Näytä tavallinen näkymä : Lihakset kohtalaisen rikki, millä korjaan
Taustatiedot: potilas 28v mies, 173 cm 60 kg eli mikä rasvaprosentti missä, ammatti toimistotyöntekijä, harrastukset pyöräily ja tietokonehommat
Ja sitten nämä itse vaivat. Ongelma alkoi kolmisen viikkoa sitten kovilla helteillä, lihakset vaan päätti pääasiassa aamulla pitkän paikallaanolon jälkeen että nyt ei leikitä juuri mitään leikkiä. Suurimpana ongelmana on jalat, pääasiassa reisilihakset niin edessä kuin takanakin ja pohkeetkaan ei ole ihan täysin säästyneet. Alussa oli nilkatkin jumissa mutta ne on sittemmin ruvenneet toimimaan normaalisti. Käsissä on sen verran vikaa että ranteet ja kämmenien sekä sormien lihakset on aamuisin melko lailla pois pelistä mutta kun niitä vähän herättelee lämpimällä vedellä vetreämmiksi niin taas mennään.
Juuri äsken kävin heittämässä tunnin lenkin ja sehän tässä on jännää että ajaessa ei tunnu mitään ongelmia (mitä nyt jossain vaiheessa lähtee hyytymään mutta se on normaalia) ja kotiin tullessa pyörää sisälle kantaessakin on vielä kaikki OK mutta auta armias kun kiskaisee ajovaatteet pois ja istahtaa vartiksi niin jotkut pienet Oltermanni-mainoksen äijät käy salaa vaihtamassa reisilihakset teräsvaijereihin. Lihakset on jopa sormin painaessa jäykät kuin mitkä ja liikkuminen on mallia Ozzy Osbourne kunnes sitten taas vaan pysyy liikkeellä jolloin ne palautuu toimintakuntoon.
Oudointahan tässä on että mitä tapahtui, mikä aiheutti muutoksen. Olen kuitenkin ajanut viimeiset kaksi vuotta mutta nyt vaan keho päätti alkaa mättää kapuloita rattaisiin. Toki, pakko on myöntää että koko tämä kevät on mennyt ihan liian pienellä juomisella, viime vuonna meni järjestään pullo urheilujuomaa per tunnin lenkki mutta tänä vuonna en tyhmänä ole jostain syystä ottanut minkään sortin juotavaa mukaan kuin kerran tai kaksi ja olen kuitenkin ajanut tuollaista 600 km kuussa. Voi siis olla että yksinkertaisesti vedin kaikki varastot tyhjiksi ja hikoilu helteillä löi viimeisen niitin, ja senhän tietää että siinä menee aikaa että keho saa taas kaikki tasapainot kuntoon vaikka nyt alkaakin tehdä asioita oikein. Käsien oireet voi enemmän kuin hyvin mennä työn ja toisen harrastuksen piikkiin, varmasti on ranteet kovilla kun on hiiri räpylässä puolet valveillaoloajasta.
Ilmeisesti ei kuitenkaan ole mistään vakavammasta kyse, nyt vaan on kai saavutettu se piste kun täytyy alkaa miettiä muutakin huoltoa kuin pyörälle tehtävää. Mitään hyviä neuvoja millä näistä pääsisi eroon, mielellään pysyvästi? Iso kasa värikkäitä nappeja joka purkista? Kerran viikossa ammattilaiselle murjottavaksi? Jotain muuta?
Kannattaa alkaa ottamaan magnesiumia aina iltaisin ennen nukkumaan menoa ja sitten lenkeillä elektrolyyttejä juomapulloon niin ei pääse tasot tippumaan niin pahasti.
Mahtaako ruokavalio olla millasella tolalla eli syötkö terveellisesti ja riittävästi?
Venytteletkö niitä lihaksia mitenkään?
Venyttely ei sinäänsä auta tähän kuvattuun vaivaan eikä siitä tiettyjen tutkimusten mukaan ole ehkä edes hyötyä niin kuin on kuviteltu mutta ehkä se silti kannattaa jos siltä tuntuu.
Venyttely ei sinäänsä auta tähän kuvattuun vaivaan eikä siitä tiettyjen tutkimusten mukaan ole ehkä edes hyötyä niin kuin on kuviteltu mutta ehkä se silti kannattaa jos siltä tuntuu.
Juuh, mietin kun ei mainittu erikseen onko venytelty. Ite jos venyttelen huonosti tai en ollenkaan, niin lopputulos on ylläkuvatunlainen. Jalat ovat kuin kivet ja kävely kuin zombilla. Ja käsissä ei välttämättä ole mitään tuntoa jos yläkroppa on venyttelemättä ja selässä jumia.
Ilmeisesti ei kuitenkaan ole mistään vakavammasta kyse, nyt vaan on kai saavutettu se piste kun täytyy alkaa miettiä muutakin huoltoa kuin pyörälle tehtävää. Mitään hyviä neuvoja millä näistä pääsisi eroon, mielellään pysyvästi? Iso kasa värikkäitä nappeja joka purkista? Kerran viikossa ammattilaiselle murjottavaksi? Jotain muuta?
Ilmeisesti? Todennäköisesti (hoidettuna) ohimenevä vaiva, mutta kävisin varmuuden vuoksi lekurilla joka tapauksessa koska tämä on kestänyt jo niin kauan. Kuvasta päätellen 600 km on maastoajoa? Maantiellähän se ei vielä kovin suurta rasitusta elimistölle aiheuttaisi.
Juominen olisi varmaan ihan kannattavaa, miel. elektrolyyttien kanssa, suola-/kaliumtablettejakin saa. Rasvaprosentin puutteessa on myös se ongelma ettei keholla ole mitä polttaa ellet myöskin syö asianmukaisesti (katabolia ei varmastikaan ainakaan paranna lihasten palautumista). Viikon urheilusaikku kunnon neste- ja ruokat tankkauksella.
Suolaista lihaa, magnesiumia ja omegaa, niillä vetristyy hyvin.
Se mitä ravintosuosituksissa ei kerrota on, että kun liikkuu eikä kyykötä vain paikoillaan, niin nestettä menee enemmän, suoloja tarvitsee enemmän, proteiiniä tarvitsee enemmän jne. Kaikkein luonnollisin on suolainen liha, josta saa proteiinit, rasvat, sekä suolot, potusta saa kaliumia, samoin appelsiinimehusta, sitäkin pitää saada roimasti enemmän kuin se ravintosuosituksien määrä, koska energiaa palaa enemmän kuin mitä ravintosuositukset sanoo.
Jos ei kropassa ole rasvaa, niin jotainhan sitä pitää elimistön polttaa, hiilarit kun loppuu siinä tunnin paikeillaa, niin sen jälkeen mitä poltetaan jos ei ole rasvaa? No lihasta, eli sen eliminoimiseksi tunnin lenkin jälkeen tartteisi heti ottaa sitä proteiiniä, ennen lenkkiä rasvaa.
Tämä tosin ihan mun omaa ravitsemusymmärrystä, jolla olen omalta kohdalta saanut pahimmat puutumiset, kangistumiset ja totaalisen voimattomuuden tunteen pois.
Mulle appelsiinimehu on ihan ykkösjuotavaa ennen lenkkiä tai lenkin aikana, vatsalihakset varsinkin tuntuu olevan monta kertaa paremmin pelissä mukana ja jalatkaan ei väsy kovin helpolla. Kalium + hiilarit siinä tekee kai tota hyvää.
Jos ei jostain syystä tahdo lihaa syödä, niin siihen en osaa paljon auttaa, mutta kai joissain pavuissa oli proteiiniä ja sopivasti suolaa sitten lisäksi.
Itse tein finelin avulla taulukkolaskentaan kaikista aineksista taulukon ja kaavoja joilla lasken tarvittavat määrät sen pohjalta mitä olen löytänyt tietoa mitä urheilijoille kulutettua kcal määrää kohti tarvitsee noita eri aineksia, muutaman laskurin avulla olen sitten myös suht tarkasti laskenut oman energian peruskulutuksen, siis sen jossa ei ole mitään liikkumista, siihen päälle sitten keskimääräisen kulutuksen, eli mulla se kokonaiskulutus on 3000-4000kcal välillä per päivä riippuen viikon askareista, sille kulutukselle sitten olen laskenut vitamiinien ja hivenaineiden tarpeet. Ylläri on ollut se kuinka hurjan paljon enemmän sitä saa syödä, että pysyy jotenkin siellä tontilla.
Energiansaannissa mulla on sellainen -10 - 20% vaje, kun painoa tahdon saada alas.
Muistaakseni miehille oli joku 15% rasvaprosentti jokin suositus optimiksi, mun pitää tiputtaa, että sinne pääsen, en tiedä pitäisikö Greycapin nostaa rasvaprosenttiaan, kun liian vähäisestäkin osaa olla haittaa, juurikin kestävyysurheilun puolta jos tarvitsee?
Tuosta löytyy käyttämäni kalorilaskuri, kun etsii tekstistä sen linkin ja voi tekstinkin lukea jos kiinnostaa:
http://www.barbellsandbeakers.com/2012/07/04/the-math-behind-weight-loss-caloric-deficit-explained/
Tuolta jotain noista ravinteista silmäilin, mutta en vain yhtä lähdettä yleensä käytä, muttei mulla taida enää olla suosikeissa kaikkia:
http://www.chiro.org/nutrition/FULL/Essential_Nutrients_for_Endurance_Athletes.shtml
Toi venyttely lenkin jälkeen on mullakin huonoa, mutta huijaan itseäni ja venyttelenkin kesken lenkin, lähinnä noi 'hamstrings' siis polven takana olevat jänteet, mitä ovatkaan suomeksi, samoin sitä kantapää peffaan yläjalan venytystä, sitten vähän käsiäkin, sormia jalkoihin jne. mutta ei mitään isompia kuitenkaan, se vähäkin kuitenkin tuntuisi tekevän jo paljon.
Alle 2000km kuussa mulla taitaa ajoa vain tulla, mutta yleensä yli 2 tuntia kerrallaan ajoa, sitten välillä lepopäivä tai päiviä, jotka käytännössä on yläkropan rasitusta fyysisillä töillä mitä omalla minitilalla on. Sen itse huomaan hyvin helposti onko kaikkia aineksia tullut otettua sopivasti, vaikuttaa pyörän kulkuunkin, joten tohon kannattaa panostaa, että saa sapuskan kohdalleen.
sledgehammer
20.06.2014, 23.51
Käys kuitenkin lääkärissä. Naapurin rouvalla on semmonen lihasperäinen sairaus, jossa paikat tulee kohtuuttoman kipeäksi liikunnasta. Olisko ollut fibromyolgia tai joku semmonen. Siihen ei mankku ja suolat auta. Noin oireet vähän kuulostaa siltä, niin kannattaa se ainakin sulkea pois. Tämä rouvakin joutui heivaamaan juoksemisen, kun tuli niin kipeäksi kovemmista reeneistä.
Sent from my SM-T315 using Tapatalk
kolistelija
21.06.2014, 00.09
Vähän muodikasta, muttei ehkä mahdotonta. Minulla oli vastaavaa vaivaa syksyllä, lopulta tuntui myös ajaessa. Syy löytyi kun lääkäri osasi ottaa mycoplasmatestit. Silloin vaiva oli jo helpottamaan päin, mutta aktiivinen mycoplasma-arvo oli edelleen todella korkea.
Lepo on varmaan joka tapauksessa suositeltavaa...
Kannattaa alkaa ottamaan magnesiumia aina iltaisin ennen nukkumaan menoa ja sitten lenkeillä elektrolyyttejä juomapulloon niin ei pääse tasot tippumaan niin pahasti.
Mahtaako ruokavalio olla millasella tolalla eli syötkö terveellisesti ja riittävästi?
Magnesiumia ostin viime viikolla ja sitä on vedetty naamaan siitä lähtien, tuntuisi ainakin parantaneen sitä aamuista jämähtämistä jos ei niinkään urheilun jälkeistä. Ruokavalio nyt ei mikään ihan toivoton pitäisi olla, aamupala, välipala, toinen isompi välipala, päivällinen, iltapala. Tähän väliin voisi heittää "on se ennenkin riittänyt" mutta ei kyllä ennen ole näin paljon kulutettukaan.
Juuh, mietin kun ei mainittu erikseen onko venytelty. Ite jos venyttelen huonosti tai en ollenkaan, niin lopputulos on ylläkuvatunlainen. Jalat ovat kuin kivet ja kävely kuin zombilla. Ja käsissä ei välttämättä ole mitään tuntoa jos yläkroppa on venyttelemättä ja selässä jumia.
Viimeksi olen venytellyt kunnolla armeijassa eli seitsemisen vuotta sitten... mutta joo, olen sitäkin nyt alkanut tehdä ja sillä kyllä saa sen pahimman teräsvaijeritunteen pois liikkumisen jälkeen. Useamman tunnin päästähän pitäisi vielä tehdä perusteellisempi setti.
Ilmeisesti? Todennäköisesti (hoidettuna) ohimenevä vaiva, mutta kävisin varmuuden vuoksi lekurilla joka tapauksessa koska tämä on kestänyt jo niin kauan. Kuvasta päätellen 600 km on maastoajoa? Maantiellähän se ei vielä kovin suurta rasitusta elimistölle aiheuttaisi.
Juominen olisi varmaan ihan kannattavaa, miel. elektrolyyttien kanssa, suola-/kaliumtablettejakin saa. Rasvaprosentin puutteessa on myös se ongelma ettei keholla ole mitä polttaa ellet myöskin syö asianmukaisesti (katabolia ei varmastikaan ainakaan paranna lihasten palautumista). Viikon urheilusaikku kunnon neste- ja ruokat tankkauksella.
Maasturilla ne kilometrit on ajettu vähän siellä sun täällä, kaikkea polulla leikkimisestä työmatka-ajoon. Urheilusaikkua tuli vesikelien takia vähän väkisinkin ja se yhdistettynä parempaan nukkumiseen (huonot yöunet tuskin nekään parantaa palautumista) on kyllä auttanut, ei poistanut kaikkea mutta vähentänyt selvästi.
Itse tein finelin avulla taulukkolaskentaan kaikista aineksista taulukon ja kaavoja joilla lasken tarvittavat määrät sen pohjalta mitä olen löytänyt tietoa mitä urheilijoille kulutettua kcal määrää kohti tarvitsee noita eri aineksia, muutaman laskurin avulla olen sitten myös suht tarkasti laskenut oman energian peruskulutuksen, siis sen jossa ei ole mitään liikkumista, siihen päälle sitten keskimääräisen kulutuksen, eli mulla se kokonaiskulutus on 3000-4000kcal välillä per päivä riippuen viikon askareista, sille kulutukselle sitten olen laskenut vitamiinien ja hivenaineiden tarpeet. Ylläri on ollut se kuinka hurjan paljon enemmän sitä saa syödä, että pysyy jotenkin siellä tontilla.
Se on kyllä totta että tuntuu että saa syödä ihan mitä ikinä huvittaa ja paino ei vaan nouse, ilmeisesti se kulutus on niin rankkaa että muutamat sadat ylimääräiset kilokalorit ei tunnu missään. Jotain tietysti kertoo sekin että jos jollain ilveellä saa painoa kilon lisää niin kahden normaalin ajopäivän jälkeen se on kadonnut eli kulutus on todellakin kovempaa kuin energiansaanti. Ei sinänsä mikään ihme jos joku paikka alkaa pistää vastaan.
Käys kuitenkin lääkärissä. Naapurin rouvalla on semmonen lihasperäinen sairaus, jossa paikat tulee kohtuuttoman kipeäksi liikunnasta. Olisko ollut fibromyolgia tai joku semmonen. Siihen ei mankku ja suolat auta. Noin oireet vähän kuulostaa siltä, niin kannattaa se ainakin sulkea pois. Tämä rouvakin joutui heivaamaan juoksemisen, kun tuli niin kipeäksi kovemmista reeneistä.
Tuota yksi kaverikin sanoi mutta minulta puuttuu kyseiseen vaivaan liittyvät muut oireet melkeinpä kokonaan, varsinkin se ilmeisesti oleellisena osana kuuluva yleinen kipu. Lihasoireet kyllä sopisi tuohon aika hyvinkin, samoin kuin muutamat sitä aiheuttavat syyt. Onneksi on kohtalaisen "vaaraton" jos siksi osoittautuu.
Vähän muodikasta, muttei ehkä mahdotonta. Minulla oli vastaavaa vaivaa syksyllä, lopulta tuntui myös ajaessa. Syy löytyi kun lääkäri osasi ottaa mycoplasmatestit. Silloin vaiva oli jo helpottamaan päin, mutta aktiivinen mycoplasma-arvo oli edelleen todella korkea.
Ei kyllä tosiaan mahdotonta, pientä nuhan poikastakin kun on ollut ilmassa kevyellä kurkkukivulla ja limaisuudella höystettynä.
Suositelisin kyllä käyntiä lääkärillä ihan varmuuden vuoksi, on se vaan hyvä fiilis kun voi sulkea pois mielestä vakavemmat jutut. Ja sitten suosittelen lämpimästi oppimaan venyttelemään varovasti. Vuodesta 2002 opettelen sitä muille työkseni, mutta voi varmasti saada hyvät neuvot fysioterapeutilta tms.
Minulla on lyhyt aamuvenyttelyohjelma (noin 15-30 min) ja 6-7 vuoden jälkeen en jättäisi sitä millään pois. Jos se jää tekemättä niin tulee semmoinen tunne että on jäänyt kehon "voitelu" tekemättä... Kai se on osittain ikä mikä tekee temppunsa. Ja sitten pyöräilyn jälkeen teen vaan minuutin tai parin venyttelyt ennen suihkua.
Jos seuraavana päivänä on vähänkin "tukossa" niin nostan jalat ylös pitkin seinä(lantio kortettuna) kun katson TVeetä tai luen kirjaa.
Olen itse lopettanut magnesiumin ja muiden terveyskaupan tuotteiden käyttö kokonaan sen jälkeen kun aloitin säännöllisen venyttelyn, koska en usko niiden auttavan. Pyrin nykyään syömään monipuolisesti perusruokaa ja nukkumaan tarpeeksi, minun mielestä sillä pärjää yllättävän pitkälle.
Mittaatko/seuraatako millään tavalla sinun kehon terveyystasoa? Olisko kehossa ylirasitus (fyysistä ja/tai henkistä rasitusta)joka ei ehdi toipua lenkkien välissä?
Esimekiksi mittaamalla aamulämmön ja verenpaineen niin voi helposti itse nähdä muutoksia ennen kun niitä selvästi tuntee.
Suositelisin kyllä käyntiä lääkärillä ihan varmuuden vuoksi, on se vaan hyvä fiilis kun voi sulkea pois mielestä vakavemmat jutut. Ja sitten suosittelen lämpimästi oppimaan venyttelemään varovasti. Vuodesta 2002 opettelen sitä muille työkseni, mutta voi varmasti saada hyvät neuvot fysioterapeutilta tms.
Minulla on lyhyt aamuvenyttelyohjelma (noin 15-30 min) ja 6-7 vuoden jälkeen en jättäisi sitä millään pois. Jos se jää tekemättä niin tulee semmoinen tunne että on jäänyt kehon "voitelu" tekemättä... Kai se on osittain ikä mikä tekee temppunsa. Ja sitten pyöräilyn jälkeen teen vaan minuutin tai parin venyttelyt ennen suihkua.
Jos seuraavana päivänä on vähänkin "tukossa" niin nostan jalat ylös pitkin seinä(lantio kortettuna) kun katson TVeetä tai luen kirjaa.
Olen itse lopettanut magnesiumin ja muiden terveyskaupan tuotteiden käyttö kokonaan sen jälkeen kun aloitin säännöllisen venyttelyn, koska en usko niiden auttavan. Pyrin nykyään syömään monipuolisesti perusruokaa ja nukkumaan tarpeeksi, minun mielestä sillä pärjää yllättävän pitkälle.
Mittaatko/seuraatako millään tavalla sinun kehon terveyystasoa? Olisko kehossa ylirasitus (fyysistä ja/tai henkistä rasitusta)joka ei ehdi toipua lenkkien välissä?
Esimeriksi mittaamalla aamulämmön ja verenpaineen niin voi helposti itse nähdä muutoksia ennen kun niitä selvästi tuntee.
Ja jos yöuni ei oikein maistu (varsinkin likunnan jälkeen) niin minä tulkitsen sen että nyt on pakko tehdä asialle jotain mahdollisemman pian. Hyvä uni kun on niin tärkeä hyvän palautumisen työpäivän- ja liikunnan jälkeen.
Kerro mielellään miten menee, sitä voi oppia niin paljon kun kulee iten muut ovat löytäneet ratkaisuja ongelmiinsa.
Markku Silvenius
21.06.2014, 14.17
Taustatiedot...
Lähtötiedot ovat melko suppeat, joten yleisellä tasolla:
Pitää arvostaa terveyttään. Jos tuntuu, että nyt on vaikea ja paha olla niin käynti omalääkärillä on paikallaan.
Rasittuminen on yksilökohtaista; ihminen on psyykkis-fyysinen kokonaisuus jonka rasittumista voi katsoa pitkälti vain yksilönä. Lenkkeily joka toiselle on helppoa, voi toiselle olla raskasta muista elämän fyysisistä ja henkisistä rasitteista johtuen. Eikä ole edes tarpeen lähteä avaamaan niitä tässä ihmisen yksityisyyteen vedoten, mutta näin se jokaisen aktiivikuntoilijan ja huippu-urheilijankin on käytännössä tilanne peilattava.
Iän puolesta olet tietenkin n. parhaassa iässä. Työn puolesta pääset melko helpolla fyysisesti, mutta henkisesti se voi olla kuluttavaa riippuen kulloisistakin tulostavoitteista (työnkuvani on about sama).
Harjoitusmäärät lukuarvona ovat kuitenkin aika mietoja; voisi olla tuplatkin eikä vaikuttaisi työntekoon mitään, jos elämän kokonaisrasittavuus muutoin sen mahdollistaa. Tietenkin elefantti syödään pieninä paloina, eikä tarina kerro oletko aloittanut pari vuotta sitten 'nollasta' = ei pitkäaikaista monipuolista liikunnallista nuoruutta, elintavat, ruokailutottumukset, perusterveydentila etc etc. Ihminen voi tulla aktiivipyöräilyyn niin monista taustoista ja kuormituskestävyys vaihtelee siten valtavasti.
Pyöräily ainoana lajina on hyvin yksipuolista ja siinä mielessä kuntoilijallekin olisi fiksua jakaa vuosi esimerkiksi harjoituskauteen ja ajokauteen/kilpailukauteen. Tällöin harjoituskaudella selkeästi harjoitetaan koko kroppaa yleiskehittävin harjoittein, ehkä jonkunverran lajinomaisin harjoittein ja lajikokemukseltaan nuorilla melko vähän lajiharjoittelua. Annetaan harjoituskaudella siis lajinälän kasvaa, rakentaen kroppaa ylipäänsä harjoituskestäväksi. Ajokaudella/kilpailukaudella enimmäkseen ajetaan, MUTTA TÄLLÖINKIN tehdään ylläpitävästi yleiskehittäviä harjoitteita lihastasapainon ylläpitämiseksi ja loukkantumis-/ylikuntoriskin hallitsemiseksi. Venyttely ja liikkuvuuden ylläpito tulisi olla vähintään (vähintään) pari kertaa viikossa ympärivuotinen elämäntapa. Hierontaan liikunnan tukimuotona kannattaisi tutustua.
Omana näkemyksenäni harjoittelu ja kovaa harjoittelu on kaikista helpoin asia jos siihen halua sinällään on..no ehkä kamojen ostaminen on vielä helpompi homma. Kaikista vaiken asia on harjoittelun ja palautumisen oikean suhteen oppiminen niin, että osaat tehdä sitä päiviä-viikkoja-kuukausia tuntien, että kuormitat riittävästi, muttet lepää liikaa tai ajaudu yli laidan. Sen osaaminen on asia, joka lopulta erottaa jyvät akanoista.
mulla tuntu jelppaavan jonkun verran, kun hommasin lisäravinteita palautumista silmälläpitäen (sisältää magnesiumia myös). lähinnä siksi, että lenkin jälkeen ei ole koskaan nälkä, eikä tule mieleenkään syöminen, mutta maitoon sotkettuna tuo lisäravinnesörsseli uppoo, kun uhri mafian betonikengissä. tietysti lenkin loppupuolella oon opetellu tekemään palauttelun myös, enkä revi enää viimesille metreille asti, vedä jarruja "lukkoon" ja hyppää pyörän selästä pois. sisälle, kun pääsen, niin en myöskään istu alas heti vaan ravistelen jalkoja ja suihkun jälkeen sitten istahdan. jonkun ajan päästä sitte kevyttä venyttelyä
No, nyt on lääkärissä käyty. Menin sisään, selitin nuo samat mitä tähänkin kirjoitin (mitä nyt jalat on parantuneet matkan varrella) ja lääkäri kuunteli hetken, sitten käänteli ja väänteli minua vähän aikaa ja sitten tulikin menolippu röntgenin kautta verikokeisiin ja sieltä takaisin vastaanotolle.
Röntgenistä puhtaat paperit, kädet kuvattiin. Ei mitään nivelkulumiin eikä reumamuutoksiin viittaavaa. Verikokeen ekasta vaiheesta melkein puhtaat paperit, kaikki muu OK paitsi tulehdusarvot ja valkosolut minimaalisesti koholla mutta ihmekö tuo kun on pientä flunssanpoikasta ja helvetillinen henkinen stressi tämän koko jutun takia. Hemoglobiinikin 148 mistä voidaan päätellä että ravinto on varmaan jokseenkin toimivaa. Tänään tuli toisen vaiheen tiedot, lasko alle normirajojen keskiarvon, reumatekijä alle 3,5 kun kaikki alle 14 katsotaan negatiiviseksi. Verikokeiden puolesta siis terve mies jolla ei ainakaan reumaa ole.
Mutta. Molemmissa olkapäissä liikeratojen rajoittuneisuutta ylös ja taakse kääntäessä sekä kiertäjäkalvosimen tulehduksen (yksi lisäsyy niihin tulehdusarvoihin) oireita, oikeassa kädessä kiistaton tenniskyynärpää ja vasemmassakin hyvää vauhtia kehittyvä, ja vielä molemmissa ranteissa rannekanavaoireyhtymän oireita. Kädet ihan tuhannen tohjona siis. Ei ihme ettei ne oikein aamuisin toimi kun pelkkä tenniskyynärpää riittää jo noihin käsioireisiin noista muista puhumattakaan. Vähän vaikuttaa siltä että seuraavaksi laitetaankin toimistotyöntekijältä työpistettä uusiksi, miten, sitä en vielä tiedä. Se nyt on ainakin varmaa että tavishiirelle on tehtävä jotain ja aika äkkiä.
Vieläkö krampit jatkuu? Jos kyllä niin voisit kokeilla juodan vähän enemmän sokeripitoisia juomia muutamana päivänä - siis jos harrastat low carb ruokavaliota. Hemoglobiinia nostamalla saat lisähappea lihaksille tehokkaammin.
Venyttely auttaa käsittääkseni lihassolujen lisäykseen. Kun lihassyyt katkeilevat niitä paikkaaman syntyy uusia soluja.
Tennisktyynärpää hoituu kunnolla vain levolla. Rannekanavaoireyhtymä eli ns. hiirikäsi korjaantuu vain laittamalla työpisteen ergonomia kuntoon. Monet joutuvat vaihtelemaan jopa hiirikättä. Itse olen saanut avun oikeankorkuisesta foam hiirialustasta, joka heijastaa kaiken lämmön takaisin ranteeseen. Rannetuki matossa on noin 10mm korkea. Ergonomiatarkastuksen saantiohjeen voit pyytää työsuojeluvaltuutetulta.
Jakelfin
17.07.2014, 13.58
Mulla oli samanlaista ongelmaa aikoinaan, vähänki kovempi päivä niin seuraavat päivätki oli ihan he*vettiä. Nykysin oon ihan reilusti lisännu proteiinin saantia ruokavaliossa. Ei kuitenkaan mennä karppauksen puolelle ellei ole tarkotus painoa laskea, mikä seki ois taas tarpeen laiskan talven jälkeen... Oon myös nauttinu palauttavia juomia/ruokia jo pienenki reenin jälkeen niin nuo kipeytymät ja jäykkyydet on taakse jäänyttä elämä.
Streamstar76
21.07.2014, 19.25
Itsell'äni on ollut mahdottomia lihaskipuja kunnes kävin cross fit -tunnilla minkä päälle valmentaja esittelui pallo- ja rullahierontaa. Pidin ensin bull shittina mutta huomasin sen niin toimivaksi että teen niitä viikottain.
Olen kärsinyt kahdeksasta eri urheiluun liittyvästä vaivasta, eikä mihinkään niistä ole läytynyt apua lääkkeistä tai lääkäreistä. Käy kuitenkin lekurissa jos tuntuu mutta suosittelisi tekemään seuraavaa:
- venyttele. Tutkimuksista riippumatta itse venyttelen ja sen seurauksena selkä parani.
- tee hierontaa. Pallo- ja vaahtomuovi- tms rulla tuo ensi apua lihaksissa jumittaviin kuona-ainapatteihin. Pahimmt kohdat tunnistaa kivusta. Lyhyen ajanjakson sisällä kipu lievenee ja lihaksen toiminta paranee ja palautuminen on nopeampaa kun rullailet lihaksia.
- mene hierojalle säännöllisesti. Olen käynyt kaiken tämän päälle hierojalla puoli vuotta 2krt/kk (liian vähän) mutta olo on kuin teinipojalla vaikka neljäs kymppi häämöttää. Itse käyn Hienrontakellarissa Kalliossa jossa urheiluhieroja tekee sen mukaan mikä on tarve ja ohjeistaa em ensiavun kanssa.
Näiden asioiden myötä oma palautuminen on lyhentynyt, peräkkäsiinä päivinä voi ajaa enskaa ja vaikka mennä raskaasti salille jos silt tuntuu. Lihaskireydet ovat poistuneet niistä paikoista mitä on hierottu ja aineenvaihdunta pelaa - kaikkien hierontojen jälkeen "poistuva neste" on melko rumaa tavaraa, eli kuonat lähtee liikkeelle.
Kokeile näitä. Jos et löydä netistä neuvoja niin mulla on antaa omaan kokemukseen pohjaavia perusohjeita. Asiat varmistin siis CF-valmentajalta, lääkäriystävältä sekä tutulta fyssarilta sekä hierojaltani, ja kaikki ovat sitä mieltä jos toimii niin jatka ihmeessä.
P.S: eräs lääkäri sanoi pari vuotta sitten fillarivamman tsekkauksessa että olen luultavasti polvipotilas koska polveni oireilee ja se ehkä joudutaan leikkaamaan tulevaisuudessa. Mutta polvivaivat hävisivät lihashuollon aloituksen jälkeen. Eli kannattaa ainakin testata.
Vastaavia vaivoja oli täälläkin, koneella istumista ja hiiren käyttelyä. Niihin auttoi tämmönen kapine: http://www.clasohlson.com/fi/Sormipuristin-10-40-kg-Asaklitt/31-5077
Ei tule kallis kokeilu ja vinkkinä vielä että itse teen tuolla "väärinpäin" eli punainen nappi osoittaa kyynärpäätä kohti. Plussana saa komeat kyynärvarret kaupan päälle. Teen nykyisin 3x100 toistot molemmilla käsillä per työpäivä. Vastus on liikkunut pikkuhiljaa pois minimitehoista. Viimeiset 10 menee aina "irvistämällä" ja puristuksia teen välillä niin että laite on niskan takana tai suoraan ylöspäin.
Aloita varovasti, aloita varovasti....
Santerius
18.08.2014, 08.42
Kysynpä täällä kun hipoo ongelmaani, vaikka mikään ei olekaan rikki.
Tai itse asiassa en tiedä onko kyseessä ongelma:
- Hieroin väsyneitä pohkeitani ja huomasin, että vasen on parissa vuodessa kasvanut kiitettävästi.
- Sen sijaan oikea tuntuu jääneen siitä jälkeen melkoisesti.
- Käytännössä en ole voimaeroa huomannut, mutta en ole tarkkaillutkaan.
Kuuluuko elämän nornaaliin kiertokulkuun, vai pitäisikö keskittyä poljentoon (jos niin miten) ja reenata oikeaa raajaa salilla vasenta aktiivisemmin?
Markku Silvenius
18.08.2014, 12.37
Voi johtua esim erimittaisita jaloista/jalkateristä ja täten erilaisesta lihasaktivaatiosta eri nivelkulmilla. Eroa on vaikea huomata subjektiivisesti ennenkuin on 'myöhäistä' (vanhana selkä-, polvivaivat). Mahdollisia ratkaisuja: Jalkaterien pituusmittaus ja huomiointi klossin asemoinnissa. Hieroja/fyssari havainnoi jalkojen pituuseron visuaalisesti käsin vetokokeella ja jos siltä näyttää ja asiaan halutaan paneutua tosissaan niin sitten vaikka jalkojen röntgenistä hankitun todellisen pituuseron perusteella korotuspohjallinen toiseen kenkään.
Santerius
18.08.2014, 14.56
Jaloilla oli aikanaan kuuleman mukaan noin 5 milliä pituuseroa, mutta se myös katosi kasvun myötä. Eroa en itse huomannut koskaan.
Päätinpä vielä mitata nuo ruumiinosat ja päädyin yllättävään tulokseen. Mittausten keskiarvo on likipitäen sama. Mittaustarkkuuden rajoissa voidaan väittää, ettei eroa ole tai korkeintaan oikean pohkeen ympärysmitta on millin - pari suurempi.
Tästä päästäänkin siihen, mistä tuntuma- ja ulkonäköero johtuu. Onko kyseessä vain aivojen vajaatoiminta, vai onko vasen pohje kenties niin sanotusti irtonaisempi kuin toinen? Onko kyseessä normaali epäsymmetria, vai onko oikea kenties jostain syystä kireä? Oikea pohje on viime aikoina vähän vihoitellut polkiessa ollen kipeä parilla lenkillä.
Taustatietona se, että olen joskus hajottanut oikean sisäreiden, ja se on huomattavasti vasenta kireämpi.
Kysynpä täällä kun hipoo ongelmaani, vaikka mikään ei olekaan rikki.
Tai itse asiassa en tiedä onko kyseessä ongelma:
- Hieroin väsyneitä pohkeitani ja huomasin, että vasen on parissa vuodessa kasvanut kiitettävästi.
- Sen sijaan oikea tuntuu jääneen siitä jälkeen melkoisesti.
- Käytännössä en ole voimaeroa huomannut, mutta en ole tarkkaillutkaan.
Kuuluuko elämän nornaaliin kiertokulkuun, vai pitäisikö keskittyä poljentoon (jos niin miten) ja reenata oikeaa raajaa salilla vasenta aktiivisemmin?
Asentovirhe jalassa (kaverilla oli molemmissa). Korjaukseen oli kaksi koulukuntaa: leikkaus tai jumppa. Kaveri venytteli puoli vuotta säännöllisesti ja virhe korjaantui. Hänellä oli kyllä tuskaa mun mielestä pitemmässä kävelyssä yms.
Todettakoot ettei kaveri harrastanut pyöräilyä ollenkaan ja pohkeiden kasvu tapahtui ihan normi arkielämääsä kun kuormitus jaloissa kohdistui pohkeisiin.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2024, Jelsoft Enterprises Ltd.