisesti nostamaan sitä. Nykyään mennään 95-110 välillä 180 mm kammilla ja pitkillä matkoilla sellasta 100-105 kadenssia. Oon tyytyväinen.
kuovipolku
30.07.2014, 22.21
Se mitä mittari useimmiten näyttää kun sitä sattuu ajon aikana vilkaisemaan ja keskipyöritysnopeus ovat elävässä elämässä yleensä eri asioita.
(Tämä huomautus ei kohdistu kehenkään ja perustuu yksinomaan omaan kokemukseen. Kun vaihdoin pyörään uuden ja hienomman mittarin joka kertoi myös keskikadenssin, karu totuus paljastui: olin luullut pyöritysnopeuttani kohtuulliseksi, mutta keskari jäi minullakin alle kahdeksankymmenen...)
PS Onko muuten mittareissa tässä suhteessa eroa - eli laskevatko kaikki mittarit koko ajoajan pyöritysajaksi kaiken vai leikkaavatko jotkut mittarit "nollat" pois?
toripolliisi
30.07.2014, 22.26
Mulla ainakin keskiarvo vaihtelee lenkin aikana, joten kun kampi vaan pyörii niin se rekisteröityy.. Ja juuri nuo 93 ja 107 ovat keskiarvoja.
Huippuja yritin vääntään myös ja onnettomat 137krt/min päästiin.. Joku täällä huuteli jtn 160-180 lukuja :)
Mulla ainakin keskiarvo vaihtelee lenkin aikana, joten kun kampi vaan pyörii niin se rekisteröityy.. Ja juuri nuo 93 ja 107 ovat keskiarvoja.
Huippuja yritin vääntään myös ja onnettomat 137krt/min päästiin.. Joku täällä huuteli jtn 160-180 lukuja :)
Kokeile laskea vähän penkkiä, se helpottaa korkeampaan kadenssiin pääsyä, mutta tietty siinä taas voi menettää tehoja, kompromissejä.
Kumminkin ei ne maksimit niin mahdottoman tärkeitä taida olla, kun enhän minäkään 160 kadenssilla (pyörän välitykset, rengaskoko ja nopeus kun on tiedossa, kadenssin voi myös laskea vaikka Mike Shermanin laskurilla) kovin pitkään pysty ja vain alamäkiin, tärkeämpi olisi saada juuri sitä keskikadenssia nostettua. Sitä en tiedä mitä jalan mitat tuohonkin vaikuttaa kankuu - polvi on 36cm ja polvi nilkka on 44cm heilumapisteiden keskeltä keskelle mitattuna, kun parempaakaan mittaustapaa en tiedä, inseam 83cm. Kuvittelisin että toisten mitoilla sujuu kova pyöritys paremmin kuin toisten mitoilla, yksilöitä kun tässäkin ollaan, joten ehkä sitten tuohonkaan ei ole mitään yleispätevää parasta kadenssia tai jokaiselta löytyvää maksimia?
Ylämäkiin korkeana pysyvä kadenssi olisi käsittääkseni hyvä, mutta kuinkahan monella on riittävän pieniä välityksiä, että voi yli 90 kadenssilla rullailla mäkiä ylös, eli kuinka välitykset on suhteessa reisiin?
Mun ainakin on jopa vaikea löytää sopivia osia, joilla moisen saisin mahdollistettua, täytyy siis tyytyä kasvattelemaan reisiä eli ajamaan mahdollisimman paljon.
Sellainen jäkittäminen missä hampaat irvessä polvella oikein painetaan tangosta vääntöapua hakien kai se pahin on polville, mahdollisimman kevyesti enemmän vaan kierrosta hakien ja pienempää vaihdetta olisi ymmärtääkseni se mitä pitäisi tavoitella.
Siksi mullakin on 26" maasturissa 22 eturatas ja 36 takana se kevyin, siltikin 16% mäkeen kun tarjoaa niin ei se kadenssi pysy kovin kummoisena ennen kuin alkaa pannu viheltämään sykkeiden karattua punarajalle, mutta sitähän se aloittelijoilla on, tarvitsee vuosia harjoitusta että löytyy riittävästi watteja niihin kiipeilynopeuksiin, että se korkean kadenssin kiipeäminen onnistuu.
Toki ainahan voi nousta putkelle, jos osaa sitä lajia, itse sitä opiskelen, sujuu se jo paremmin muttei hyvin tai edes huonosti, mutta onpahan parantamisen varaa siinäkin ei käy tylsäksi kun jokaiselta ajokerralta tulee parannusta.
Itse näkisin aloittelijalle parhaaksi ohjeeksi sen, että rennon letkeästi polkee, ei purista voimaa ulos jalasta vaan pyörittelee sellaisella kadenssilla jolla ikäänkuin jalat pyörii ilman voimankäyttöä ja sellaisella vaihteella, että tuo onnistuu, sitten vähän kokeilee aina nostaa kadenssia niin että pikkaisen tuntuu turhan nopealta ja yrittää sitä pitää yllä aina jonkin aikaa kerrallaan, siitä se kadenssi sitten nousee vähän ikäänkuin varkain ja tekniikkakin kehittyy, tosin tämä on vain mun näkemys.
Itse ajelen maantiepyörällä nyt neljättä kesää ja viime kesänä hankin kadenssimittarin Garminiin. Keskiarvo pyöri jossain noin 80 paikkeilla ja tänä kesänä se on ollut noin 90. Lähinnä kevyemmillä lenkeillä tulee kiinnitettyä erityisemmin huomiota pyörittämiseen. Kun kadenssi menee yli 100 paikkeille niin kyllä se minulle henk.koht alkaa olla liikaa pitkäkestoiseen ajoon, toki ajoasentoa säätämällä se voisi tuntua luonnollisemmalta. Sopiva kadenssi tuntuisi olevan minulla 85-90.
PS Onko muuten mittareissa tässä suhteessa eroa - eli laskevatko kaikki mittarit koko ajoajan pyöritysajaksi kaiken vai leikkaavatko jotkut mittarit "nollat" pois?
Ittelläni Polar V800, ja minusta tuo laskee vain varsinaisen pyörityksen mukaisesti. Mikä mielestäni onkin järkevä oletus, koska se tieto ihmisille lienee se merkityksellisin, eikä se, paljonko laskennallinen kadenssi koko matkalla oli. Toki tällöin minun 75 ja sinun vajaa 80 ovat oikeasti paljon kauempana toisistaan kuin lukujen perusteella voisi luulla. :)
Itse näkisin aloittelijalle parhaaksi ohjeeksi sen, että rennon letkeästi polkee, ei purista voimaa ulos jalasta vaan pyörittelee sellaisella kadenssilla jolla ikäänkuin jalat pyörii ilman voimankäyttöä ja sellaisella vaihteella, että tuo onnistuu, sitten vähän kokeilee aina nostaa kadenssia niin että pikkaisen tuntuu turhan nopealta ja yrittää sitä pitää yllä aina jonkin aikaa kerrallaan, siitä se kadenssi sitten nousee vähän ikäänkuin varkain ja tekniikkakin kehittyy, tosin tämä on vain mun näkemys.
Kuvasitkin aika hyvin tuon metodin jonka mukaan itse yritän polkea. Aiemmin sain hyviä vinkkejä mm. kuntopyörällä harjoitteluun, mutta valitettavasti mahdollisuudet hypätä sellaisen selkään ovat vähän rajallisia, joten pitää tyytyä oikealla fillarilla harjoitteluun. Olen kuitenkin pyrkinyt jättämään suuremmalle vaihteelle vaihtamiset myöhemmälle, jotta polkimia tulisi vispattua tiuhempaa vauhtia. Jossain 90+ kohdalla kuitenkin menee raja, jonka jälkeen en enää tunne polkimien antamaa vastusta, ja polkeminen muuttuu aika hankalaksi. Silloin tulee sitten viimeistään laitettua suurempaa vaihdetta silmään. Lisäksi se syke tuppaa nousemaan, joskin siinä on ehkä hienoista kehitystä kestävämpään suuntaan havaittavissa.
Mulla menee kohtuudella vielä 110, kyllähän paljonkin ylemmäksikin pääsee, muttei se ole enää järkevää, yleensä 80-100 välillä, mutta onpa joskus alle 80 tuo kadenssi, vaihtelee tosi paljon ja ilman kadenssimittaria mulla ei noista keskiarvoista niin ole käsitystä. Tosi harvoin kuitenkin alle 75.
Alamäkiin on kiva sitten testata kulkua ja melkoista vispausta se on, tuskin voimaa kovinkaan paljoa silloin irti saan, joten sinällään aika merkityksetöntä se on vaikka sitä reilua 160 kadenssiakin voi jalat viputtaa, niin se on lähinnä rullailua jalat vinhasti heiluen noin tehojen puolesta.
42-12 26x1.9 renkaalla antaa 68km/h nopeudelle 160rpm kadenssia, 60km/h on about 140rpm ja 50km/h on 117rpm, noista viimeinen on sellainen mitä nyt pystyy jopa käyttämään, joten mulle toi 42 rieska on vähän turhake, 32-12 riittää jo lähes 40km/h vauhtiin ja en minä sitäkään tasamaalla jaksa kovin pitkästi ylläpitää, mutta onhan se kiva että alamäkiin saa reilusti sitä nopeutta.
Tehojen kannalta varmaan 120rpm on mullakin se yläraja, siitä ylöspäin ei tekniikka kestä kasassa eikä todellista tehoa ketjuun enää siirry, mutta ehkä kun oikein harjoittelee se tuosta kehittyy vielä, mäkisessä maastossa on joskus paljon hyötyä siitä, että voi aika hurjiin kadensseihin päästä alamäissä, seuraavassa nousussa ei tarvitse vaihtaa eturieskaa ja silti saa alamäestä apuvauhtia siihen nousuun, jolloin jää lyhempi pätkä kitkutettavaksi hitaalla vauhdilla. Siinäkin jos osaisi putkelta ajon kunnolla, sillä voisi paikata taas paljon, riippuen vähän miten pitkä se nousu on mihin sitä vauhtia kelaa.
Se polkimien vastus on oikeastaan sellainen, että sitä ilman kun harjoittelee pyörittämistä ja se alkaa sujumaan, niin sitten rupeaa nuo tosi korkeat kadenssit onnistumaan, eli pyöritystekniikka pitäisi pysyä kasassa vaikka ilman ketjua ja mitä korkeammalle sen onnistuu pitämään kasassa sen parempi se varmaankin on.
Itse näkisin niin, että kun pyöritys pysyy hyvin kasassa ilman vastusta kovallakin kadenssilla, niin se on ehkä järkevillä kadensseilla sitten myös parempaa, tiedä en kuinka se lopulta on, mutta kaikkia kadensseja minä harjoittelen ja juurikin sitä suht vastuksetonta pyörittämistäkin.
toripolliisi
31.07.2014, 09.15
Pirkka vinkki 927: Laita pyörä eturenkaasta kiinni pyörätelineeseen. Katkaise ketjut. Ota hyvä ajoasento käytäen lukkopolkimia ja näin voit harjoitella "alamäki"/maksimi kadenssia kotipihallasi! Vai ymmärsinkö CWA jtn väärin :D
Pirkka vinkki 927: Laita pyörä eturenkaasta kiinni pyörätelineeseen. Katkaise ketjut. Ota hyvä ajoasento käytäen lukkopolkimia ja näin voit harjoitella "alamäki"/maksimi kadenssia kotipihallasi! Vai ymmärsinkö CWA jtn väärin :D
Jos jostain motivaation tuohon löytää, niin mun nähdäkseni tolla sitä pyöritystekniikkaa saa hiottua ja kadenssia nostettua hyvinkin tehokkaasti, mutta kun maisema ei vaihdu, niin kestääkö sitä kovin pitkästi? Vaan kyllä mun nähdäkseni se noinkin onnistuu, eihän siihen pyörän liikettä tarvita :D
Markku Silvenius
01.08.2014, 12.01
Mm. bemaksikuskien reeniä maailmalla on tuo ilman ketjua sprintit = nopeuskoordinaatioharjoitus.
toripolliisi
01.08.2014, 12.06
Jos jostain motivaation tuohon löytää, niin mun nähdäkseni tolla sitä pyöritystekniikkaa saa hiottua ja kadenssia nostettua hyvinkin tehokkaasti, mutta kun maisema ei vaihdu, niin kestääkö sitä kovin pitkästi? Vaan kyllä mun nähdäkseni se noinkin onnistuu, eihän siihen pyörän liikettä tarvita :D
Päivän päivitykseni menee näköjään paskanjauhamiseksi, joten olkoon tämä viimeinen. Tuon maisema ongelman voi poistaa ku nostaa pyörän ja telineen auton peräkärryyn. Turvallisuus syistä liinoilla kiinni. Ei muuta kuin rouva kuskiksi ajeleen ympäri maakuntaa ku itse polkee maksimi kadenssia raittiissa ilmassa maisemia ihaillen, jos rasitukselta pystyy..
mukulakivi
19.08.2014, 14.03
Se on jännä, kun tuo nopean kadenssin harjoittelu tuntuu siltä, että koivet siippaa, mutta ei ne sitten lopulta kuitenkaan siihen sippaa. Korkealla kadenssilla lenkki on yhtä "raskas" alusta loppuun, kun taas hitaammalla kadenssilla jumi hiipii salakavalasti koipiin. Sitten kun ne jalat alkaa hitaan pyörittelyn lomassa uupumaan, niitä ei pelasta mikään.
Minä havahdun lähes joka lenkillä pienen kadenssin jäljiltä sykkeen nousuun ja syke kyllä tippuu, kun kadenssia nostaa hieman. Lukemista on vaikea sanoa mikä on se oikea (jos sellaista onkaan), mutta itse kyllä tykkään hiukan vaihdella kadenssiakin. Kevyet osuudet pyrin aika menemään hitaalla kadenssilla. Ainakin tuosta saa hiukan vaihtelua pyöräilyyn.
Tässä minusta mielenkiintoista lukemista aiheesta:
http://beta.active.com/cycling/articles/cycling-cadence-in-training-and-racing
(Nopealla kadenssilla suurempi osa käytetystä energiasta on rasvaa ja hiilarithan loppuu aina pidemmällä lenkillä.)
Eikös tää ole aika pitkälle sama ilmiö kuin punttisaliharjoituksissa pienet painot/paljon toistoja vs isot painot/vähän toistoja.
Kun käytetty energia on sama kummallakin tavalla, niin kumpaa jaksaa pidempään? ja edelleen... Kummalla tavalla jaksaa käyttää enemmän energiaa?
sledgehammer
19.08.2014, 16.35
Tässä vaiheessa kesää alkaa olla niin, että syke on aika sama kadenssista riippumatta (jos se on about 90-108 haarukassa). Olen tehnyt lisäanalyysiä vielä tuosta tekniikasta ja kyllä se "puristaminen" on se, mikä ne hapot sinne koipiin ajaa. Matalalla kadenssilla tulee herkästi "runnottua" pikkumäet, kun ei jaksa vaihdella kokoajan vaihteita ja ajattelee, että äkkiä tommonen töppäre tuosta menee. Sykekään ei ehdi edes reagoida, mutta kun noita tapahtuu monta kertaa pidemmän lenkin aikana, ne hapottaa koivet huomaamatta. Nuo hitaat puristamiset syövät ikävästi sitä kykyä pyörittää kevyen tuntuisesti ja nopeasti. 10km tempossa kadenssi oli tasan 100. Kovempaa ei saanut enää samaa tehoa tiehen ja hitaammalla ei ollut tarpeeksi voimaa. Kadenssin vahtaamisen sijaan olen nyt koittanut keskittyä siihen, että se ylimääräinen puristaminen jäisi pois ja koitan ajaa niin, että se tuntuu kevyeltä. Yllättäävää kyllä, vauhti ei tipu kovinkaan paljon, mutta fiilis lenkin jälkeen on ihan eri. Kadenssi on tällöin ollut jossain 95-100 välissä. Mäessä niin kauan satulassa, kun ei tarvitse puristaa. Jos täytyy, reilusti sitten vaan putkelle ja koittaa tehdä sitä mahdollisimman kevyen tuntuisesti. Liian isolla pyörittäminen satulasta on ihan myrkkyä. Ei saa millään koipia vauhtiin sen jälkeen.
exfatman
20.08.2014, 00.03
Nyt kun kesä on muuttumassa syksyksi niin huomasin jälleen pyöräilleeni täysin väärin. Pyöräilin hiukan vähemmän kuin viime kesänä ja jätin syke ja kadenssimittarit kokonaan pois. Takaraivossa oli kuitenkin piinaava ajatus itselle tyypillisistä matalista kierroksista, joten yritin pitää jokaisella lenkillä hiukan edellistä kesää pienempiä vaihteita ja uskotella itselleni kadenssin nousevan "huomaamattani".
Elokuun alussa oli pakko kaivaa mittarit esille ja katsoa onko lenkeistä ollut mitään hyötyä. No lopputuloksen voi arvata. Ei ne lukemat olleet juurikaan nousseet, joten yhä mentiin 75-90 välissä. Pikainen treenimuutos. Kammet pyörimään kiivaasti, yhä vain pienemmät vaihteet käyttöön. Ensimmäisillä lenkeillä sykkeet oli tapissa, käytännössä koko rypistys maksimikestävyys alueella. Kolmen viikon jälkeen huomasin noin tunnin lenkien keskikadenssien lähestyvän satasta ja muutamalla edellisellä lenkillä sykkeetkin ovat alkaneet laskea merkittävästi tuosta alkutilanteesta. Treenilenkki on ollut sama, jota olen aikaisemmin käyttänyt "aika-ajo" lenkkinä. Ja nyt tuolla korkeammalla kadenssilla pystyy lähes samaan vauhtiin, kuin aikaisemmin hampaat irvessä matalalla kadenssilla junttaamalla. Lenkin jälkeen on ihan erilaiset tuntemukset. Jalat ei kangistu lähellekään niin paljon kuin aiemmin. Lenkkien jälkeen voi taas hiukan hymyilläkin.
Harmittaa taas miten tuli hukattua kesän hyvät ajokelit ja harjoitteli/harrasti täysin väärin.
Virheistä oppii ja jos ei ensimmäisellä tai toisella kerralla, nin jossakin vaiheessa. Tälle talvella treeniohjelmaan tulee talvipyöräilyn lisäksi wattbike, tämä alkoi itseasiassa jo hetki sitten. Ja jotta saisi vielä enemmän intoa treenata, niin muutaman wattbike ajokerran jälkeen huomasin lisäksi kesän jäljiltä tehojen tippuneen ja voimatuotto käppyrätkin oli kuin näyttöön liiskattuja kärpäsiä.
Jos vaikka vuoden päästä olisi jo jotakin positiivista kehitystä havaittavissa. Olishan se ollut kuitenkin mukavempi kehittyä kesän aikana kuin suunnata syksyn sateisiin ja kellarin kätköihin harrastamaan tätä mukavaa lajia. Kyllä ne kadonneet kadenssit vielä löytyvät.
Pyöritystä ja vielä lisää pyöritystä.
En itse lähtisi kenellekään neuvomaan mikä kadenssi on hyvä tietämäti ominaisuuksia. Korkea kadenssi = korkea hapenkulutus matala kadensi=kovempi lihasrasitus ja toinen voi olla toiselle ok ja toiselle myrkkyä. tossa linkki suht uuteen ja mielestäni suht hyvin tehtyyn tutkimukseen : Effects Of Cadence on Aerobic Capacity Following a Prolonged, Varied Intensity Cycling Trialhttp://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3918546/
Sininen Aasi
21.08.2014, 22.24
En itse lähtisi kenellekään neuvomaan mikä kadenssi on hyvä tietämäti ominaisuuksia. Korkea kadenssi = korkea hapenkulutus matala kadensi=kovempi lihasrasitus ja toinen voi olla toiselle ok ja toiselle myrkkyä. tossa linkki suht uuteen ja mielestäni suht hyvin tehtyyn tutkimukseen : Effects Of Cadence on Aerobic Capacity Following a Prolonged, Varied Intensity Cycling Trial
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3918546/
Ärsyttävästi jätetty se 90 pois. Testin mukaan 80 näyttäisi olevan parempi kuin 100, mutta mitä jos 90 olisi yhtä hyvä kuin 80, tai jopa aavistuksen parempi?
Polvet tykkäävät varmasti enemmän 100:sta kuin 80:stä, mutta tässäkin 90 voisi olla se hyvä kompromissi? Miksei sitä mitattu? Prkl!
hannupulkkinen
21.08.2014, 23.41
Oikeaa kadenssia arvioidessa on otettava huomioon muutakin kuin energiankulutus/tehosuhde. Mitähän?
Tuossa em. tutkimuksessa on liian vähän kontrolloituja muuttujia ja koeryhmä on aivan liian heterogeeninen luotettavaan tulokseen.
Esimerkiksi koehenkilöiden aikasemmasta pitkäaikaisesta keskikadenssista ei ole tietoa. Jokainen kandenssia kohottanut tietää, että alussa sekä tehokkuus että taloudellisuus laskee aika pitkäksi aikaa. Jos nostaa keskikadenssinsa vaikka 80->90 niin kyllä siinä kuukausia tahtoo kulua enen kuin homma sujuuu ja vaikkapa sykkeet laskevat samalle edellisen keskikadenssin tasolle.
Orc biker leikkii tiedemiestä, mutta unohtaa tieteen teon perusoletuksen. Kaikkia tutkimuksia on luettava kriittisesti.
Jotta tällainen tehokkuus/taloudellisuustutkimus olisi luotettava, koehenkilöit pitäisi ensin koettaa homogenisoida eli löytää mahdollisimman samanlaisilla ominaisuuksilla varustetut ja samanlaisella pyöräilyhistorialla varustetut koehenkilöt. Tämä lienee vaike ellei mahdoton tehtävä.
Lisäksi tutkimuksen mittauksineen pitäisi kestää vähintään yhden kauden ja katsoa mittausten keskiarvoja.
Lisäksi tulisi huomioida eri kadenssien lihaksille pidemmällä tähtäimellä tuovat muutokset lihaksistossa, hermostossa ja tukielimissä.
Asiaa on aika vaikea tutkia luotettavasti siteeratun tutkimusen menetelmillä. Sensijaan vuosikymmenien kokemus osoittaa, että noin 90-110 tienoilla oleva keskikadenssi on sekä tehokkain että taloudellisin ja ääriarvot kadenssissa eri ajotilanteissa ja henkilöillä voivat vaihdella ehkäpä 60-140. Paras tutkimustapa voisi olla se, että haastatellaan kilpapyöräilijöitä ja kysytään mitkä kandenssit ovat heille parhaita. Kun vaikkapa 100 haastattelua analysoidaan niin saadaan tätä yhtä tutkimusta parempia yleistyksiä aikaiseksi.
orc biker
22.08.2014, 00.25
Oikeaa kadenssia arvioidessa on otettava huomioon muutakin kuin energiankulutus/tehosuhde. Mitähän?
Tuossa em. tutkimuksessa on liian vähän kontrolloituja muuttujia ja koeryhmä on aivan liian heterogeeninen luotettavaan tulokseen.
Esimerkiksi koehenkilöiden aikasemmasta pitkäaikaisesta keskikadenssista ei ole tietoa. Jokainen kandenssia kohottanut tietää, että alussa sekä tehokkuus että taloudellisuus laskee aika pitkäksi aikaa. Jos nostaa keskikadenssinsa vaikka 80->90 niin kyllä siinä kuukausia tahtoo kulua enen kuin homma sujuuu ja vaikkapa sykkeet laskevat samalle edellisen keskikadenssin tasolle.
Orc biker leikkii tiedemiestä, mutta unohtaa tieteen teon perusoletuksen. Kaikkia tutkimuksia on luettava kriittisesti.
Aha. Eli kun nimimerkki kp63 linkittää tänne tutkimuksen, niin sekin on minun vikani. En osannut lukea oikein ja tulkita tutkimusta, josta en koskaan ole maininnut sanallakaan. Kuinka olenkaan niin paska. On aika hupaisaa, että kritiikkisi sotkee iloisesti kaksi eri tutkimusta keskenään vihjaten, että et ole lukenut kumpaakaan. Puhut "tuosta em. tutkimuksesta" ja kadensseista, jotka eivät liity mitenkään esittämääni. En myöskään ymmärrä noita sinun keksimiäsi vaatimuksia tutkimukselle. Ei jossain "homogenisointi"-vaatimuksissa ole mitään ideaa, koska tällaisessa vertaaminen tapahtuu yksilöön itseensä ja kun on tilastollisesti merkittävä joukko yksilöitä, niin saadaan yleistettäviä tuloksia. Koehenkilöiden ei todellakaan tarvitse, eikä itse asiassa pidä, olla mitään toistensa klooneja, kuten esität.
Ja onnittelut myös siitä, että lähdit taas solvaamaan henkilökohtaisuuksilla, kuten kunnon yligentlemannin tietysti kuuluukin.
hannupulkkinen
22.08.2014, 00.45
Katso nyt vaikka viestiäsi numero 14.
Taisin sotkea säikeet.
Esiintymsesi polkemistekniikka aloittelijalle- säikeessä ja tuossa viestissä numero 14 sekoitti minut.
Edelleenkin olen kuitenkin sitä mieltä, että Sinä menet henkilökohtaisuuksiin kun leimaat ihmisten mielipiteet arvottomaksi. Keskustelussa pitää sietää myös kritiikkiä ja henkilökohtaiuusksiin meneminen on sitä, että puututaan toisen ulkonäköön, älykkyyteen tai muihin epäoleellisiin ominaisuuksiin.
orc biker
22.08.2014, 00.50
Katso nyt vaikka viestiäsi numero 14.
Mikä on minun viestini numero 14? Hyperlinkit on keksitty, joten niitä voisi käyttää. En ole kuullutkaan, että foorumeilla keskustelijoiden viestejä numeroitaisiin kirjoittajan mukaan. Tämän ketjun viesteillä sen sijaan näyttää olevan numerot, mutta 14. ei ole ainakaan minun kirjoittamani.
Edellisen lisäksi en minä voi arvailla, mitä sinä luulet näkevinäsi minun viesteissäni. Että aika pahan pistit.
hannupulkkinen
22.08.2014, 00.59
14 ja 12 tässä säikeessä. 12 on sinun kirjoittamasi. Sillä ei nyt ole väliä. Sotkin thredin ja ehkä vähän miehenkin.
Sorry.
Tota polvijuttua en kyllä ymmärrä. Ei voi olla niin, että 100 ok ja 80 ei. Mitäs sitten polvi sanoo kun tehoa tulee lisää ja tuuppaa sen 20% enempi tehoja koko ajan? Tolla ajattelulla pitäisi nostaa rpm 120, jotta polven rasitus pysyy samana. Ja kaikilla, joilla ftp lähempänä 400W niin polvet rikki?. Outoa on sekin, että ton tutkimuksen tekijät eivät ole konsultoineet meidän kaikki tietävää ylitietäjää vaan ovat tyhmyyksissään tehneet turhan tutkimuksen. Ja tollanen humpuukijournaali vielä julkaissut sen. Siinä muuten sivun reunassa linkki muihinkin turhiin tutkimuksiin.
Charles L. Stebbins (http://www.fillarifoorumi.fi/pubmed/?term=Stebbins%20CL%5Bauth%5D),1,* (http://www.fillarifoorumi.fi/forum/#d35e38) Jesse L. Moore (http://www.fillarifoorumi.fi/pubmed/?term=Moore%20JL%5Bauth%5D),2,* (http://www.fillarifoorumi.fi/forum/#d35e72) and Gretchen A. Casazza (http://www.fillarifoorumi.fi/pubmed/?term=Casazza%20GA%5Bauth%5D)2,* (http://www.fillarifoorumi.fi/forum/#d35e106)
1Internal Medicine, Division of Cardiovascular Medicine, University of California, Davis, CA, USA
2Sports Performance Laboratory, Medical Center Sports Medicine Program, University of California, Davis, Sacramento, CA, USA
sledgehammer
22.08.2014, 09.42
Paha sanoa, mikä optimi on itsellä, mutta hemmetti että oli melkoinen reeni tänä aamuna. Ostin eilen käytetyn spessun langsterin työmatkapeliksi ja tänään päätin sitten kiskaista sillä 24km työmatkan samaan aikaan, mihin ajan sen maantiepyörälläkin. Oli jalat ihmeissään, kun tasaisella tuli poljettua välitys jo "tappiin". Tuli oikeastaan aika hyvä reeni, kun mäet piti vetää putkelta ja tasaiset sekä alamäet sitkuttaa sen, minkä jaloista pääsi. Mietin välityksen pidentämistä, mutta en tiedä kannattaako sekään, kun loivat ylämäetkin alkoi kuitenkin tuntua raskaan oloisilta. Mukavan erilaista touhua.
kuovipolku
22.08.2014, 10.43
Orc biker leikkii tiedemiestä, mutta unohtaa tieteen teon perusoletuksen. Kaikkia tutkimuksia on luettava kriittisesti.
Tähän lisäisin - noin yleisesi ja niin orc bikeria, itseäni kuin muitakin tutkimuksien abstrakteja siteeraavia ja tutkimustuloksista tehtyihin johtopäätöksiin viittaavia ajatellen - että erityisen kriittisesti on luettava niitä tutkimuksia jotka joko näyttäisivät vahvistavan oman käsityksen jostain asiasta tai antavan lopullisen vastauksen johonkin kysymykseen.
PS Mulla ei ole muuten mitään edellytyksiä osallistua tähän keskusteluun; mä en voi edes väittää ymmärtäväni mitä eroa on käsitteillä "pedalling efficiency" ja "net mechanical efficiency".
PPS Tosin mä luulen tietäväni että prot pyörittävät flättipedaaleilla samalla tekniikalla kuin lukkopedaaleilla ja että jos heitä käskee tieteen nimissä erityisesti painottamaan nostovaihetta, pyörittämisen sulavuus auttamatta kärsii.
PPPS Elävässä elämässä mua - pyörityksen suhteen mä olen edelleen aloittelijan tasolla; aloitin 2008 mutta olen ilmeisen hidas oppija - on opastettu että (muuten) kevyillä lenkeillä kannattaa pysyä pikkurattaalla ja pyrkiä ajamaan korkealla ja välillä hyvin korkeallakin kadenssilla, mutta silloin kun mennään (mulle) kovaa, saa ajaa niin kuin parhaalta tuntuu riittävän tehon tuottamiseksi, kunhan kadenssi ei mahdottomiin laske. Kehityksen näkee silloin siitä että se parhaalta tuntuva kadenssi vähitellen nousee.
sledgehammer
22.08.2014, 10.56
PPPS Elävässä elämässä mua - pyörityksen suhteen mä olen edelleen aloittelijan tasolla; aloitin 2008 mutta olen ilmeisen hidas oppija - on opastettu että (muuten) kevyillä lenkeillä kannattaa pysyä pikkurattaalla ja pyrkiä ajamaan korkealla ja välillä hyvin korkeallakin kadenssilla, mutta silloin kun mennään (mulle) kovaa, saa ajaa niin kuin parhaalta tuntuu riittävän tehon tuottamiseksi, kunhan kadenssi ei mahdottomiin laske. Kehityksen näkee silloin siitä että se parhaalta tuntuva kadenssi vähitellen nousee.
Tähän lopputulemaan mäkin olen tullut. Noi jutut jostain 180 kadenssista kyllä vähän ihmetyttää. Aika triviaaleja kokeiluita, enkä nyt kenenkään lajia aloittelevan kehota hirveästi niistä innostumaan. Kunhan nyt saa sinne satasenkin nurkille kadenssin vaikka 2h lenkillä niin ihan hyvä sekin on.
Kyllä tonne 200 hujakoille pääsee pikkasen treenaamalla oma rekka treinerillä taitaa olla 207 ja ikää 51v.
sledgehammer
22.08.2014, 13.28
Millaisen ajan tuollaista saa pidettyä yllä ja mikä se hyöty tuollaisesta on? En siis vittuillessani kysy vaan ihan uteliaisuuttani. Luulis että tuolla tahdilla alkaa tekniikka levitä jo aika pahasti. Kun yritän itse pyöritellä oman mittakaavan mukaan kovaa koitan vain pitää kontrollin polkimeen koko kierroksen ajan. Jos se häviää, en sitten siitä suuremmin yritä nostaa tahtia.
Kyllä tonne 200 hujakoille pääsee pikkasen treenaamalla oma rekka treinerillä taitaa olla 207 ja ikää 51v.
Hieno suoritus, mutta miten se muuttuu hyväksi harjoitukseksi?
pyramidina tehty lajinomainen nopeusharjoitus, jossa eri kierrosluvuilla ajellaan eripituisia aikoja. toi on se pyramidin huippu eli max veto ja sitähän pystyy pitää vaan pikaenergialla eli ei voi kestää kuin sen 6-8s. nopeuttahan meillä ei ole koskaan liikaa ja tossa joutuu pyöritystekniikka aika koville. 20...200rpm ja 5s-10h on pyöräilijän skaala rpm:n ja keston suhteen.
Oatmeal Stout
22.08.2014, 14.25
Millaisen ajan tuollaista saa pidettyä yllä ja mikä se hyöty tuollaisesta on? En siis vittuillessani kysy vaan ihan uteliaisuuttani. Luulis että tuolla tahdilla alkaa tekniikka levitä jo aika pahasti. Kun yritän itse pyöritellä oman mittakaavan mukaan kovaa koitan vain pitää kontrollin polkimeen koko kierroksen ajan. Jos se häviää, en sitten siitä suuremmin yritä nostaa tahtia.
Pystyy tarvittaessa nopeisiin nopeudenmuutoksiin, ehtii paremmin auton alle. Korkeammalla kadenssilla saa watteja paljon vähemmällä voimalla. Vapaarattaattomassa ajossa se on ainoa nopeuden sääntely keino. Itsellä ratapyörällä hyytyminen tapahtuu +140 kadenssissa ja maantiellä menee vielä +160, mikä osoittaa vajavaista tekniikkaa, mutta eipä sitä ole varsinaisesti harjoiteltukaan sitten teini-iän.
hannupulkkinen
22.08.2014, 16.43
Tota polvijuttua en kyllä ymmärrä. Ei voi olla niin, että 100 ok ja 80 ei. Mitäs sitten polvi sanoo kun tehoa tulee lisää ja tuuppaa sen 20% enempi tehoja koko ajan? Tolla ajattelulla pitäisi nostaa rpm 120, jotta polven rasitus pysyy samana. Ja kaikilla, joilla ftp lähempänä 400W niin polvet rikki?. Outoa on sekin, että ton tutkimuksen tekijät eivät ole konsultoineet meidän kaikki tietävää ylitietäjää vaan ovat tyhmyyksissään tehneet turhan tutkimuksen. Ja tollanen humpuukijournaali vielä julkaissut sen. Siinä muuten sivun reunassa linkki muihinkin turhiin tutkimuksiin.
Charles L. Stebbins (http://www.fillarifoorumi.fi/pubmed/?term=Stebbins%20CL%5Bauth%5D),1,* (http://www.fillarifoorumi.fi/forum/#d35e38) Jesse L. Moore (http://www.fillarifoorumi.fi/pubmed/?term=Moore%20JL%5Bauth%5D),2,* (http://www.fillarifoorumi.fi/forum/#d35e72) and Gretchen A. Casazza (http://www.fillarifoorumi.fi/pubmed/?term=Casazza%20GA%5Bauth%5D)2,* (http://www.fillarifoorumi.fi/forum/#d35e106)
1Internal Medicine, Division of Cardiovascular Medicine, University of California, Davis, CA, USA
2Sports Performance Laboratory, Medical Center Sports Medicine Program, University of California, Davis, Sacramento, CA, USA
Tarkoitin omassa kirjoituksessani lähinnä metodologista kritiikkiä. Monisyisessä tutkimusongelmassa positivistis-empiirinen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Positivismi) ote ei useinkaan johda kokonaisuutta selittävään tulokseen. Itse luotan enemmän fenomenologis-hermeneuttiseen (https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/menetelmapolku/aineiston-analyysimenetelmat/fenomenologinen-analyysi) otteeseen, jossa voidaan käsitellä asioita positivismia avoimemmin ja kokonaisvaltaisemmin.
Kummallakaan otteella tehty tutkimus ei välttämättä tuota oikeaa tulosta eikä myöskään väärää. Eikä ole myöskään turhaa.Tuloksen yleistettävyys riippuu paljon tutkimuskohteesta.
Ylitietäjä tietää vain asioita vain oman kokemuksensa ja koulutuksensa pohjalta. Yhteiskunta-ja kasvatustieteelisen koulutuksen saaneena lähestyn asioita tietenkin aika holistisesta näkokulmasta. kp63 piikki oli siis aivan turha.
Jotkut 200 jengoilla tehdyt harjoitteet taitavat mennä samaan kategoriaan kuin 2 sekunnin vedot, eli tuikitärkeitä molemmat. Onneksi kukaan ei (tietääkseni) pakota ketään kuntoilemaan väärin, vaan jokainen saa itse valita millä tavalla väärin käy polkemassa.
Jalkojaan ovat rikkoneet murikan leipojat ja sitkuttajat sekä pitkän puttaajat että tempojat ja intervallisiat. Jalat hajoaa kun niitä rankaisee liikaa ja jotkut pystyvät kovempaan rasitukseen kuin toiset.
Ja minulla ei ole minkäänlaista kompetenssia kommentoida tätäkään aihetta, mutta käytän avointa foorumia häikäilemättä hyväkseni levittääkseni omaa mielipidettä.
hannupulkkinen
22.08.2014, 17.41
Ja minulla ei ole minkäänlaista kompetenssia kommentoida tätäkään aihetta, mutta käytän avointa foorumia häikäilemättä hyväkseni levittääkseni omaa mielipidettä.
Eiköhän näin ole meillä kaikilla. Siksi on melkoisen turhaa väitellä siitä kuka on oikeassa. Kivaahan se tietenkin on.
sledgehammer
01.09.2014, 16.16
Mä oon nyt omalta kohdalta tehnyt sellaisen havainnon, että kadenssi vaan selkeästi ylös. Mietin mitä reenaisin viimeisellä viikolla ennen Käringsundin triathlonia ja erinäisten aikataulullisten ongelmien takia päädyin ajamaan kahtena päivänä 2x24km työmatkalenkit sinkulalla, jonka välityksen sain poljettua tappiin tasaisella. Vedin käytännössä kovat vk-ajot ihan hillittömällä kadenssilla. Alamäissä koitin pyörittää niin kauan kuin se suinkin oli mahdollista ja senkin jälkeen koitin polkea aina hetken alamäkivauhtia. En tiedä mikä kadenssi todellisuudessa oli, mutta oli se kovempaa kuin koskaan ennen. Lisäksi ajoin yhden 1h15min reenin rullilla tuon sinkulan kanssa. Otin silloin tällöin parin minuutin mittaisia maksimikadenssipyörittelyitä ja muuten poljin niin nopealla kadenssilla, kuin helposti pystyin. Kisassa tulikin sitten todella mieluisa yllätys. Pyörittäminen 107-115 haarukassa oli helpompaa kuin koskaan. Suorastaan naurettavan helppoa. Luultavasti tästä syystä juoksu kulki todella paljon kovempaa, kuin olin kuvitellut. Pyöräosuuden aikana katselin, että kylläpä porukka ajaa raskailla kammilla. Mietin, että teenköhän mä jotain päin persettä vai en. Juoksu oli aika raskas maastolta ja siellä alkoikin tulla vastaan kävelijöitä ja muuten vaan tuskaisen näköistä juoksijaa. Veikkaan, että raskaat kammet olivat tehneet tehtävänsä. Tästä viisastuneena en ainakaan tahallaan ala kyllä kadenssia laskemaan. Mielummin nostan entisestään, niin kauan kun se on taloudellista. Uskon että tuossa 107-115 haarukassa on nyt mun "sweet spot". Jos laskin kadenssia ajo alkoi heti tuntua ikävän raskaalta. Kun muutenkin teen treenijutut fiilispohjalta, tein tälläkin kertaa niin kuin parhaalta tuntui. Taas kerran se kannatti.
FillaRilla
05.09.2014, 20.59
^Upea tarina ja asenne. Mun mielestä. Itsekin usein yrittelen samaan tyyliin pitää kierroksia, tosin vain 90- alle 110. Helpoissa oloissa; myötätuuleen ja/ tai loivaan laskuun toimii hyvin, mutta tuntuu että vastatuulen, jyrkempään nousuun ja jopa tasamaalla tyynellä korkea kadenssi tahtoo nostaa sykettä turhan paljon. Ja alkaa henki kulkea turhan korkeella frekvenssillä. Ja päinvastoin; pistät puhallellessa pitkää välitystä tasamaalla reippaassa vauhdissa, syke ja hengitys tasaantuvat nopeesti, jos maltat pitää voimantuottotason maltillisena. Onko sulla minkälaisia tuntemuksia?
sledgehammer
05.09.2014, 21.12
Kyllä mä kadenssin koitan pitää mäissäkin aika ylhäällä. Sitten jos mäki alkaa olla sitä luokkaa, että pyörittely nopeasti ei onnistu (välitykset loppuu), ajan putkelta. Pahinta mulle on ajaa väkisin satulasta liian pitkällä välityksellä. Se tappaa koivet. Mulla lähti syke vielä kesällä nousuun, kun kadenssikin nousi. Osa johtui hengitysrytmistä, joka oli jollain tavalla sidottu pyöritysnopeuteen. Jotenkin alitajuisesti vissiin. Sitten kun sain homman pelaamaan niin, että hengitys ja kadenssi ovat itsenäisiä juttua, alkoi sykekin pysyä aisoissa. Ennen ajelin tasamaalla juuri tuolla tavalla isolla ja kevyesti, mutta nykyisin ajelen saman vauhdin mielummin vähän reippaammin pyöritellen.
Toi sinkulalla ajaminen oli kyllä todella hyvää reeniä hermotukselle. Täysin päinvastaista, kuin vaihdepyörällä ja siksi se varmaan niin gutaa tekikin. Siinä missä normaalisti piti naksutella pienempää, pitikin pitää koivet liikenteessä. Sitten tasaisella, missä olisi naksutellut isompaa, piti jalkojen pyörittää entistä nopeammin. Alamäessä homma vasta hankalaa olikin, mutta kun väkisin polki vauhtia kiinni, niin kyllä ne jalat alkoivat totella. Sitten yht äkkiä se vaan loksahti kohdalleen. Mikä hassuinta, en ole noita työmatkoja päässyt vaihdepyörällä yhtään kovempaa :D 44/18 välitys ja 24,5km urku auki. Keskari 31km/h tosin se ei oo kovin tarkka, kun valoissakin joutuu satunnaisesti seisoskelemaan.
exfatman
07.09.2014, 13.46
Ei löydy sinkulaa joten olen joutunut tyytymään wattbikeen ja lisäksi muuttanut maantielenkkejä. Yllättävän nopeasti muuttuu syketasot. Ensimmäiset viikot tuntui, että mittari hyppää punaiselle heti kun cadenssia nosti noin kympillä. Pikkuhiljaa löytyy sopivat välitykset ja cadenssit ja sykeetkin tippuivat ja pysyvät suht helposti pk-tasoilla. Nyt pystyy pitämään nopeampaa pyöritystä yllä jo hiukan pitempiä matkoja eli parin tunnin lenkkiä voi sitkutella menemään. Portaittain yritän nostaa lenkkien pituudet ns. tavallisille matkoille/kestoille.
Suurin yllätys noin kuukauden treenimuutoksen jälkeen, että n.100-105 taso menee "mukavasti" tasamaalla ja jonkunlaisia "vetoja" 120-130 lukemissa. Aikaisemmin noilla lukemilla kone alkoi yskimään parissa sekunnissa. Jos kierrokset tippuu nyt aikaisempaan normiin, niin tuntuu heti ettei jalat pyörittäisi ollenkaan.
Okei, jotta tulisi selväksi ettei tässä ole vielä pienintäkään syytä tyytyväisyyteen, niin kerrottakoon että keskinopeudet on vielä hyvin matalissa lukemissa. Kunhan saa homman toimimaan vielä noin tunnin pitemmillä lenkeillä, niin sen jälkeen yritetään palauttaa takaisin tuota ennestäänkin matalaa matkavauhtia. Treenit jatkukoon.
Koitin nyt selata tätä ja toista 'kadenssi'-ketjua, mutta ainakaan äkkiä omaan silmään ei pistänyt vastaavaa. Olen heittänyt tässä viime päivinä pienet lenkit flunssailun jälkeen ja koittanut nostaa kadenssia kevyehköllä polkemisella. Nyt olen huomannut, että kun alamäessä jalat tikkaa nopeasti, niin takapuoli ei pysy satulalla vaan lähtee pomppimaan polkemisen tahtiin. Varsinaisesti tuo ei mitään haittaa, mutta kyllä siinä polkeminen sekoa ja vauhti hidastuu.
Mitään vinkkiä asian korjaamiseen?
Nyt olen huomannut, että kun alamäessä jalat tikkaa nopeasti, niin takapuoli ei pysy satulalla vaan lähtee pomppimaan polkemisen tahtiin. Varsinaisesti tuo ei mitään haittaa, mutta kyllä siinä polkeminen sekoa ja vauhti hidastuu.
Nyt olet huomannut? Onko korkea kadenssi siis onnistunut aikaisemmin?
Jos pomppinen johtuu ajotekniikasta tai motorisista puutteista, korjaantuu harjoittelemalla. Myös satulan korkeutta voi tarkistaa - turhan korkealla olevalta satulalta voi olla hankala pyörittää korkeaa kadenssia.
Isompaa vaihdetta silmään[emoji1]. Keskivartalon lihakset kuntoon niin saa paketin pidettyä kasassa, mutta jossainhan vaiheessa se raja tulee pyörittämiselle vastaan tietyllä vaihteella. Kuinka nopeasti ne jalat pyörii siinä vaiheessa kun paketti rupee hajoamaan?
Eipä sitä ennen ole koitettu pitää kadenssia näin korkealla, lopultahan se on pakko vetää isompaa vaihdetta päälle. Kun ei ole mittaria, niin on vaikea arvioida kierrosnopeutta mutta paljolta se ainakin tuntuu. Kaippa tuo tuosta korjaantuu tekniikkaa ja vartalonhallintaa parantamalla.
Oletko kokeillut käyttää nilkkaa enemmän kun poljet? Kyllä sitä mielstäni ainakin 110+ rpm pystyy pyörittämään ainakin väliaikaisesti. Harjoittelun avulla enemmänkin mutta onko siittä mitään hyötyä peruskuntoilijalle?
Itse olen laskenut kadenssia tuosta alkukesän keskiarviosta 90-95, nykyään olen mielummin 85 molemmin puolin. Se sopii minulle selvästi paremmin (korkeampi keskari ja parempi fiilis lenkinjälkeen.)
sledgehammer
11.09.2014, 10.45
onko siittä mitään hyötyä peruskuntoilijalle?
Riippuu ihan siitä mitä peruskuntoilija hakee harrastukseltaan. Jos hermotusta lähtee opettamaan tuohon nopeampaan pyöritykseen, niin varmasti se vauhti alkuun vähän laskeekin ja on se työlään tuntuista. Siitä ei voi kuitenkaan vetää vielä johtopäätöstä sen kannattavuudesta. Se selviää vasta myöhemmin, kun hengitystiet, hermotus ja lihakset ovat valmiit tuohon nopeampaan pyörittelyyn. Kimppalenkin bussikyydissä on aika sama mitä tahtia pyörittelee, mutta yksin ja varsinkin pidempiä lenkkejä ajellessa homma alkaa selvitä.
Perseen pomppiminen johtuu luultavasti tekniikan pettämisestä. Ei siihen voi oikein muuta neuvoa anataa kuin sen, että pitää koitta pyörittää rennommin. Jännitätkö esimerkiksi sääriä liian paljon, kun koitat saada kammet pyörimään kovaa? Semmonen tietty rentous siihen pyörittämiseen täytyy saada, että se sujuu nopeasti. Alkuun voi koittaa tehdä vain painamisosan kierroksesta ja kun pyörä alkaa "nypyttää" joka painalluksella, niin ottaa sitten pikkuhiljaa sitä takareittä mukaan niin, että se sahaaminen rauhoittuu. Ylävartalo kannattaa koittaa pitää rentona. Sitä alkaa helposti jäkittämään, kun koittaa tehdä jaloilla nopeaa pyöritystä. Homma vaatii vähän haroittelua, mutta kyllä sen opettelu kannattaa. Varsinkin rullilla sitä on helppo opetella, kun tekniikan leviäminen aiheuttaa niin selkeät ongelmat ajoon, että sitä ei voi olla huomaamatta. Äänestäkin kuulee jo heti, onko työskentely tasaista, vai tuleeko voima sykleissä.
PetriV: Voisko sulla voimantuoton suunta alhaalla olla vielä alaspäin, vaikka se pitäisi olla jo kääntynyt taaksepäin. Jos niin on niin menetät tehoja jatkuvasti, kun yrität vetää kampea pitemmäksi eli et pyöritä. Wattibikella tms sellaisella testi niin näet.
FillaRilla
12.09.2014, 23.10
Oletko kokeillut käyttää nilkkaa enemmän kun poljet? Kyllä sitä mielstäni ainakin 110+ rpm pystyy pyörittämään ainakin väliaikaisesti. Harjoittelun avulla enemmänkin mutta onko siittä mitään hyötyä peruskuntoilijalle?
Itse olen laskenut kadenssia tuosta alkukesän keskiarviosta 90-95, nykyään olen mielummin 85 molemmin puolin. Se sopii minulle selvästi paremmin (korkeampi keskari ja parempi fiilis lenkinjälkeen.)
Keskiarvo on jotenkin asia erikseen. Olosuhteista- tuulista, maastonmuodoista- riipppuu aina hetkellinen kadenssi ja sitä kautta keskiarvoonkin. Itse koittelen sen nilkan käytönkin mielessä pitää ja se selkeesti avittaa pyörityksen "osaamisessa", tai ainakin että se tuntuuu siltä.
Itse olen melkein ikivanhuksena tänäkin kesänä testannut omaa pyöritystäni reissulla, kun opastelin alkeita ekan maantiekiiturin hankkineelle kaverille. Pyöritin rapiat 150rpm. 130- tää max n ½ minuuttia. Tämä ei ole kerskailua, vaan kerron mitä olen kokeillut. (Puhallutti kun pidin vauhtia jatehoakin tämän ajan yllä) Ja harjoittelematta tein, vain kokeeksi. Oletan (mä mistään mitään tiijä), että jos kykenen korkeaan kadenssiin persiin pomppimatta, saattaisi olla tekniikka hallussa ja paketti kasassa. Onko joku aatoksistani jonkun muun mielestä mieltä? Nämä on vain omia havaintoja omasta ajamisesta ja pyörityksestä?
P.S. Olen peruskuntoilija myös.
Tulipa vastaan tämmöinen kirjoitelma harrastelijoiden kadenssista:
http://trisutto.com/come-in-spinner-the-bike-cadence-debate/
Executive summary: viitaten useisiin tutkimuksiin, väitetään, että alhainen (60-70) kadenssi on parempi harrastelijoille, jotka eivät opi oikeaa korkean kadenssin ammattilaisten pyöritystekniikkaa.
Tuosta nostaisin keskeisimmäksi huomioksi sen että tuo suositus on tehty ennen kaikkea triathlonisteille, joille on koko suoritusta ajatellen kannattavinta pyrkiä mahdollisimman hyvään energiatalouteen pyöräilyosuudella. Toki samaa pätee muihinkin osuuksiin, mutta sillä on korostunut merkitys pyöräilyn aikana erityisesti tasaisilla reiteillä. Korkea kadenssi nostaa sykettä ja vähentää lihassolujen voimantuottovaatimuksia (eli kuorma siirtyy lihaksilta hengitys- ja verenkiertoelimistölle) joka lähtökohtaisesti kuluttaa enemmän energiaa ja siten huonontaa kokonaissuoritusta. Vielä parempaan lopputulokseen pääsee tietysti siten että pyöräilyosuudella käyttää niitä lihassoluja ja lihaksia jotka ovat vähimmässä käytössä uinti- ja juoksuosuuksilla, jolloin solutason väsymisestä ei kärsi niin pahasti ja kuormitus jakautuu lihaksiin tasaisemmin.
Global Cycling Network teki pienen tutkimuksen tehokkaimmasta kadenssista loivassa nousussa alkuvuodesta:
https://www.youtube.com/watch?v=-jh-5TYAtJI&list=PLUdAMlZtaV13Jr7WTBfnBSgF0TjGOHK58&in dex=33
Hieman yllättäen kokeneella pyörittäjällä ainoastaan laktaattiarvoissa oli merkittävää eroa. Pidän tuon pienoistutkimuksen keskeisimpänä antina sitä, että pyöräilijän kannattaa harjoitella kaikilla järkevillä kadensseilla ja pyrkiä harjoittelulla laajentamaan sitä omaa taloudellisen kadenssin aluettaan, koska hetkellinen kuormitus voi vaihdella yhden kilpailun tai muun tavoitteellisen suorituksen aikana esimerkiksi 100W-1000W välillä. Erilaisilla kuormilla kannattaa varmasti käyttää erilaisia kadensseja oman hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä lihaksiston ominaisuuksista riippuen. Sataa wattia voi pyörittää vaikka 50:n kadenssilla mutta 500W on sillä kadenssilla melko jäykässä.
exfatman
11.04.2015, 19.50
Polvet tuntuvat kiittävän talven trainerisessiosta. Vaikka treenituokiot jäi lopulta noin yhteen kertaan viikossa, niin nyt tuntuu muutaman ulkolenkin jälkeen, että kadenssin pitäminen viime kesää korkeamalla tapahtuu automaattisesti, ilman eritystä yritystä. Lenkin jälkeen jalat on paljon tuoreemman oloiset kuin aikaisemmin. Nyt kun kadenssivaihtoehtoja on saatu laajennettua, niin seuraava tavoite olisi saada pyörään edes hiukan vauhtia.
Huomasin, että muutaman viikon takainen treenini osuu aika hyvin keskustelun aihepiiriin. Tarkoituksena oli ajaa kevyttä traineritreeniä, ja niin teinkin pari tuntia. Lopuksi päätin tehdä hieman "big gear" harjoitusta. Kyllähän tuo taloudellisuus näyttäsi paranevan, mutta mahdollisesti tuon repimisen seurauksena oikea istuinkyhmy on vihoitellut siitä lähtien - niin että kannattiko?
15-60 min: 194W, sykeka 134, kadenssika 80
62-120 min: 185W, sykeka 132, kadenssika 78
120-150 min: 192W, sykeka 134, kadenssika 60
Sinänsä harmi, että minulla sattui alussa olemaan sen verran kova vastus päällä, että se ohjasi ajamaan noilla suhteellisen alhaisilla kadensseilla 78-80. Olisi ollut mielenkiintoista tietää, miten sykkeet ja tehot olisivat käyttäytyneet pykälän-pari suuremmalla takarattaalla = olisiko 194W irronnut 134 sykkeillä 90+ kadenssilla.
Itse ajelin talven trainerilla lyhyitä puolen tunnin sessioita (ei pää kestänyt pitempään trainerilla) noin neljä kertaa viikossa. Tavoitteena nostaa kadenssia aloittelijan 70:stä. Nyt kevään ekoilla lenkeillä tuntuu luonnottoman hitaalta veivaamiselta jos kadenssi tippuu alle 90. Meno tuntuu kevyeltä ja tiuhempi tikkaaminen luontevalta.
Kiinteällä välityksellä ajelu tuo hyvin monipuolisuutta pyöritykseen, etenkin mäkisessä maastossa. Vaihdepyörällä jää pyöritysnopeudet aika pienen välin sisälle jos ei erikseen päätä treenata vääntämistä tai pyörittelyä. Korkeimmat lukemat tulee alamäessä eikä siinä niinkään poljeta lisää vauhtia vaan yritetään pitää jalat pyörimässä kampien mukana.
Tässä esim. yhden fiksilenkin kadenssit:
http://i.imgur.com/1sZz4AT.png
Kun jalka siirtyy nostovaiheeseen, kengän muotoon palautuminen auttaa jalkaa nousemaan ja täten energia tulee hyödyksi, eikä mene hukkaan, tosin kyseessä oleavat energiat ovat niin suuria, että vaikea niitä olisi edes onnistua mittaamaankaan.
Ei liene ihan noinkaan. Kun jalka siirtyy nostovaiheeseen, kengän kokoonpuristumisesta johtuva muodonmuutos palautuu: osa kohdistuu nostovaiheessa olevaan jalkapohjaan työntäen sitä ylöspäin, osa kohdistuu polkimeen työntäen sitä alaspäin, mikäli muodonmuutoksen derivaatta ajan suhteen on suurempi kuin polkimen kehänopeus (derivaatan arvohan on tietysti riippuvainen myös muodonmuutoksen suuruudesta eli enemmän jerkkua omaava polkija saa aikaan suuremman muodonmuutoksen ja sitä kautta derivaatan). En tunne polkupyöräkenkien pohjien materiaalien kokoonpuristumisominaisuuksia, mutta mutuna heittäisin, että muodonmuutoksen nopeus on kertaluokkaa suurempi kuin polkimen kehänopeus.
Ja itse asiassa, koska poljin antaa taaksepäin periksi, niin kengänpohjan muodonmuutos nostovaiheessa taitaa itse asiassa vain potkaista itse poljinta muodonmuutoksen verran taaksepäin (ts. hidastaa polkimen nopeutta suhteessa kenkään, mikä sitten aiheuttaa lisätyötä jalalle muodonmuutoksen palautumisen jälkeen).
Oli ihan pakko ;-)
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2024, Jelsoft Enterprises Ltd.