Näytä tavallinen näkymä : Luisteluhiihto for dummies
Tässä vähän omia normista poikkeavia kokemuksia luisteluhiihdon saloista kun olen vuosia aihetta insinööriasenteella seurannut.
Tausta on sellainen että 80-luvun lopulta omat hiihtoni ollut pelkästään luisteluhiihtoa - pidän luistelun vauhdikkuudesta ja rytmistä - pitovoitelu ei ole myöskään kiinnostanut tippaakaan.
Lisäksi olen päässyt hyvissä olosuhteissa lähinnä Helsingin Paloheinässä harrastamaan.
3 paria luistelusuksia kaikki 80-luvulta tai 90-luvun alusta. Sauvat toki 2000 luvun hiilikuitua.
Suksista - näin pyöräilyfoorumilla kun ollaan niin suksia voi hyvin verrata maantiepyörään: Geometria oltava sopiva (pituus ja kantavuus) ja painolla on merkittävä vaikutus. Omia suksia punnitessani olen huomannut isoja eroja jotka myös tuntuu - voi verrata kiekkojen painoon. Varsinkin pehmellä kelillä luistelussa joutuu suksia nostamaan ihan urakalla joten painolla iso merkitys.
Voitelusta - oma kokemukseni on että tietyt kelit on sellaisia että voi verrata että pyöräilisi kumit tyhjinä. Mielummin jätän ne kelit kokonaan väliin (viime sunnuntaina piti silti yrittää). Muuten viime vuodet on voiteluni ollut hyvin yksinkertaista - pelkästään HF-palaa hangattuna. Toimii hieman eri tavoin säädeltynä mainiosti -12 - +3 keleillä täällä rannikolla. Avainjuttu on että käytän 10min voiteluun ennen jokaista lenkkiä. Siklaus ihan puukonterällä vaan (silottaa ja puhdistaa tehokkaasti), sitten HF pintaan. Hankausta korkilla - jos lämpimämpi kevyemmin ja jos kylmempi niin pidempään ja kovemmin kiiltäväksi. Jos plussan puolella niin lopuksi vedän kylmästi kertaalleen teräsharjalla viistot kuviot estämään liimautumista.
Tällä antiikkikalustolla ja pikavoitelulla niin täytyy todeta että Paloheinää 400km tällä kaudella hiihtäneenä niin olisiko 10 kaveria ohittanut alamäessä. Painan toki vähän yli 80, jolla tietty vaikutus, mutta silti vähän ihmettelen luisteluhiihdon ja voitelun hifistelyä. Vähän samanlaista kun vaihtaisi joka pyörälenkille optimaaliset kumit alle ja eri olosuhteisiin olisi erimallisia pyörän runkoja tai kokonaisia pyöriä.
Liukkaita ja aurinkoia hiihtokelejä vielä kaikille!
--- silti vähän ihmettelen luisteluhiihdon ja voitelun hifistelyä. Vähän samanlaista kun vaihtaisi joka pyörälenkille optimaaliset kumit alle ja eri olosuhteisiin olisi erimallisia pyörän runkoja tai kokonaisia pyöriä.
No mutta monillahan ON autotalli täynnä pyöriä, että aina löytyy fiilikseen, keliin ja lajiin sopiva. Samaten monilla hiihtäjillä on suksia monta paria, erilaiselle lumelle ja eri keleihin. Perusharrastaja pärjää yhdellä pyörällä tai suksiparilla, mutta niitäkin on jotka haluaa panostaa. Toisille se suksien voitelu on osa harrastusta, vähän kuin pyörien rakentelu toisille.
Mut hyvä meininki sulla on! http://th309.photobucket.com/albums/kk390/thug-life-babyyy/th_thumbs-up.gif
aika brutaalilta kuulostaa tuo voitelu tekniikka...
Mikael52
06.03.2013, 12.27
Pertsan suksien voitelu ( pito ) ottaa aikaa ehkä 5 minsaa. Eteneminen käy sutjakkaasti ja harjoittelu auttaa kesällä fillarointia. Yhdet välineet riittää harrastamiseen ja alustoja löytyy mistä vain. Pertsan hiihto kehittää tasapainoa, vahvistaa vatsalihaksia, kehittää selkää ja ylävartalon lihaksia, jotka juuri pyöräillessä (ainakin maastossa) ovat kovimmilla. Siis vaihtakaa arvon pyöräilijät luisteluhiihto perinteiseen tyyliin ja tulette kesällä huomaamaan, että lihaskunto on erinomainen ilman saleilla notkumista.
Hyviä kelejä kaikille tasapuolisesti!!
Kyllä ne 90-luvun sukset luistaa nykysuksiin nähden alamäissä varsin tasapäisesti. Suksien ylämäkien nousuun on tullut varsin suuri kehitys viime vuosien aikana. Tämä tietysti omien kokemuksien mukaan. Käytän itse kumminkin lähestulkoon aina samaa vuodetta siel suksen pohjassa normilenkillä. Suksia tulee voideltuu ain tarpeen mukaan. Ja niitä vapaan suksia nyt tällä erää sattuu olemaan kaapissa hieman useempi. Eli pakkaselle yksi pari plussakeleille on sitten 3 parii jostain väittäisin likipitäen aina yhden parin olevan liukkain. Tosin yhdet näistä nollakelin suksista on tarkoituksella semmoiset jotta jääkelilläkin pysyvät alla. Lopputuloksen voisin sanoo jotta yksi pari plussalle ja yksi pari pakkaselle niin alkaa olemaan vapaalle melkoisen hyvä kalusto olemassa, jos ei numerolappua kovin vakavasti ole vetämässä rintaan...
Matti Heikkinen
06.03.2013, 17.57
Pertsan suksien voitelu ( pito ) ottaa aikaa ehkä 5 minsaa. Eteneminen käy sutjakkaasti ja harjoittelu auttaa kesällä fillarointia. Yhdet välineet riittää harrastamiseen ja alustoja löytyy mistä vain. Pertsan hiihto kehittää tasapainoa, vahvistaa vatsalihaksia, kehittää selkää ja ylävartalon lihaksia, jotka juuri pyöräillessä (ainakin maastossa) ovat kovimmilla. Siis vaihtakaa arvon pyöräilijät luisteluhiihto perinteiseen tyyliin ja tulette kesällä huomaamaan, että lihaskunto on erinomainen ilman saleilla notkumista.
Hyviä kelejä kaikille tasapuolisesti!!
pitäähän niitä luistovoidellakin,luistelusuksien voitelu ja käsittely senjälkeen vie korkeintaan 10 min ja tarvitaan kelistä riippuen joka 3-5 kerta,luisteluhiihtäen eteneminen käy vielä paljon sutjakkaammin ja yhdetkin välineet riittävät,en vielä ole tavannut hiihtäjää mikä hiihtäisi kerrallaan kaksilla välineillä.Luisteluhiihto kehittää mainitsemiasi ominaisuuksia ja tasapainoa vielä paljon paremmin,suosittelen sauvoittaluistelua missä sitä todella tarvitaan,jatkan monen muun pyöräilijän kanssa luisteluhiihtoa edelleen.
Mitäs arvon raati sanoo, mitä teen väärin kun luistellessa suksi tahtoo luistaa sivulle?
Luisteluhiihtäjänä olen täysin aloittelija. Ko. sukset on mulla ollut kyllä jo monta vuotta, mutta aina on innostus loppunut muutaman kerran jälkeen ku monot on puristanut saatanasti ja hiihdossa ei ole päässyt edes suoran päähän. Tänä talvena otin itseäni niskasta kiinni ja olen käynyt harjoittelmassa varmaan jo 15 kertaa. Enää ei monotkaan juurikaan purista, eli jalka on tottunut ja mono muotoutunut.
Suksien jäykkyydestä sen verran, että painoin ne ostaessani ehkä 5-10 kg vähemmä ja sukset speksattiin pakkaskelille. Atomicin Pro Race skate taitaa olla. En osaa sanoa onko suksi liian löysä. Todella pehmeällä kelillä ne kuitenkin kyntää.
Tänään pääsin jo auttavasti ~5 km hiihdettyä pienissä pätkissä. Kun oikein keskittyy niin pehmeällä kelillä kykenen kuokkimaan tasaisella joten kuten, kunnes hieman väsyy ja keskittyminen herpaantuu. Sen jälkeen on pakko tukea jokaista potkua sauvatyönnöllä, tai suksi lipeää potkussa. Ylämäessä en kykene kuokkimaan lainkaan. suksi vain lipeää potkussa.
Liu'un yritän tulla tasapohjalle ja saada tasapainon suksen päälle. Potkussa täytyy sisäkanttia kääntää paljon ja jalkaa jännittää ja potkaista todella napakasti että suksi ei karkaa sivulle. Aina parempi jos jaksaisi hiihtää perse pitkällä puoli-istuvassa asennossa. Sääretkin tuli todella kipeäksi alkuun kun pääsin suoran päätä pitemmälle. Kovalla kelillä en ole voinut hiihtää ollenkaan, kun menee täysin tasatyöntöharjoitukseksi ja se on mielekäämpää perinteisen suksilla.
Tavoitteena on vielä tänä talvena oppisin luistelemaan siten pääsen kauppi-niihama välin jopa ilman hengähdystaukoa (vähä ja loivamäkinen muutaman kilometrin reitti). Toivottavasti hyvät hiihtokelit vielä jatkuu kuukauden verran.
supertele
06.03.2013, 19.30
Kuulostaisi siltä, että on Itsokilla liian löysä suksi.
Tasasella osaan kuokkia ja wassua yhtä aikaa enkä pysy letkassa mutta ylämäessä jotenkin käsittämättömästi pystyn meneen kohtuuvauhtia ja oisko mullakin löysä suksi ?:seko:
Nyt ei kyllä tee mieli enään yhtään hiihtää tänä talvena kun alkanut pyöräkausi....:cool:
Kuulostaisi siltä, että on Itsokilla liian löysä suksi.
En epäile etteikö tämä olisi todennäköisin syy. Kuitenkin suksi luisti sivuttain kun olin välissä aika paljon hoikempikin. Toki tällöin oli luistelutekniikka täysin olematon. Nyt mielestäni jo liki välttävä.
Kai se on alettava laihduttamaan, että tämäkin selviää :D
Onko niin että jos suksi on liian löysä, niin suksessa ei riitä kiertojäykkyys ja kantti antaa periksi pelkästä painosta?
hannupulkkinen
06.03.2013, 20.14
Minä taas luulen, että itsok ei mene kunnolla suksen päälle vaan liukuu kanttaavalla suksella.
Jos baana on jäinen tämä on vielä tärkeämpää. Pehmeällä suksi puskee, jos liuku menee kantilla.
Suksi kääntyy kantilleen vasta puristuksen(potkun) loppuvaiheessa. Kattelkaa mallia juutuupista.
Joku sanoi tuolla aikaisemmin, että pertsan suksia pitää luistovoidella. Minun mielestä se on ihan turhaa.
Minä taas luulen, että itsok ei mene kunnolla suksen päälle vaan liukuu kanttaavalla suksella.
Jos baana on jäinen tämä on vielä tärkeämpää. Pehmeällä suksi puskee, jos liuku menee kantilla.
Suksi kääntyy kantilleen vasta puristuksen(potkun) loppuvaiheessa. Yksi hyvä konsti kehittää luisteluhiihdon tekniikkaa on tarkastella vähän jättämiään suksenjälkiä juuri tampatulla uralla. Vielä jos saa jonkun tekijämiehen vetäisemään mallijäljet, alkaa homman juju selvitä. Paljon näkyy kyllä luistelujälkiä, joissa on tuo kantilla liuku ja paha kyntäminen näkyvissä.
Tutkiskelin aiemmin ihan tarkoituksella omia jälkiäni kaupin harjoittelu? radalla vasta-ajetulla ladulla. Jälki oli selkeästi ensin tasapohjainen ja kääntyi myöhemmin kantille. Mutta Hannu on oikeassa kuitenkin. Liukuvan suksen päälle tasapainoo pääseminen ei suju kovin hyvin. Kun oikein keskittyy, niin pääsen liukuvan suksen päälle ja hiihto sujuu vähän paremmin. Mutta heti kun vähän väsyy tai tulee muu häiriö, niin tekniikka katoaa ja liukuvan suksen päälle ei meinaa päästä tasapainoon.
Tuon luistelu hiihdon tasapainon saaminen on vaikea asia monelle, kun käsketään siirtää panopiste niin yleensä siirretään hartiat suksen päällle ja takapuoli jää suksien väliin, kun pitäisi neuvoa lantio suksen päälle jolloin painpiste siirtyy oikeaan paikkaan, sama hiihdettäessä kuokala tai tai vassulla tai muukreenilla työnnössä osataan olla suksen päällä mutta ei vastakkaisen puolen suksella.
bonzorno
06.03.2013, 21.08
Kuulostaisi siltä, että on Itsokilla liian löysä suksi.
Mun mielestä on liian jäykkä, jos pehmeällä kelillä ei mene suoraan ja kyntää!
Nehän oli speksattu pakkaskelille. Sillon suksi on yleensä jäykempi kun lauhemmalla.
Toivottavasti hiihtolatu kohta kääntyy kantilleen ja pääsee siihen pyörällä ajamaan
No kyntäminen ilmeni kun viime viikolla oli +5 astetta lämmintä ja latu oli oikeasti pehmeä. Rehellisellä pakkaskelillä en pysty hiihtämään lainkaan kun luistaa. Huomiselle on luvattu taas yöksi kova pakkanen ja iltapäivälle pikkupakkanen. Kaipa minä menen taas tekniikka radalle ja lähtösuoralle harjottelemaan liukua, painonsiirtoa ja potkua. Lauantaina ehtisi tietty Häijäällekin:rolleyes:
Pitäisi vaan olla ensi selvää että kumpi pettää pahemmin tekniikka vai väärä suksi.
edit. tein sukselle paperitestin muovimatolla, jos siitä nyt mitään hyötyä on. Pari tyssäsi liikkeen ~40 cm varpaiden etupuolella ja aikalailla keskellä jalkapohjaa. Oikeasti kovalla pohjalla varmaan hieman pitemmällä. Jotta paperi olis menny kantapään kohdalle tai jopa sen taakse, niin käytännössä puolet painosta pitää siirtää toiselle jalalle.
Mun mielestä on liian jäykkä, jos pehmeällä kelillä ei mene suoraan ja kyntää!
Nehän oli speksattu pakkaskelille. Sillon suksi on yleensä jäykempi kun lauhemmalla.
Väittäisin että luistelutekniikan oppiminen vaatii liukkaan suksen (tai sopivan kelin), nihkeällä kapulalla se liuku ei lähde kunnolla eikä sen suksen päälle pääse.
Väittäisin että luistelutekniikan oppiminen vaatii liukkaan suksen (tai sopivan kelin), nihkeällä kapulalla se liuku ei lähde kunnolla eikä sen suksen päälle pääse.
Tuon kyllä allekirjoitan täysin. Kannattaisi ehkä kokeilla reippaasti ilman sauvoja sitä luistelua. Siinä saisi sen painon helpommin siirrettyä suksen päälle ja harjoiteltua liukua.
No kyntäminen ilmeni kun viime viikolla oli +5 astetta lämmintä ja latu oli oikeasti pehmeä. Rehellisellä pakkaskelillä en pysty hiihtämään lainkaan kun luistaa. Huomiselle on luvattu taas yöksi kova pakkanen ja iltapäivälle pikkupakkanen. Kaipa minä menen taas tekniikka radalle ja lähtösuoralle harjottelemaan liukua, painonsiirtoa ja potkua. Lauantaina ehtisi tietty Häijäällekin:rolleyes:
Pitäisi vaan olla ensi selvää että kumpi pettää pahemmin tekniikka vai väärä suksi.
edit. tein sukselle paperitestin muovimatolla, jos siitä nyt mitään hyötyä on. Pari tyssäsi liikkeen ~40 cm varpaiden etupuolella ja aikalailla keskellä jalkapohjaa. Oikeasti kovalla pohjalla varmaan hieman pitemmällä. Jotta paperi olis menny kantapään kohdalle tai jopa sen taakse, niin käytännössä puolet painosta pitää siirtää toiselle jalalle.
Tietysti se voi olla väärä suksikin, mutta kyllä ensin epäilisin puutteellista tekniikkaa. Ihan vain sillä perusteella että olen paininut itse samojen ongelmien kanssa, enkä ole saanut pakettia kohdilleen. Vika ei kyllä meikäläisen tapauksessa ole ollut suksissa, sillä olen kokeillut monilla joita ammattimiehet ovat sanoneet minulle sopiviksi, eli tekniikka pykii pahasti. Varmaan sanonta että harjoitus tekee mestarin pitää paikkansa. Mutta itsellä on harjoitukset jääneet vähemmälle kun on vähän uskon puute vallannut omat tekemiset.
Minulla jostain syystä suurin ongelma on kuokan työntöpuolen potku, joka ei meinaa pitää ei sitten millään vaan helposti lähtee lipeämään sivulle, toisen puolen potku on sitten parempi. Ylämäessä homma menee sitten sellaiseksi sähläykseksi että siitä potkusuksesta loppuu liuku ja sen sitten tietää minkälaiseksi kinkeämiseksi se menee pelkillä käsillä.
Varmasti hyvä neuvo on se että jalka tuodaan keskemmälle alle josta potku sitten lähtee. Olen huomannut että potkun saa paremmaksi kun painuu potkuun valmistautuessa polvista vielä alemmaksi, jolloin ei tapahdu sitä sahapukkihiihtoa suorilta jaloita. Nämä ja monta muuta asiaa on pidettävä mielessä että homma onnistuisi. Se vain on hieman vaikeaa siinä hiihdon tuoksinassa jossa kaikki asiat täytyy tehdä lyhyessä ajassa. Ainakaan minä en ole siinä onnistunut vielä, toivottavasti joskus. Että samassa veneessä ollaan ja tuntuu ettei rantaa näy.
HXX1100H
07.03.2013, 06.59
Terve!
Jos sinulla ei ole ketään tuttua aktiivihiitäjää joka voisi katsoa niitä suksiasi niin vie ne sukset sinne Häijäälle mukanasi. Osaavat siellä sanoa että sopivatko sinulle yleensä ja esim. mille kelille.
Tosin siinä voi käydä niin että tulet sieltä kahden parin kanssa ulos :)
No kyntäminen ilmeni kun viime viikolla oli +5 astetta lämmintä ja latu oli oikeasti pehmeä. Rehellisellä pakkaskelillä en pysty hiihtämään lainkaan kun luistaa. Huomiselle on luvattu taas yöksi kova pakkanen ja iltapäivälle pikkupakkanen. Kaipa minä menen taas tekniikka radalle ja lähtösuoralle harjottelemaan liukua, painonsiirtoa ja potkua. Lauantaina ehtisi tietty Häijäällekin:rolleyes:
Pitäisi vaan olla ensi selvää että kumpi pettää pahemmin tekniikka vai väärä suksi.
edit. tein sukselle paperitestin muovimatolla, jos siitä nyt mitään hyötyä on. Pari tyssäsi liikkeen ~40 cm varpaiden etupuolella ja aikalailla keskellä jalkapohjaa. Oikeasti kovalla pohjalla varmaan hieman pitemmällä. Jotta paperi olis menny kantapään kohdalle tai jopa sen taakse, niin käytännössä puolet painosta pitää siirtää toiselle jalalle.
tein sukselle paperitestin muovimatolla, jos siitä nyt mitään hyötyä on. Pari tyssäsi liikkeen ~40 cm varpaiden etupuolella ja aikalailla keskellä jalkapohjaa. Oikeasti kovalla pohjalla varmaan hieman pitemmällä. Jotta paperi olis menny kantapään kohdalle tai jopa sen taakse, niin käytännössä puolet painosta pitää siirtää toiselle jalalle.
Suksen takapaine-alue jalan keskellä? Muovimatto voi hieman joustaa ja vaikuttaa näin tulokseen (erityisesti kannan osalta). Mutta jos paine-alue on jalan keskellä niin ei ihme että suksi "lipsuu alta". Kannattaa pyytää Häijäälta tai muusta ammattiliikkeesta painosi mukaan valittu suksipari testiin, tällä tavalla saa helpommin selville johtuuko ongelma välineistä vai tekniikasta. Oikeat välineet kasvattaa aina motivaatioita, helpottaen oikean tekniikan omaksumista ja hiihtämisen mielekkyys nousee aivan uudelle tasolle ja kuten tiedämme hiihtäjän painon vaikutus suksen toimintaan on kaikkein suurin. Vanhat Atomicin WC skatet on erityisen tunnettuja "hankalasta epävakaasta käytöksestä" (johtui lyhyistä terävistä paine-alueista) kunnes he muuttivat suksen runkorakenteen kaudelle 11/12.
SHL suksihuoltokoulutuksesta poimittua http://www.saunalahti.fi/shlhelp/huoltokoulutuskoulutusaineisto.htm
"Kun hiihtäjä paperiliuskatestissä seisoo koko painoaan yhden suksen päällä, on sen kannettava hiihtäjää niin, että paperi liikkuu vapaasti myös ponnistuksen aikana. Suksen jäykkyyden tulee yltää kantaosassa noin 10 cm kantapään taakse ja kärkiosassa 30-50 cm ison varpaan etupuolelle."
edit. tein sukselle paperitestin muovimatolla, jos siitä nyt mitään hyötyä on. Pari tyssäsi liikkeen ~40 cm varpaiden etupuolella ja aikalailla keskellä jalkapohjaa. Oikeasti kovalla pohjalla varmaan hieman pitemmällä. Jotta paperi olis menny kantapään kohdalle tai jopa sen taakse, niin käytännössä puolet painosta pitää siirtää toiselle jalalle.
Onhan tuo painealue ehkä hieman keskellä, mutta ainakaan pehmeämpään keliin ei tuo nyt mitenkään erityisen pahalta kuulosta.
Myös JSportissa Ylöjärvellä on erittäin asiantuntevat myyjät, eikä ole niin kaukana kuin Häijää (oletuksena että asuu Tampereen suunnalla, kun Kaupista puhuit).
Sellainenkin tuosta tekniikasta tuli mieleen, että joskus näkee aloittelevia hiihtäjiä, jotka pyrkivät menemään kuokkaa, mutta rytmi onkin enemmän mogreenia, jolloin menosta voi tulla raskasta ja tuo tasapaino/työntö ei meinaa löytyä millään. Tosin jos jo 15 kertaa olet käynyt harjoittelemassa, niin tuota ongelmaa tuskin enää on. Kuokkaa monesti harjoitellaan todella jyrkässä ylämäessä, välillä sauvojen kanssa ja välillä ilman, jolloin painonsiirron pitäisi parantua. Toki jos tuntuu, että suksi ei millään pidä alla edes tasaisella, niin ei se kyllä sitten mäessäkään pidä, eli sinänsä se suksen sopivuus kannattaa kyllä tarkistaa.
Onhan tuo painealue ehkä hieman keskellä, mutta ainakaan pehmeämpään keliin ei tuo nyt mitenkään erityisen pahalta kuulosta.
Itsokin sukset on pakkaskelin pelit ja kuvauksesta päätelleen ne ei toimi pehmeilläkään lauduilla, paino toki vaikuttaa toimivuuteen, mutta ehdottomasti kannattaa kokeilla kaupan testisuksia se kun ei maksa mitään (testatessa) kun yrittää hiihtää väärillä välineillä. Jos merkkiä ei välttämättä halua vaihtaa niin vinkkinä Kalevan Prismassa on tarjouksessa tämän kauden Atomic World Cup Skateja 199 euroa (Intersporteissa 249), osaavat myyjät tuntuu myöskin olevan, omani valittiin 10 parista kunnes löytyi "sopivat".
Luistelu hiihdossa siis siirretään painoa sukselta toiselle. Mikä kuulostaisi olevan ymmärrettynä jossain määrin. Mutta pari pientä perus asiaa. Miksi puhutaan ain askelluksesta? Koska uuteen liukuun lähtö on käytännössä "kävely" askel eteenpäin. Monon kärken ja kantapään väliin pitäisi monosi mittainen väli jäädä. Tämä hieman saattaa helpottaa hahmottamaan mitä siinä suksen päällä tehdään.
Hyviä tapoja oppia olemaan suksen päällä on koittaa saada yhteen liukuun useampi tasatyöntö aikaiseksi. Tarvitsee onnistuakseen olemisen suksen päällä kunnolla. Sauvoitta opiskelu on hyvä tapa aloitella. Muista kumminkin ensi vaiheessa pistää ne kädet sinne selän taakse edestä häiritsemästä sekä tasapainoo antamasta. Kun olet oppinut mitenkä homma toimii voidaankin siirtyä käsiä käyttämään kulloiseen hiihtotapaan sopivaksi, mutta ne sauvat pysyvät edelleen poissa kädestä. Tämä jälkimmäinen harjoite on enemmänkin korvien väli jumppaa.
Vapaan suksi ei muuten sitten missään nimessä saa olla niin löysä jotta yhdellä suksella painon ollessa paperi alla lakkaisi liikkumasta kokonaan. Yleensä vapaantyylin suksien paine alueet ovat varsin etäällä siteestä. Tai ainakin niissä suksissa mitä minulla on kaapissa.
Luistelu hiihdossa siis siirretään painoa sukselta toiselle. Mikä kuulostaisi olevan ymmärrettynä jossain määrin. Mutta pari pientä perus asiaa. Miksi puhutaan ain askelluksesta? Koska uuteen liukuun lähtö on käytännössä "kävely" askel eteenpäin. Monon kärken ja kantapään väliin pitäisi monosi mittainen väli jäädä. Tämä hieman saattaa helpottaa hahmottamaan mitä siinä suksen päällä tehdään.
Hyviä tapoja oppia olemaan suksen päällä on koittaa saada yhteen liukuun useampi tasatyöntö aikaiseksi. Tarvitsee onnistuakseen olemisen suksen päällä kunnolla. Sauvoitta opiskelu on hyvä tapa aloitella. Muista kumminkin ensi vaiheessa pistää ne kädet sinne selän taakse edestä häiritsemästä sekä tasapainoo antamasta. Kun olet oppinut mitenkä homma toimii voidaankin siirtyä käsiä käyttämään kulloiseen hiihtotapaan sopivaksi, mutta ne sauvat pysyvät edelleen poissa kädestä. Tämä jälkimmäinen harjoite on enemmänkin korvien väli jumppaa.
Vapaan suksi ei muuten sitten missään nimessä saa olla niin löysä jotta yhdellä suksella painon ollessa paperi alla lakkaisi liikkumasta kokonaan. Yleensä vapaantyylin suksien paine alueet ovat varsin etäällä siteestä. Tai ainakin niissä suksissa mitä minulla on kaapissa.
Eikö tuo mitta jossa jossa kärjen ja kantapään väliin jää monon mitta ole hieman pitkä askeleeksi tai miksi sitä eteenpäin tapahtuvaa liikettä sitten haluaa kutsuakkin? Luulisi että jos sitä liukuun tulevaa jalkaa kurkotetaan tuonkin verran eteen, niin siitä on huonompi painautua alas potkuun. Siis tarkoitan että eikö noinkin pitkä harppaus juuri aiheuta aloittelijalle sitä epätasapainoa hiihtoon? Näin olen ainakin itse kokenut asian kun olen koettanut ottaa sitä Jylhän mainostamaa "askelta eteen". Tuppaa jäämään askel huomattavasti lyhyemmäksi kuin edellä on esitetty.
Täällähän on tullut paljon hyviä vinkkejä. Kyllä minusta alkaa pikku hiljaa tuntumaan, että suksi ei oikein toimi sen lisäksi että tekniikkakin on aika hukassa.
Soitin äsken Häijäälle ja sano että löytyy hyllystä ainakin Fisheriä ja Rossignolia sopivana kohtuullisesta hintaluokasta (~ +200 e). Taidanpa lähteä aikasin töistä ja kävästä pikasesti Häijäällä, jos opettelu vaikka helpottaisi hieman.
Mitä jyrkempi mäki on sitä pitempi askellus olisi syytä saada aikaan. Tämä askelluksen mitta lasketaan uuden suksen maahan painautumis kohdasta. Tasaisella puolikas monon mitta on varsin hyväksyttävä suorite. Luistimilla voidaan luistella koko ajan kyykyssä ollen. Hiihdossa taas käytetään kokovartaloa ylös alas liikkeeseen. Käsin tehtävä työntö hieman muistuttaa tasatyöntöä. Niin ja eikös suksi ollut tarkoistus ain saada lähtemään mahdollisimman suoraan eteenpäin.
En haluaisi olla ilkeä mutta eikö hiihtokoulu olisi se oikea paikka? Itse sain yhdellä kerralla jo niin paljon vinkkejä että heti alkoi hiihto paranemaan. Ja suksikin alkoi toimimaan paljon paremmin. Itsellä ei ole mitkään huippusukset mutta kyllä ne suurimmassa osassa kelejä toimivat, ainoastaan pehmeässä lumessa luisto katoaa kaverin suksiin verrattuna käytännössä kokonaan.
Aika monessa asiassa mennään nykyään pelkästään välineiden kautta, paras pyörä, parhaat sukset jne. Miksei niitä tekniikoita opettelisi kunnolla, ei se niin vaikeaa ole. Palkkaa tosiaan vaikka joku aktiivihiihtäjä yksityisopettajaksi muutamaksi puolituntiseksi (tunnit parin viikon välein), varmasti hyödyllisempää kuin niiden parhaiden suksien metsästäminen.
Lisää...
Kauhulla välillä katselen kun hiihto ei kulje niin heti mennään uusia suksia ostamaan. Pari viikkoa sitten taas juttelin erään puolitutun kanssa ja uudet sukset oli hommannut. Kulkee kuulemma paremmin. Olisi pitänyt kai sanoa, että kannattaisi ehkä opetella vähän tekniikkaakin, nyt menee kuokalla kaikki paikat. Luisteluhiihtoa aloitellessani kaveri painotti sen tärkeyttä, että osaa kuokan molemmin päin. Pääsee mutkat jne. paremmin. Yritin alkuun mutta aloin vähän miettimään asian järkevyyttä ja päätin panostaa wassun opetteluun. Nyt wassuttelen varmaan puolet lenkistä, kaveri kuokalla pelkästään. Ja ihmettelee aina kun ei kulje...
Johannes
07.03.2013, 15.22
Mitäs arvon raati sanoo, mitä teen väärin kun luistellessa suksi tahtoo luistaa sivulle?
Aika usein syy on liian löysässä suksessa jossa paineet tulee liian lähelle sidettä. Suksen "pettäminen" voi tulla sekä kantaan että keulalle. Keulalta tuleva pettäminen voi johtua myös painopisteestä joka on liian takana eli liukuasento jää pystyyn. Jos joku on käyttänyt korokepaloja siteiden alla, silloin voi tulla keulan kanssa ongelmia. Kannalta joku mainitsikin että paine on suoraan kantalapun alla.
Toki oikeassa painoluokassa voi myös olla ongelmia. Suksi jossa on pitkät painealueet se vaan tahtoo olla levoton hiihtää. Toki sellaiselle sukselle on myös käyttöä mm. viimeviikon loppuna pirkassa jos oikein ymmärsin:)
Sanoisin myös kuten pexxi että ennekuin suksea syyttää niin pitää tekniikat olla kunnossa. Toki jos menee pelkästään yhden puolen kuokkaa niin voihan se suksen vaihtokin tuntua isosti mutta sitten vasta kun on noi nelja perusteknikkaa (kuokka,mogren,vassu,sauvaton) hallinnassa niin lähtisin oikeasti suksia optimoimaan ja onhan tuo päivän kelin ja latupohjan vaikutus tosi iso. Tasapaino on a ja o. Ihan jäisellä pinnalla en suosittele luisteluhiihtoa ollenkaan koska vähän pitää pystyä kuitenkin nojaamaan kanttiiin potkujen lopussa jos haluaa asiaankuuluvasti jaloilla (eikä käsillä) pitää vauhtia ja rasittavaa sivuluisua tulee vääjäämättä jos pitämätön alusta.
Voi hyvin olla myös että täysipainoinen luisteluhiihto ei sovi kaikille - pitää pystyä seisomaan tasapainossa yhdellä jalalla ja esim. ylipainoiselle tuntuu tekevän tiukkaa. Sama juttu lyhytraajaisille lapsille - suksen siirtäminen ilmassa tekee tiukkaa vähänkin pehmellä kelillä.
Tässä on sen verran mielenkiintoinen ketju että pitää kysyä yhtä omituista juttua mikä ollaan kaverin kanssa huomattu. Meillä kummallakin on fisserin s-track sukset ja ne tuntuu hitaammassa vauhdissa epävakailta, ja aika helposti pyörii jalan alla. Mutta sitten kun laittaa vauhtia niin muuttuu paljon vakaammaksi, ja ihan hyväksi hiihtää. Suksen kulma varmastikin menee silloin paremmaksi, mutta kun muissa suksissa ei ole samaa ilmiötä. Mikähän tuon ilmiön selittää?
Sanoisin myös kuten pexxi että ennekuin suksea syyttää niin pitää tekniikat olla kunnossa. Toki jos menee pelkästään yhden puolen kuokkaa niin voihan se suksen vaihtokin tuntua isosti mutta sitten vasta kun on noi nelja perusteknikkaa (kuokka,mogren,vassu,sauvaton) hallinnassa niin lähtisin oikeasti suksia optimoimaan ja onhan tuo päivän kelin ja latupohjan vaikutus tosi iso. Tasapaino on a ja o. Ihan jäisellä pinnalla en suosittele luisteluhiihtoa ollenkaan koska vähän pitää pystyä kuitenkin nojaamaan kanttiiin potkujen lopussa jos haluaa asiaankuuluvasti jaloilla (eikä käsillä) pitää vauhtia ja rasittavaa sivuluisua tulee vääjäämättä jos pitämätön alusta.
Voi hyvin olla myös että täysipainoinen luisteluhiihto ei sovi kaikille - pitää pystyä seisomaan tasapainossa yhdellä jalalla ja esim. ylipainoiselle tuntuu tekevän tiukkaa. Sama juttu lyhytraajaisille lapsille - suksen siirtäminen ilmassa tekee tiukkaa vähänkin pehmellä kelillä.
Tuota tasapainoaan ja sen hyvyytä voi helposti testata ns. Rombergin testillä. Seisoo lattialla suorassa jalat peräkkäin siten että takimmaisen jalan isovarvas on kiinni etummaisen kantapäässä. Kädet alhaalla sivuilla ja silmät kiinni. Kun siinä asennossa pysyy puolisen minuuttia siten ettei horju tai tartu mistään kiinni tukea ottaakseen niin homma on hallussa.
Tuossa tiivistettynä videon muodossa vapaan tekniikasta : http://www.youtube.com/watch?v=a1NTc54iEeA
Aivan ensiksi haluan kiittää: Kiintokset Intersport useamman vuoden takaa, että möitte silloiselle +90 kg kaverille noin 70 kg kaverille sopivat sukset. Toisekseen kiitokset ystävälliselle Häijään henkilökunnalle. Toivottavasti reilusti jäykemmät Rossignolin Delta Courset auttavat minua oppimaan luisteluhiihdon saloja.
Jännää että näinkin löysät sukset minulle aiemmin on myyty, kun olisi luullut että aivan hiihtokauden alussa kuitenkin olisi ollut riittävän jäykkiä suksia hyllyssä. Vai liekö silloinkin olleet jo kaikkein jäykimmät...
Veikkaan että täältä löytyy aika monta voittajaa keskustelusta. Atomicit on selkeästi aivan liian löysät olleet jo ostaessa, saatika nyt kun olen vielä tukevampi. Hieman myöhemmin ilta näyttää kykenenkö hiihtämään edes auttavasti uusilla jäykemmillä suksilla.
Kaikki jotka ohjeistivat opettelemaan tekniikkaa lisää ja hankkimaan kaverin auttamaan siinä, ovat varmasti myös oikeassa. Olen rekrytoinut paljon hiihtänyttä kaveriani tässä jo pariinkiin otteeseen tänä talvena, mutta aina on aikataulut menneet ristiin. Jospa tulevalla viikolla tulisi korjausta tähänkin ja karkeimmat virheet tulisi katsottua pois.
Joo ei ollu todellakaan turha käynti Häijäällä. En olis uskonu kuinka helppoo ja vaivatonta toi luisteluhiihto voi olla. Vaikkakin mun tekniikka on yhä haparoivaa ja kömpelöä. Äsken oli 8 astetta pakkasta ja latu oli aika kova. Välillä suksi vähän luisti, mutta aina pysty potkasemaan ja liu'uttamaan. Loivat ylämäetkin pääsin kuokkimalla ja tasasella oli helppoa pitää vauhtia yllä sauvoitta. Aikaisemmin ylämäen potkut oli aivan mahdottomia, joten käytänössä piti tikuttaa että sai vähän tukea potkuihin. Sauvoitta luistelusta ei tullut oikein mitään edes loivaan alamäkeen.
Tästä on todella hyvä jatkaa oikean tekniikan opettelua, varsinkin jos kaveri ehtii vielä vähän auttamaan. Nyt ainakin suksi tuntuu toimivan. Kiitokset kaikille avusta, hiihtäminen tuntuu olevan ihan mukavaa puuhaa :)
Onnea uusien sinulle sopivien suksien johdosta!
Itsok: Kiva nähdä etten ole ainoa, joka tuskailee luisteluhiihdon opettelun kanssa. Olen viimeisen 3-4 viikon aikana räpiköinyt luistelusuksilla reilut 150 km enkä vain saa yhtään ainutta asiaa osumaan kohdalleen. Sinulla sentään on sikäli pullat hyvin uunissa, kun voit edes puhua luistelupotkusta, itse en saa oikeastaan minkäänlaista eteenpäin vievää liikettä aikaiseksi jaloilla. Uskomattoman avutonta, mutta vaikka tässä on harjoiteltua ja harjoiteltu sekä käytetty tekniikkavinkkien lukemiseen varmaan kymmeniä tunteja, niin en vain saa aikaiseksi juuri v-tyylin tasatyöntöä kummoisempaa "luistelua" aikaiseksi.
Mitä sitten tulee tuohon suksen lipeämiseen sivulle, niin kaiken muun lisäksi minulla vasen suksi tuppaa lipeämään joka kosketuksella sivulle ja se myös piirtää sellaista joko kaaren muotoista jälkeä tai alkuun suoraa tasapohjalla menevää jälkeä, joka sitten kääntyy reilusti sivulle. Oikean jalan kohdalla tuota ongelmaa ei ole ja olen viimeksi tämän illan lenkillä tullut siihen johtopäätökseen, että tuo suksen lipeäminen taitaa/taisi suurimmalta osalta johtua siitä, että sillä ei ollut riittävästi painoa päällä. Eli vasemmalla "potkaistessani" paino onkin ollut suurelta osin jo jossain muualla ja potkusta tulee sellainen pölyjen pyyhintä sutaisu. Tänään meinaan keskityin tarkkailemaan tätä ja samalla pyrin tuomaan oikeaa suksea oikein rohkeasti suoraan vartalon alle, kun vasemmalla on kaikki paino ja "potku" työn alla, jottei jalat normaalisti leviä, kun se vasen luistaa alta pois. Jotenkin tuntui kuin taktiikka olisi toiminut, sillä tänään tuota sutimista oli paljon paljon vähemmän kuin kertaakaan aiemmin ja sukset tuntuivat pitävän jotenkin jopa aika jäisellä pinnalla. Puolet lenkistä olikin sitten voimaharjoituksesta käyvää "umpihankiluistelua", kun on taas hieman tuiskutellut.
Näköjään uudet sukset muuttaneet kaiken Itsokilla, hieno homma! Omalta kohdalta täytyy vain jatkaa harjoituksia.
Joo osaan mäkin hiihtää hiljaa mutta vauhti saa sukset sekaisin:(
Itte en jatka nyt harjottelua kun kiire pukkaa eikä ehdi ladulle....
Olen tässä useampana iltana miettinyt (ja jopa funtsinut kuinka rakentaa koesukset vanhoista kapuloista) että miksi suksivalmistajat eivät tee luistelusuksia sisäpuolen teräskantilla, tällä ratkaisulla jäisen ladun ongelmat katoasi kuin tuhka tulee. Omat luistelubaanat on lähes aina liipalla (puuterikelejä lukuunottamatta) suurista hiihtäjämääristä johtuen ja suksi lipsuu melko helposti alta jos ei keskity 100% tekniikkaan, vai onko minullakin liian löysät sukset? :D (Ei pitäisi koska painotin kovan ladun ominaisuuksia, sukset on mallia hard track ja kilot mitatessa oli 45kg ja painoa 80kg tällä hetkellä). Ennen (90-luvulla) sukset olivat hieman leveämpiä ja kantilla hiihto tästä johtuen helpompaa.
Hieno homma että apu löytyi uusista suksista!
Meillä kummallakin on fisserin s-track sukset ja ne tuntuu hitaammassa vauhdissa epävakailta, ja aika helposti pyörii jalan alla. Mutta sitten kun laittaa vauhtia niin muuttuu paljon vakaammaksi, ja ihan hyväksi hiihtää. Suksen kulma varmastikin menee silloin paremmaksi, mutta kun muissa suksissa ei ole samaa ilmiötä. Mikähän tuon ilmiön selittää?
Itsellä myös S-trackit ja aivan loistavat hiihdettävät kovassa vauhdissa. Hitaassa, eli normaalissa hiihtovauhdissa eivät aivan yhtä hyvät, mutta ei huonotkaan. S-trackin painealueet on kai rakennettu kovavauhtiseen hiihtoon. Sitä en sitten osaa sanoa, mitä se käytännössä tarkoittaa, mutta niin tuo näyttää toimivan.
usko juntunen
07.03.2013, 21.39
Olen tässä useampana iltana miettinyt (ja jopa funtsinut kuinka rakentaa koesukset vanhoista kapuloista) että miksi suksivalmistajat eivät tee luistelusuksia sisäpuolen teräskantilla, tällä ratkaisulla jäisen ladun ongelmat katoasi kuin tuhka tulee....
Olihan noita teräskanttisia murtsikkasuksia tuossa 90-luvun vaiheilla ainakin Kneisslin valikoimissa, mutta hävisivät markkinoilta aika pian. Ei se pelkkä kantti ratkaise suksen vakautta kovallakaan alustalla, vaan kiertojäykkyys sekä alustalle sopiva profiili.
En epäillyt hetkeäkään etteikö Itsokin luistelu loksahda kodalleen kunhan löytyy sopivat välineet ja jos vielä joku osaava kaveri vähän jelppii. Asenne on jo kohdillaan.http://www.fillarifoorumi.fi/forum/images/icons/icon14.png Kaveri ei ole jäänyt itkemään kansakoulun tai armeijan hiihtotraumoja, vaan ottanut asioista selvää ja kukaties mies nähdään jo ensi talvena Pirkan hiihdossa:)
Joo ei ollu todellakaan turha käynti Häijäällä. En olis uskonu kuinka helppoo ja vaivatonta toi luisteluhiihto voi olla. Vaikkakin mun tekniikka on yhä haparoivaa ja kömpelöä. Äsken oli 8 astetta pakkasta ja latu oli aika kova. Välillä suksi vähän luisti, mutta aina pysty potkasemaan ja liu'uttamaan. Loivat ylämäetkin pääsin kuokkimalla ja tasasella oli helppoa pitää vauhtia yllä sauvoitta. Aikaisemmin ylämäen potkut oli aivan mahdottomia, joten käytänössä piti tikuttaa että sai vähän tukea potkuihin. Sauvoitta luistelusta ei tullut oikein mitään edes loivaan alamäkeen.
Tästä on todella hyvä jatkaa oikean tekniikan opettelua, varsinkin jos kaveri ehtii vielä vähän auttamaan. Nyt ainakin suksi tuntuu toimivan. Kiitokset kaikille avusta, hiihtäminen tuntuu olevan ihan mukavaa puuhaa :)
Minä kävin koettamassa pikku lenkin täällä naapurikunnan puolella. Ei kyllä meinannut tulla mitään kun baana oli niin mahdottoman kova ettei siinä meikäläisen tekniikalla saanut oikein potkuun tukea. Jotenkin vain en osaa sisäistää tätä luistelua suksilla, vallankin sauvoitta luistelussa meno tyssää melko helposti jos ei välillä tökkäise sauvoilla vauhtia. Tuntuu mystiseltä kun homma ei meinaa mennä millään nuppiin, vaikka olen joka kesä luistellut rullaluistimilla muutaman sata kilometriä. Täytyisi varmaankin ottaa kesällä jotenkin nousujohteinen siedätyshoito luisteluhiihtoon vaikka siten että hommaisi rullasukset ja vetelisi niillä kesän tuntumaa hommaan jos siirtyminen lumille sillä helpottuisi tekniikan osalta. Odotellaan seuraaviin harjoituksiin hieman pehmeämpää pohjaa ja siihen asti hiihdellään perinteistä.
Mitä sitten tulee tuohon suksen lipeämiseen sivulle, niin kaiken muun lisäksi minulla vasen suksi tuppaa lipeämään joka kosketuksella sivulle ja se myös piirtää sellaista joko kaaren muotoista jälkeä tai alkuun suoraa tasapohjalla menevää jälkeä, joka sitten kääntyy reilusti sivulle. Oikean jalan kohdalla tuota ongelmaa ei ole ja olen viimeksi tämän illan lenkillä tullut siihen johtopäätökseen, että tuo suksen lipeäminen taitaa/taisi suurimmalta osalta johtua siitä, että sillä ei ollut riittävästi painoa päällä. Eli vasemmalla "potkaistessani" paino onkin ollut suurelta osin jo jossain muualla ja potkusta tulee sellainen pölyjen pyyhintä sutaisu. Tänään meinaan keskityin tarkkailemaan tätä ja samalla pyrin tuomaan oikeaa suksea oikein rohkeasti suoraan vartalon alle, kun vasemmalla on kaikki paino ja "potku" työn alla, jottei jalat normaalisti leviä, kun se vasen luistaa alta pois.
En tiedä, ymmärsinkö ihan oikein sun selityksen, mutta luisteluhiihdossa suksi lähtee tasapohjalla liukuun suoraan ja lähtee sitten kaartamaan sivulle, se on sen luontainen liikerata, eikä siitä pidä pyrkiä pois, vaan liukua suksen mukana. Liu'un loppuvaiheessa suksi kääntyy kantilleen ja siitä sitten potkaisu. Näin opetti Reijo Jylhä.
Yhden suksen liukuja vain, aina alamäissä pitkiä yhden suksen liukuja. Suksi tuodaan kunnolla vartalon alle ja suoralle pohjalle. Voi helpottaa sellainen ajattelu, että tuodaankin se suksi vähän ulkokantilleen ja käännetään sitten tasapohjalle. Auttoi ainakin minua. Se helpottaa myös, että koukistaa polvea ja kiinnittää huomiota siihen, ettei suksikulma ole liian iso, eli suksen saa tuoda wassussa ja mogrenissa aika suoraankin maahan, eikä niin, että kärki osoittaa kovin sivulle. Tällöin sen päälle on helpompi päästä seisomaan.
Suksella on suuri merkitys yhden suksen liu'ussa, hyvän ja vakaan suksen päälle on helppo päästä, mutta silti sauvoitta luistelua, yhden suksen liukuja ja muita tekniikkaharjoitteluita kannattaa tehdä. Esim potkukelkkailu on hyvä, toinen suksi pois jalasta ja sillä potkitaan vauhtia ja toisella sitten liu'utaan.
Miia: sukseni tekevät siis seuraavanlaisia jälkiä. Oikea suksia tekee ihan kunnollista jälkeä, joka tulee tasapohjalle, liukuu sillä jonkin matkaa ja lopulta pikkuhiljaa kääntyy sisäkantille. Tämä jälki on suora. Vasen taas tekee kahdenlaista jälkeä. En nyt ole tehnyt mitä tieteellistä tutkimusta, milloin mikäkin esiintyy. Ensimmäinen versio on se, että suksi tulee alas tasapohjalle ja piirtää siitä sitten pikku hiljaa sisäkantille kääntyvän sekä ulospäin kaartuvan banaanin. Toinen versio taas on sellainen kuvio, että suksi tulee alas tasapohjalle, liukuu sillä nätisti ja sitten tekee jyrkän kulman ulospäin. Kulman jälkeen suksi on enemmän sisäkantilla. Mutta joo, ohjeita on luettu niin paljon, että jos niillä pelkästään tulisi mestariksi, niin olisin jo sellainen...ainakin ihan ok harrastaja. Tasapainoni ei vain ole kovin kummoinen ja sen parantuessa joka lenkki on jollain tavalla parempi kuin edellinen. Tosin se mogreni on tähän mennessä tuntunut täysin ylivoimaiselta minun johdotuksilleni. Tasapainokin siinä kanittaa, mutta enemmän kanittaa se, että kädet eivät tee mitä pää käskee. :D
Aivan ensiksi haluan kiittää: Kiintokset Intersport useamman vuoden takaa, että möitte silloiselle +90 kg kaverille noin 70 kg kaverille sopivat sukset.
+1
Minullekin myivät 12 vuotta sitten ainakin 10kg kevyemmälle henkilölle sopivat sukset.
Ja mistäkö tiedän?
Siitä, että Vuokatin hiihtotunnelin putiikin välineillä onnistui leikiten kaikki kolme yleistä etenemistyyliä (mogren, wassu, kuokka). Jopa niin että tuntui lähinnä lentämiseltä. Olisi pitänyt ostaa pois, mutta kun opiskelijalla oli rajallinen budjetti jäi ostamatta.
Sitten pari talvea myöhemmin oli rahaa sen verran että menin lankaan. Intersportin rimpuloilla säärien lihakset oli liekeissä minuuteissa ja vähänkään kovemmalla alustalla sukset luisti potkuissa alta. Esim. wassbergia pystyi hiihtämään vain täysin tasaisella alustalla ja silloinkin on ongelmana suksi joka vatkaa sinne tänne. Horjuva kuokka tuntui olevan ainoa noille suksille sopiva tyyli.
Sen verran katkeraa oli kalkki että pelkällä pertsalla on menty kohta 10 vuotta enkä osta tavan urheilukaupoista muuta kuin vaatteita...
Luikkareita en tule ostamaan kuin testauksen kautta.
En olisi ikinä uskonut, että kuinka paljon hiihtotekniikka voi parantua monoja vaihtamalla. Mulla on olleet 9-vuotta sellaiset peruskuntoilijan monot. Nyt hommasin kilpamonot, joita testasin eilen ensimmäistä kertaa. Mulla on ollut suuria vaikeuksia päästä suksen päälle, mutta eilen meno tuntui ensimmäistä kertaa ehkä ikinä luisteluhiihdolta. Mulla on ehkä hieman huono tasapaino ja heikot nilkat, joten uudet tukevat monot antoivat sen suhteen varmaan paljon apua.
Kysellääs nyt täältä apua minun hiihto-ongelmaan, jos vaikka jollain olisi ollut samaa tai joku muuten vain osaisi vastata.
Minulla on siis hiihdossa pahana ongelmana se, että jalan sisäsyrjään holvikaaren keskelle (tai ehkä hieman enemmän takaosaan) alkaa sattumaan hiihdon aikana. Esiintyy sekä luistelussa että pertsassa. Luistelua olen kuitenkin nyt pääsääntöisesti harrastanut ja susihiihdon 50 meni osin hampaat irvessä luistellen. Taukoja pitämällä kipu hellittää, samoin vauhtia hiljentämällä. Eli arkilenkit, kun pitäisi olla kova vauhti, menee usein pieleen suuren kivun takia. Kipu on siis verrannollinen vauhtiin (ts. paineeseen, mitä sukselle tulee).
Olen pyrkinyt kaikin mahdollisin keinoin saamaan liukua tasasukselle, ja välillä wassua hiihdellessä tulee oltua jopa lähes ulkokantilla. Ongelma ei helpota ladulla lepäämälläkään ennen kuin nostan jalan ylös. Kipu tulee yleensä vähän enemmän vasempaan jalkaan (oikea puoli työntävä, jos se näin ilmaistiin?). Jalka minulla on käsittääkseni suht neutraali ja holvikaarikin aika normaali. Viime keväänä ostin luisteluvehkeet ja kilometrejä alla n. 300 (ei siis kovin paljoa). Suksena fischer, monot ja siteet salomon. Mono on erittäin napakka, mutta ei pienuuden takia ole tuntunut haittaavan. Naruja en kiristä käytännössä yhtään, koska kireällä monolla kipu esiintyy voimakkaammin ja tällöin ei pysty hiihtämään lähes ollenkaan. Joskus kipu tulee vasta hiihdon jälkeen ja huudan yksin tuskissani autossa ennen kuni pystyn lähtemään ajelemaan kotiin päin. :)
Olisikohan tässä nyt monojen vaihto edessä vai riittääkö paremmat pohjalliset vai pitääkö lopettaa koko hiihto taikka sitten opetella hiihtämään? Löytyykö vinkkejä?
^^ Ero monojen välillä tulee helposti pohjan korotuksesta ja (monon ohjaamasta) jalan asennosta. Nyt kun meikäläisen on pakko luistella tasapohjaisilla pertsan monoilla niin oikean asennon pitäminen on hyvin työlästä ja helposti vartalo meinaa kaatua taaksepäin. Monon löysyys sinänsä haittaa vähemmän kuin oletin, ainakin pehmeällä pohjalla.
Kysellääs nyt täältä apua minun hiihto-ongelmaan, jos vaikka jollain olisi ollut samaa tai joku muuten vain osaisi vastata.
Minulla on siis hiihdossa pahana ongelmana se, että jalan sisäsyrjään holvikaaren keskelle (tai ehkä hieman enemmän takaosaan) alkaa sattumaan hiihdon aikana. Esiintyy sekä luistelussa että pertsassa. Luistelua olen kuitenkin nyt pääsääntöisesti harrastanut ja susihiihdon 50 meni osin hampaat irvessä luistellen. Taukoja pitämällä kipu hellittää, samoin vauhtia hiljentämällä. Eli arkilenkit, kun pitäisi olla kova vauhti, menee usein pieleen suuren kivun takia. Kipu on siis verrannollinen vauhtiin (ts. paineeseen, mitä sukselle tulee).
Olen pyrkinyt kaikin mahdollisin keinoin saamaan liukua tasasukselle, ja välillä wassua hiihdellessä tulee oltua jopa lähes ulkokantilla. Ongelma ei helpota ladulla lepäämälläkään ennen kuin nostan jalan ylös. Kipu tulee yleensä vähän enemmän vasempaan jalkaan (oikea puoli työntävä, jos se näin ilmaistiin?). Jalka minulla on käsittääkseni suht neutraali ja holvikaarikin aika normaali. Viime keväänä ostin luisteluvehkeet ja kilometrejä alla n. 300 (ei siis kovin paljoa). Suksena fischer, monot ja siteet salomon. Mono on erittäin napakka, mutta ei pienuuden takia ole tuntunut haittaavan. Naruja en kiristä käytännössä yhtään, koska kireällä monolla kipu esiintyy voimakkaammin ja tällöin ei pysty hiihtämään lähes ollenkaan. Joskus kipu tulee vasta hiihdon jälkeen ja huudan yksin tuskissani autossa ennen kuni pystyn lähtemään ajelemaan kotiin päin. :)
Olisikohan tässä nyt monojen vaihto edessä vai riittääkö paremmat pohjalliset vai pitääkö lopettaa koko hiihto taikka sitten opetella hiihtämään? Löytyykö vinkkejä?
Eiköhän se ongelma löydy tässäkin väärästä tekniikasta eli liian kantilla hiihtämisestä ja jalan jännittämisestä. Voihan monollakin olla osansa, mutta melkein voisin rahasta lyödä vetoa että kun on tonni kasassa niin on jalkakivutkin hävinneet:) Itse aloitin hiihtämisen tuossa jokunen vuosi sitten ja rennon tekniikan oppimiseen meni se n. 1000 kilometriä. Tuskailin itse juuri saman ongelman kanssa pitkään, kokeilin muotoiltuja pohjallisia ja vaihdoin monoa ilman tulosta. Toki myös oikeanlainen suksi vaikuttaa asiaan helpottaen teknisesti oikein hiihtämistä. Lisää kilometrejä koneeseen, tekniikkaan keskittyen, kyllä se siitä helpottaa!
Johannes
08.03.2013, 10.42
Pystytkö luistelussa liuttamaan suksea siten että paino on koko jalkapohjalla? Jos joudut tasapainottamaan liukua päkiällä jalkaholvi puutuu ensimmäisenä. Sen on huomannut itsekkin kun hiihtää alkutalvesta jäisillä baanoilla.
Toinen syy voi olla kengän pohjallinen. Nyky kengissä on varsin voimakkaasti muotoillut pohjalliset, kannattaa kokeilla tasapaksuja pohjallisia. Vähän samaa ongelmaa ollut kun hiihdän kaksilla erimerkkisillä kengillä.
Eiköhän se ongelma löydy tässäkin väärästä tekniikasta eli liian kantilla hiihtämisestä ja jalan jännittämisestä. Voihan monollakin olla osansa, mutta melkein voisin rahasta lyödä vetoa että kun on tonni kasassa niin on jalkakivutkin hävinneet:) Itse aloitin hiihtämisen tuossa jokunen vuosi sitten ja rennon tekniikan oppimiseen meni se n. 1000 kilometriä. Tuskailin itse juuri saman ongelman kanssa pitkään, kokeilin muotoiltuja pohjallisia ja vaihdoin monoa ilman tulosta. Toki myös oikeanlainen suksi vaikuttaa asiaan helpottaen teknisesti oikein hiihtämistä. Lisää kilometrejä koneeseen, tekniikkaan keskittyen, kyllä se siitä helpottaa!
Niin.. Onko hiihto siis sellainen laji, että jokainen aloitteleva joutuu hiihtämään ensimmäiset 1000km hampaat irvessä jalkapohjan kipujen kanssa, vaikka hiihto muuten sujuisikin ihan hyvin. Ja otetaan huomioon, että kipu esiintyy myös pertsassa aikalailla vastaavana. Minulla oli tuossa reilu kuukaisi sitten sellainen putki, että pystyin käymään lenkillä ilman minkäänlaisia kipuja ja vauhtiakin pystyi pitämään. Sitten yhtäkkiä tuli iso taantuma ja eräällä lenkillä piti vauhtia pudottaa roimasti ihan retkihiihtotasolle. Sen jälkeen on taas ollut vähän kipuja. Mielestäni pystyn hiihtämään suht rennosti, varsinkin tasaisella ja hyväkuntoisella uralla. Myös wassua voi hiihdellä kivasti tasaisella rennompaa vauhtia. Viime aikoina sen rentouden vaan on pilannut se suunnaton jalkapohjien kipu. Jää treenaamiset vähiin kun ei enää innosta mennä hiihtämään.
No mutta susihiihto meni ihan ok, laitoin sille lenkille vanhat footbalance pohjalliset. Vähän tuli kipuja, mutta vauhti siellä olikin erittäin rento. Katsotaan, kun seuraavaksi suksille uskaltaa, millainen on tilanne..
^ Tottakai jalkojen rakenteelliset erot aiheuttavat erilaisia tuntemuksia. Itselläni on "lättäjalat", joita on lapsena jopa hoidettu eli sopivan kengän löytyminen lajissa kuin lajissa on usein työn takana. Sulla kuulostaa kyllä ongelma vielä jopa astetta pahemmalta. Mulla tuli ensimmäisen talven aikana tilanne jolloin jalat olivat ikäänkuin kokoajan hellänä, sama minkä kengän laittoi jalkaan niin teki kipeetä (voisiko jalan lihakset tulehtua?). Sen että kuukausi sitten ei kipuja ollut, voisi selittä sillä että silloin ladut olivat pehmeät ja todella helpot hiihtää, viime viikkoina ladut täällä PK-seudulla on ollut enemmän tai vähemmän haastavammassa kunnossa, jolloin väärä tekniikka lisää ongelmaa. Lisäksi löysällä/aukinaisella kengällä on vaikeampi hallita suksea, jolloin tekniikka pettää helpommin etkä todennäköisesti pääse tarpeeksi suksen päälle. Sama on vauhdin kanssa, mitä kovempaa hiihdät, sitä helpommin liuútat kantilla. Ja sen että 300 kilometrin jälkeen on vielä aika raakile hiihtäjänä huomaa vasta muutaman, paljon hiihdetyn talven jälkeen. Itse hiihdän n. 1500 km / vuosi ja joku satanen rullilla päälle ja silti tekniikka kehittyy kokoajan, mutta mä olenkin vähän hidas oppimaan.
^ Tottakai jalkojen rakenteelliset erot.............
No kaipa sitä täytyy vaan jatkaa sisukkaasti. Viimeksi kyllä kun kivut alkoivat, niin oli haastava keli. Että kaipa sillä on vaikutusta.. Toivoisin vaan, että asiaan saisi jonkun vastauksen, millä pääsisi oikotietä pitkin hiihtämään ilman jalkakipuja. :) Kireillä nauhoilla vaan en pysty hiihtämään, olisihan sekin mukavaa ja helpompaa. Eiköhän tuossa tekniikassa ole vielä parantamisen varaa vaikka kuinka paljon, mutta helpompaa vaan olisi harjoitella, jos ei sattuisi..
Itse olen kironnut tuota akillesjänteen seutuu monoissa missä ei ole kantaremmi säädettävissä. Tämä vaiva tuppaa esiintyy vapaantyylin monoissa.
Hiihto on aika paljon välineurheilua. Ehkä jopa enemmän kuin fillarointi.
Itse tuli joskus haksahdettua halvemman luokan suksiin ja ne oli vaahtotäytteiset ja kiertyi kuin korkkiruuvi. Paremmasta kun ei tiennyt niin hiihto oli vaikeen tuntuista ja joutui jatkuvasti "opettelemaan tekniikkaa". Kaveri kun tyrkkäs kerran hiihtolenkillä Paavo Puurusen entiset kisasukset testiin niin alkoi hiukan avautua mitä eroa on hyvällä ja huonolla suksella.
Omilla suksilla joutui jatkuvasti kanttaamaan tai suksi ns. pyörähti/muutti suuntaa jalkapohjan alla. Myös ladun epätasaisuudet sai suksen hakemaan uutta suuntaa ja pahimmat tilanteet tuli kun suksi karkasi alta keskemmälle jolloin oli seurauksena tavallisesti kaatuminen (ylimeno) koska ei ehtinyt saada sauvaa tueksi.
Ostin Fischerin kalleimmat kilpasukset ja alkoi hiihto sujua.
Myöhemmin kun on tullut päivitettyä kalustoa niin esim. monoista sovitin kaikkia ja ne mitkä istui parhaiten jalkaan, tuli ostettua. Harmi että olivat Madshusin neljänsadan mallit. Mutta jos nuo kestää niin pitkään kuin edelliset (12 vuotta) niin ei paha sijoitus. Monoihin tietysti jalkapohjan mukaan muotoiltu footbalance-pohjallinen jotta jalkapohja saa tasapainoiluun kunnon tuen. Sukset tuntui jääneen omalle painolle vajaaksi ja kun ostin uusia, tarjottiin mielestäni liian pitkät. Käytännössä kuitenkin ylämäkien hiihto muuttui uusien suksien myötä kävelystä hiihtämiseksi. Pitkä suksi ei tökkää ylämäessä ponnistusvaiheessa vaan melkein miten jyrkässä mäessä tahansa saa aikaan liukua.
Vielä kun seuraavana vuonna löytyi puoleen hintaan kunnon 100% hiilikuitusauvat jotka ei notkahda alle, alkoi hiihtoon löytyä jälleen lisää puhtia.
Olen sitä mieltä että luisteluhiihtoa on mahdoton oppia ellei jalassa ole kunnon monot ja alla kunnon sukset. Monot vielä mieluummin liian pienet jotta antaa tukea kuin sellaiset joissa jalka pääsee liikkumaan. Omaan jalkaan muotoiltujen pohjallisten antamaa tukea kannattaa harkita.
Itse hiihtotekniikkaan ei ole kauheasti muuta vinkkiä kuin että vahva ylävartalo ja kädet tuo luisteluhiihtoon varmuutta kun huonosti lähtenyttä potkua voi täydentää vahvemmalla sauvatyönnöllä. Ja jos pelkää ns. ylimenoa eli kaatumista liukuvan suksen yli, kannattaa jättää juuri potkun tehnyt toinen jalka vähän kuin roikkumaan sivulle jolloin sillä voi tasapainottaa horjahdusta. Harjoittelussa mielestäni on helpointa kun opettelee työntämään molemmilta puolilta. Wassbergilla on mielestäni vaikeampi "hätäillä" kun Mogrenilla menee hiihto helpommin tasaisellakin sellaiseksi ylämäkityyliseksi "kipuamiseksi" josta puuttuu liuku suksen päällä tasapainossa.
Ja jäisellä ladulla on turha harjoitella tekniikkaa. Itse jätän jäisillä laduilla vapaan hiihtämisen mieluummin kokonaan väliin ja teen jotain muuta. Menee vain turhaan jäkittämiseksi kun ei saa kunnon potkuun pitoa kuin kanttaamalla suksea.
Privileged
08.03.2013, 15.12
Kertokaas vinkkejä hyvistä luistelusuksista näin aloittelijalle :)
Hinta sais olla siinä 300e korvilla.. Salomonin S-LAB EQ 10 (http://www.fortesport.fi/tuote/suksi-salomon-s-lab-eq10-skate-12-13/L1269800/) ja Karhun Volcan 990 (http://www.karhuski.fi/index.php?productid=101&lang=1) malleja jo tutkaillu.. monoja olen sovitellut jo monia ja tosiaan huikeita eroja istuvuudessa!
Pientä vinkkiä olen saanut tuosta Salomonista, että toimisi parhaiten yleissuksena warm-versiona?
Yhden suksen luisteluun yks vinkki omasta kokemuksesta. Se on ollut aina vaikeaa varsinkin oikealla jalalla joka on taipunut sisäänpäin polvesta, ja tämä aiheuttaa että suksi meinaa aina kantata ulkokantilla. Kotona lattialla sattumalta kokeilin pysynkö siellä pystyssä rennosti yhdellä jalalla, ja eihän se onnistunut. Oikealla jalalla monon täytyi olla ulkosyrjällä että pysyi pystyssä. Tähän löytyi onneksi apua fisserin monoista jossa pystyy säätämään nilkkatuen kulmaa. Sen kun sääti toiseen laitaan, niin nyt pysyy jopa lattialla pystyssä. Auttoi kummasti luisteluun, mutta kyllä joka lenkille tasapaino pitää etsiä uudelleen kun olosuhteet aina muuttuu
Pientä vinkkiä olen saanut tuosta Salomonista, että toimisi parhaiten yleissuksena warm-versiona?
Vinkkinä että nyt ainakin Intersportin alelaareissa oleva Atomic World Cup Skate HT on sama suksi kuin toi Salomon, tulevat samalta tehtaalta ja samalta linjalta. Hinnassa säästää 50 euroa jolla saa siteet...
Pistetään omia kokemuksia kanssa tähän ketjuun. Samat ongelmat ollut kuin monella muulla tässä ketjussa. Ostin hyvät suksetkin Häijäästä ja samat homma, vaikeuksia suuntavakavuuden kanssa, eli tekniikkaongelmaahan se. Mutta sitten kun laitoin sen pinkin korokepalan NNN-siteen alle, niin alla oli kuin eri sukset, kantti puree ihan eri lailla kun painetta kohdistuu ilmeisesti enemmän suksen kärkeen. Vedin talven ekat lipat ja vielä tasaisella kun pureva kantti yllätti, onneksi kukaan ei nähnyt. Samalla huomasin, että ylämäkihiihdosta tuli havaittavasti vaikeampaa, mutta ei mitenkään ylitsepääsemätöntä. Eli kannattaa niitä korokepalojakin kokeilla miten vaikuttaa. Niin ja missään nimessä en ole expertti, luikkareilla takana vasta noin 600 km.
Itsellä on nyt kolmannet monot menossa, aina jostain kohtaa painaa liikaa, eikä sitä kaupassa huomaa. Alkaa hermot mennä monojen suhteen, ja kalliiksi tulee, onneksi laatumonoilla tuntuu olevan jonkinmoiset jälkimarkkinat. Minulla on erittäin matala jalkaholvi ja se tuntuu tuovan vaikeuksia. Vähänkin jos on liian tiukka sivusuunnassa, niin ei tule mitään. Jalkahommat on kyllä yksilöllisiä, pitää varmaan seuraavaksi testata tuota footbalancen pohjallista.
Minulla on siis hiihdossa pahana ongelmana se, että jalan sisäsyrjään holvikaaren keskelle (tai ehkä hieman enemmän takaosaan) alkaa sattumaan hiihdon aikana. Esiintyy sekä luistelussa että pertsassa.
Mulla oli sama ongelma Salomonin monojen kanssa, jalan sisäsyrjä ihan tulessa. Koitin jopa toisia Salomoneja, mutta sama homma, sitten piti vaihtaa siteetkin. Mutta yleensä tuo pahin polte meni vartissa ohi. Nyt on Rossarin monot, jotka on selvästi paremmat muuten, mutta nyt tekee rakkoa tuohon jalan sisäsyrjän luuhun ja ne ehkä aavistuksen korkeat ja varpaat nousevat aavistuksen liikaa kun suksea nostaa, mikä hieman kipeyttää säären etuosan lihaksia, tuohon kyllä auttanee palsumpi pohjallinen. Suo siellä vetelä täällä :)
Meikäläisellä on leveä lättäräpylä, ja paras yhdistelmä luisteluun on Alpinan keskitason luistelumono (CSK) ja todella jämäkällä holvikaaren tuella varustetut fysioklinikan tukipohjalliset.
Hiilikuituvartiset kisamonot (ESK Pro) ovat lestiltään kapeammat ja puristavat sisäsyrjästä nilkat rakoille ja mustelmille. Eikä niitä voi muokata edes kuumailmapuhaltimella.
Säären etuosan lihasten kipuiluun auttoi luistellessa jalan nostaminen tietoisesti kantapää ensin ja nilkka rentona, suksen kärki lunta hipoen.
Rossarin kaikissa luistelumonoissa on lämpömuovattava sisäkenkä, itselläni ei näistä omakohtaista kokemusta (vielä) mutta auttaa varmasti tapauksiin jossa lestiin sopivaa monoa ei meinaa löytyä.
Ainakin Rossarin ixium monot on järkyttävän kovat jalassa. Itselleni löysin Kalle sportista Fisherin rsc monot, jotka sopivat kuin valettu jalkaan. Voi naksutella todella tiukalle, eikä jalka puudu siltikään.
Miia: sukseni tekevät siis seuraavanlaisia jälkiä. Oikea suksia tekee ihan kunnollista jälkeä, joka tulee tasapohjalle, liukuu sillä jonkin matkaa ja lopulta pikkuhiljaa kääntyy sisäkantille. Tämä jälki on suora. Vasen taas tekee kahdenlaista jälkeä. En nyt ole tehnyt mitä tieteellistä tutkimusta, milloin mikäkin esiintyy. Ensimmäinen versio on se, että suksi tulee alas tasapohjalle ja piirtää siitä sitten pikku hiljaa sisäkantille kääntyvän sekä ulospäin kaartuvan banaanin. Toinen versio taas on sellainen kuvio, että suksi tulee alas tasapohjalle, liukuu sillä nätisti ja sitten tekee jyrkän kulman ulospäin.
Ihan kuin Miia jo sanoikin: tuon kuvauksen perusteella vasen jalka toimii paljon paremmin.
usko juntunen
08.03.2013, 21.04
Mulla oli sama ongelma Salomonin monojen kanssa, jalan sisäsyrjä ihan tulessa. Koitin jopa toisia Salomoneja, mutta sama homma, sitten piti vaihtaa siteetkin. Mutta yleensä tuo pahin polte meni vartissa ohi. Nyt on Rossarin monot, jotka on selvästi paremmat muuten, mutta nyt tekee rakkoa tuohon jalan sisäsyrjän luuhun ja ne ehkä aavistuksen korkeat ja varpaat nousevat aavistuksen liikaa kun suksea nostaa, mikä hieman kipeyttää säären etuosan lihaksia, tuohon kyllä auttanee palsumpi pohjallinen. Suo siellä vetelä täällä :)
Sama ongelma täälläkin noiden uusien Salomonien kanssa. Jonkin verran tilanne korjaantui vaiihtamalla pohjalliset ja lisäksi vielä liimasin korokepalat pohjallisen kantaan ja kärkeen. Lenkkihiihto onnistuu ilman tuskaa, mutta pitempi ja kovempi esim. Savonia hiihto puudutti juurikin jalan sisäsyrjän. Hiihto-lehden monovertailussa oli maininta tästä ongelmasta. Salomonin kantakupin hiilikuiturakenteet
ulottuvat pitkälle kohti monon keskiosaa ja ne painavat matalan jalkaholvin sisäsyrjää. Vanhemissa (ne mustat ilman jalkapöydän kiristystä) ei mitään ongelmaa.
e: Atomic monoja pääsin kokeilemaan ja ne passaa hyvin tällaisiin "lättäjalkoihin" Kokeilin vetää nauhat uhalla tiukkaan, eikä mitään ongelmaa jalkojen puutumisen kanssa. Atomic on niitä harvoja
merkkejä, missä sama side kuin Salomonissa ja saatta olla seuraava mono, kun ei viitsi alkaa siteiden vaihtorumbaan.
usko juntunen
08.03.2013, 21.35
Olen sitä mieltä että luisteluhiihtoa on mahdoton oppia ellei jalassa ole kunnon monot ja alla kunnon sukset. Monot vielä mieluummin liian pienet jotta antaa tukea kuin sellaiset joissa jalka pääsee liikkumaan. Omaan jalkaan muotoiltujen pohjallisten antamaa tukea kannattaa harkita.[QUOTE]
Tästä 100% samaa mieltä. Olen nähnyt omin silmin kun kaveri oppi mogreenin minuutissa oikeasti liukkailla suksilla. Kovakuntoinen tuttu kaveri veti kuokkaa tasaisella huonosti luistavilla suksilla.
Ehdotin suksien vaihtoa kun sidejärjestelmä natsasi. Parin eka potkun jälkeen kaveri meni persielleen, mutta heti ylös noustuaan, ikäänkuin luonnostaan lähti mogren...ei ehtinyt kuokkia. Siksipä kummastelen tuolla hiihtojutut-topicissa olevia juttuja siitä, että kuntoilijalle passaa huonomminkin pelittävät vehkeet. Yhdistelmä- huonosti luistavat sopimattomat
sukset, sekä opetteluvaiheessa oleva tekniikka. Tuosta yhtälöstä ei tule kuin paha mieli.
[QUOTE]
Ja jäisellä ladulla on turha harjoitella tekniikkaa. Itse jätän jäisillä laduilla vapaan hiihtämisen mieluummin kokonaan väliin ja teen jotain muuta. Menee vain turhaan jäkittämiseksi kun ei saa kunnon potkuun pitoa kuin kanttaamalla suksea.
Erittäin viisaasti tehty.:)
Kysellääs nyt täältä apua minun hiihto-ongelmaan, jos vaikka jollain olisi ollut samaa tai joku muuten vain osaisi vastata.
Minulla on siis hiihdossa pahana ongelmana se, että jalan sisäsyrjään holvikaaren keskelle (tai ehkä hieman enemmän takaosaan) alkaa sattumaan hiihdon aikana. Esiintyy sekä luistelussa että pertsassa. Luistelua olen kuitenkin nyt pääsääntöisesti harrastanut ja susihiihdon 50 meni osin hampaat irvessä luistellen. Taukoja pitämällä kipu hellittää, samoin vauhtia hiljentämällä. Eli arkilenkit, kun pitäisi olla kova vauhti, menee usein pieleen suuren kivun takia. Kipu on siis verrannollinen vauhtiin (ts. paineeseen, mitä sukselle tulee).
Olen pyrkinyt kaikin mahdollisin keinoin saamaan liukua tasasukselle, ja välillä wassua hiihdellessä tulee oltua jopa lähes ulkokantilla. Ongelma ei helpota ladulla lepäämälläkään ennen kuin nostan jalan ylös. Kipu tulee yleensä vähän enemmän vasempaan jalkaan (oikea puoli työntävä, jos se näin ilmaistiin?). Jalka minulla on käsittääkseni suht neutraali ja holvikaarikin aika normaali. Viime keväänä ostin luisteluvehkeet ja kilometrejä alla n. 300 (ei siis kovin paljoa). Suksena fischer, monot ja siteet salomon. Mono on erittäin napakka, mutta ei pienuuden takia ole tuntunut haittaavan. Naruja en kiristä käytännössä yhtään, koska kireällä monolla kipu esiintyy voimakkaammin ja tällöin ei pysty hiihtämään lähes ollenkaan. Joskus kipu tulee vasta hiihdon jälkeen ja huudan yksin tuskissani autossa ennen kuni pystyn lähtemään ajelemaan kotiin päin. :)
Olisikohan tässä nyt monojen vaihto edessä vai riittääkö paremmat pohjalliset vai pitääkö lopettaa koko hiihto taikka sitten opetella hiihtämään? Löytyykö vinkkejä?
Tutkippa tätä ketjua josko sieltä löytyisi vinkkejä ja apua tähän kiusalliseen vaivaan: http://www.juoksufoorumi.fi/vb/showthread.php?15462-Plantaari-faskiitti
kuovipolku
09.03.2013, 09.08
Vaikka plantaarifaskiitti yleisemmin oireileekin selvästi aivan kantapään edessä ja keskellä jalkapohjaa (ja vaikka kipu silloin tyypillisesti ilmenee myös esim juoksulenkin aikana ja usein heti aamulla ylösnoustua), ei tuo ole täysin poissuljettu mahdollisuus.
http://www.ourhealthnetwork.com/UserFiles/Image/FA3.ArchPain.11.27.11.jpg
" Another type of fasciitis is found in downhill skiers and Nordic skiers who suffer from a fallen-arch-type pain when they firmly buckle down their ski boots. Pain is relieved by unbuckling the boots but may continue to ski through the pain. This pain is related to the stretching of the plantar fascia and is probably more frequent in skiers with varus-type foot deformities. The abnormal foot, when secured firmly in a ski boot, is functioning maximally pronated in order to maintain inside edge control which in a shot period can appear as intolerable arch pain. We suggest trying a rigid or semi-rigid orthotic device or Sports Wedge for this problem."
http://www.cise.ufl.edu/~jnw/PlantarFasciitis/plantar-fasciitis.html
Jäisillä laduilla luistelu vaatii vähän erillaisemman potkun, kun mitä pehmeämmällä alustalla. Potkun pitää olla ns. puristava ja pehmeämpi, eikä niinkään kova ja terävä.
Itte on tullu jäisillä laduilla vapaata hiihtäessä yleensä työnneltyä tasatyöntöä aika paljon, saapahan käsille/keskikropalle hyvää treeniä.
Kertokaas vinkkejä hyvistä luistelusuksista näin aloittelijalle :)
Hinta sais olla siinä 300e korvilla.. Salomonin S-LAB EQ 10 (http://www.fortesport.fi/tuote/suksi-salomon-s-lab-eq10-skate-12-13/L1269800/) ja Karhun Volcan 990 (http://www.karhuski.fi/index.php?productid=101&lang=1) malleja jo tutkaillu.. monoja olen sovitellut jo monia ja tosiaan huikeita eroja istuvuudessa!
Pientä vinkkiä olen saanut tuosta Salomonista, että toimisi parhaiten yleissuksena warm-versiona?
Mulla on ollut viitisen vuotta nuo Salomon Equipe 10 (warm). En tiedä, mitä uusia ominaisuuksia näissä S-Labeissa on. Olen ollut tyytyväinen (koska paremmista ei ole toistaiseksi kokemusta). Luisto parhaimmillaan n. +2 - -10 lämpötiloissa. Jäisellä (tai tosi kovalla) alustalla vähän levottomat. Irtolumi ja pehmeähkö alusta ei haittaa, päinvastoin.
Monoina Fortesportista tilatut Botakset (nyt näyttää olevan vain pieniä kokoja) ja vanhat Salomonin keltaiset. Botakset ovat näppärän kevyet, mutta kuitenkin tukevat (ja edulliset).
Ei tää luisteluhiihdon opettelu oo nyt aivan ruusuilla tanssimista ollut vieläkään :D
Eilen kävin iltapäivällä hiihtämässä ja kaikki tuntui vastustavan. Vaatetus oli huono, monot puristi pirusti. ja kun löysäsin niin hiihto ei onnistunut. Sit puristaminen loppui ja kiristin monoja, niin suksi alkoi heti toimimaan paremmin. Kuitenkin kun muutaman minuutin hiihti ja vähän väsyi niin vähäinenkin tekniikka katosi täysin. Ja pientä lipusmista kovahkolla ladulla oli kaiken aikaa.
Sellaisen huomion sain kuitenkin aikaseksi että liuku tahtoi mennä kaiken aikaa vähän sisäkantille ja luisto oli siten kyllä nihkeä.
Tänään koitin sitten olla fiksu ja mennä aamupäivällä, jottei olisi ruuhkaa. Pakkasta on ollu yöllä ihan talviset lukemat ja 9 astetta vielä lähtiessä. Latu keskeltä kulunut ja aivan tautisen kova. Yritin hiihtää sata metriä, mutta en saanut yhtään kunnollista potkua aikaiseksi, kun suksi lipesi sekä potkussa, että liu'ussa vaikka kuinka koitti tulla suksen päälle. Käännyin takaisin ja tulin tasatyöntöä. Vihreä LF-parafiini kyllä luisti tosi hyvin.
Katotaan jos iltapäivällä vähän latu olisi pehmeämpi ja ruuhkassa saisi edes vähän harjotusta. Tai sitten tarttee lähtee jonnekin ihan muualle harjoittelemaan.
Parimetrisillä muinaisilla lankuilla hiihdän ja luistelen, ite 176 lyhyt. Aika helppoo. Tekniikasta kiinni .. minkä lapsena oppinu jne .. ja hiihtokoulussa ja hiihdonopettajakoulussa .. kirpputorisuksilla luistelee ihan hyvin. Ärsyttää toi välinejeesustelu mut tietty jos ei osaa niin ei osaa.
Minulla oli ongelmia Salomonin s-lab skate monojen kanssa, valkoinen sensifit muoviläpyskä nauhojen alla painoi veneluun päälle ja aiheutti kipuja ja yli 15 km lenkillä rakkoja. Muutin nauhoituksen silleen että nauhat eivät nouse alhaalta ylös, vaan että ne menee suoraan ylös ylimpiin reikiin ja siitä alas keskimmäisille reiille. Tällä tavalla nauha vetää muovin vähän kaarelle ja se mukautuu paremmin jalkaan.
Tässä selitettynä tekstinä ja kuvana:
http://fasterskier.com/forums/topic/thermomolding-of-s-lab-boots/
http://sphotos.xx.fbcdn.net/hphotos-ash4/s320x320/407181_3095341832059_1519483564_2962707_1848490912 _n.jpg
Ei tää luisteluhiihdon opettelu oo nyt aivan ruusuilla tanssimista ollut vieläkään :D
Eilen kävin iltapäivällä hiihtämässä ja kaikki tuntui vastustavan. Vaatetus oli huono, monot puristi pirusti. ja kun löysäsin niin hiihto ei onnistunut. Sit puristaminen loppui ja kiristin monoja, niin suksi alkoi heti toimimaan paremmin. Kuitenkin kun muutaman minuutin hiihti ja vähän väsyi niin vähäinenkin tekniikka katosi täysin. Ja pientä lipusmista kovahkolla ladulla oli kaiken aikaa.
Sellaisen huomion sain kuitenkin aikaseksi että liuku tahtoi mennä kaiken aikaa vähän sisäkantille ja luisto oli siten kyllä nihkeä.
Tänään koitin sitten olla fiksu ja mennä aamupäivällä, jottei olisi ruuhkaa. Pakkasta on ollu yöllä ihan talviset lukemat ja 9 astetta vielä lähtiessä. Latu keskeltä kulunut ja aivan tautisen kova. Yritin hiihtää sata metriä, mutta en saanut yhtään kunnollista potkua aikaiseksi, kun suksi lipesi sekä potkussa, että liu'ussa vaikka kuinka koitti tulla suksen päälle. Käännyin takaisin ja tulin tasatyöntöä. Vihreä LF-parafiini kyllä luisti tosi hyvin.
Katotaan jos iltapäivällä vähän latu olisi pehmeämpi ja ruuhkassa saisi edes vähän harjotusta. Tai sitten tarttee lähtee jonnekin ihan muualle harjoittelemaan.
joo samanlaista ankan vaappumista mulla kun kunto loppuu niin tekniikka hajjoo
Sun kunto on vaan niin paljon parempi et tekniikan hajoomista saa odotella varmaan pitempään ku lähtösuoran päähän?
Kävin nyt uudelleen koittamassa. Latu oli aivan tautisen kova. Hyvä että pääsin Niihaman päästä takaisin kauppiin. Kaupin lähtösuora oli sen verran kova etten voinu edetä kuin tasatyönnöllä. Tekniikkarata sen sijaan oli erinomainen ja siinä tulikin pitkät pätkät harjoteltua hiihtoa. Sauvoitta hiihtokin sujui kohtuullisesti. Myös Elixirin hiihtovideoiden katseluista opin muutamiin virheisiin apuja. Tänään olisi kyllä pitänyt nöösin suosiolla käydä nauttimassa hyvästä luistosta perinteisellä ja ootella pehmeempiä kelejä luisteluun...
Minulla oli ongelmia Salomonin s-lab skate monojen kanssa...
Tuota ongelmaa ollut useammalla ja asiaa sivuttu täällä pari kertaa. Mulla ensimmäisen vuosikerran S-lab Skate Pro aiheutti vastaavia ongelmia (+20km lenkki) ja lämpömuovaaminen ja ohuempi pohjallinen auttoi, mutta silti rakkoja tuli pitkällä lenkillä (noin 50km). Tämän kauden sama malli taas jalkapöydän kohdalta tilavampi, joten mitään ongelmia ei ole ollut. En tiedä sitten onko tuota muutettu yleisesti vai sattuiko minulle vain tilavampi yksilö.
joo samanlaista ankan vaappumista mulla kun kunto loppuu niin tekniikka hajjoo
Tämä saksalainen pyöräilijäkin (http://www.rohloff.de/en/news/news_rss/news_in_detail/archive/2011/29/april/article/Marco_Morgenstern_new_rider_for_team_Rohloff_Endor/index.html) huomasi, että fillari kulkee hyvin vaikka hiihtoladulla meno on kuin ankan vaappumista (http://www.youtube.com/watch?v=Wy6dSz2OgPQ).
Toinen tekniikkavideo (http://www.youtube.com/watch?v=8hqnrtzTQxQ) ruotsalaista kuokkaa.
Sama tyyli mulla hiihdossa varmaan... viime talvena Pirkassa hiihtäessä siellä Hämeenkyrön lentokenttää ohittaessa kuulin kun yleisöstä huudetaan "ankka tulee vaappuen tuolta":rolleyes:
No hiihto meni kohtuudella vaikka keskirivistä lähdettiin ja päässä oli jonkinlainen tavoite 5 h tuntumaan mutta meni reilusti alle....
Kaikki oleellinen luisteluhiihdosta löytyy tästä, varsinkin rataa yksi kannattaa pitää silmällä: http://www.youtube.com/watch?v=Odkr8kCJRFo
^ Izmoko se siinä radalla 1 kuokkii? Ei ihme että on ankaksi haukuttu jos oot tollasta tahtia lentokentälle tullut :)
Jaahas. Taas on nöösi ottanut pari edistysaskelta:
Tällä viikolla ladut on ollut todella kovia ja jopa kohtuu vähän hiihdetyllä helpolla kolmosella on ollut mulla vaikeuksia. Pahimmillaan jos latupohja on kallellaan niin liu'uttaessa mennään kylkimyyryä. Ei niistä enempää.
Viikonloppu on ollut yhtä täydellistä hiihtokeliä. Eilen iltapäivällä pääsin kauppiin heti latukoneen perään ja juuri ajetulla ladulla pikkupakkasella opettelu alkoi taas maistumaan ja onnistumaan. Jossain vaiheessa myös "älysin" kuinak ylämäki kuokkiminen menee.
Tänään meni sujui hiihto jo selkeästi paremmin. Ongelmana on vaan ollut että monot puristaa aivan käsittämättömän paljon jalkaholvin kohdalta ja ulkosyrjältä. Tänään makoilin maassa ja vääntelehdin tuskasta, yleensä kuintekin kivut on mennyt ohi puolen tunnin jälkeen ja hiihtoa on pystynyt paremmin harjoittelemaan. Tänään ei tuntunut mikään auttavan (liekö jalkaterä ollut niin väsynyt). Keksin sit ottaa pohjalliset pois. Kivut lähti käytännössä kokonaan pois ja hiihto alkoi sujumaan paljon paremmin.
Mulla on ollut selkeästi ongelmia päästä suksen päälle siten että liuku kulkisi tasapohjalla. Yhtään jos yrittää tulla ulkokantin puolelle alkuliukuun, meinaa tasapaino pettää totaallisesti. Pohjalliset kun heitti kankaalle, niin alkoi liuku sujumaan paremmin ja tasapaino pitämään. Nyt suksi tulee helpossa maastossa ihan itsesään suoraan alle ja lähtee tasapohjalla liukuun. Loivat ylämäet menee jo liki kivuttomasti kuokkien. Jyrkemmässä tekniikka yhä hajoaa ihan totaallisesti, vaikka hetken sielläkin hiihto onnistuu. Katotaan ny miltä tulevalla viikolla hiihdot tuntuu, jos koitan ilman pohajllisia hiihtää ja on tulossa taas puhtaat pakkaskelit. Jospa talvilomalla viikon päästä kykenen oikeasti heittämään luistelulenkkiä :)
edit. Helpoimmalta kuokan ja varsinkin jalkatyön opettelu on tuntunut tänään, kun pääsi harjoittelemaan loivaan nousuun. Siinä ei tunnu vielä tarvitsevan paljoa voimaa, mutta oikein menevä jalkatyö on edellytyksenä että homma toimii lainkaan. Nyt kun löytäisi pitkän ja loivan rinteen, missä olisi hyvä latupohja. Ylämäkeen kuokkaharjoitus ja alamäkeen sauvoitta :)
Toden näköisesti yrität tasapainottaa siten että sulletulee vartaloon mutka jolloin tasapainon saanti sukselle on madoton , jos siirrät lantipon suksen päälle sulla pysyy tasapaino itsestään suksen päällä, eikä hiihdodta tule vaappuvaa vaan pienellä liikkeellä vartalo liikkuu sivusuunnassa, yleensä kun hiihtäessä seurailen luistelijoita moni pääsee suksen päälle sillepuolelle jolle työtö tapahtuu mutta vapaan suksen puolelle uinohdetaan takamus suksien väliin ja yläruumilla yritetään painopistettä hakea.
Toden näköisesti yrität tasapainottaa siten että sulletulee vartaloon mutka jolloin tasapainon saanti sukselle on madoton , jos siirrät lantion suksen päälle sulla pysyy tasapaino itsestään suksen päällä, eikä hiihdodta tule vaappuvaa vaan pienellä liikkeellä vartalo liikkuu sivusuunnassa, yleensä kun hiihtäessä seurailen luistelijoita moni pääsee suksen päälle sillepuolelle jolle työtö tapahtuu mutta vapaan suksen puolelle uinohdetaan takamus suksien väliin ja yläruumilla yritetään painopistettä hakea.
Tänään parhaimmillaan pääsin ylläkuvatun lailla suksen päälle. Liukuva suksi lähti aivan lantion alta (suksen kanta kulki toisen päältä) ja liuku tuli aivan suksen päälle ja siinä oli helppo pysyä. Homma toimi myös liki yhtä hyvin vapaan suksen puolelta. Tällöin meno on rauhallista, vauhdikasta ja loppuen lopuksi aika kevyttä. Olenko löytänyt retkiluistelun parhaimman olemuksen hetkittäin?
Sitten kun tekniikka pettää, niin en saa suksea alle ja liuku ei ole enää tasapainossa ja menoo vaappuu. Tässä vaiheessa pyrin aina pitämään tauon ja tasaamaan hengityksen, tekniikan harjoittelusta ei ole muissakaan lajeissa tullut mitään jos on hapoilla.
Matti Heikkinen
18.03.2013, 18.09
Itsok,taitaisi olla paras mennä monokauppaan,eivät monot saa painaa eikä puristaa mistään kohdasta,jalkaterä pitää olla melko rentona monossa ja jalan pitää tuntea mono joka kohdasta mutta puristamatta mistään.
Mielessä on kieltämättä käynyt uudet monot. Nykyiset on useamman vuioden takaa Salomonin Active X8 tjsp, kuitenkin edullisemman pään monot. Tukevammatkin saisivat olla. Voi olla että ensi syksyksi uudet monot hankin tai jopa tän kevään lumille jos sopivat alennuksesta löytyy.
Mitäs raati suosittelee, kun räpylä on lestiltä leveähkö ja vähän lättäjalka. Tietty painoa aikas paljon ja se ei ainakaan helpota jalkaholvin lihaksistoa. Side mieluummin SNS pilot, mutta ei nyt näin spekuloidessa suljeta pois mitään, kun noihin mun suksiin käy NNN-sidekin.
Itsok, melkein menee sidetyypin vaihdoksi, mm. Alpinan monoja ei saa kuin NNN-sopivina, samoin Rossignol, Fisher, Madshus, Pilot yhteensopivia monoja löytyy ainakin Salomonin ja Atomicin valikoimista. Trendi näyttää olevan NNN-leiriin, Salomon ei oletettavasti leiriä kuitenkaan vaihda...
^^ Kannattaa mennä paikkaan jossa saa kokeiltua useampaa merkkiä. Itsellä lättäjalka ja vapaalle Madshusin Nano ja pertsaan Alpinan kisakenkä. Mulla on Alpinan kenkä vapaalle, mutta se ei ole yhtä mukava kuin Madshus, joten sen käyttö on jäänyt vähälle. Kannattaa vielä teettää muotopohjallinen niin viihtyy tarvittaessa koko päivän monot jalassa.
Tukevammatkin saisivat olla. Voi olla että ensi syksyksi uudet monot hankin tai jopa tän kevään lumille jos sopivat alennuksesta löytyy. Mitäs raati suosittelee, kun räpylä on lestiltä leveähkö ja vähän lättäjalka. Tietty painoa aikas paljon ja se ei ainakaan helpota jalkaholvin lihaksistoa. Side mieluummin SNS pilot, mutta ei nyt näin spekuloidessa suljeta pois mitään, kun noihin mun suksiin käy NNN-sidekin.
Häijäällä on hyvään hintaan poistomonoja, tietenkin 42-44 koot uupuu usemmista malleista. Kannattaa käydä sovittamassa.
http://www.haijaa.fi/verkkokauppa/index.tmpl?pager_current=2;ryhma_id=420;qty=1
Häijäällä on hyvään hintaan poistomonoja, tietenkin 42-44 koot uupuu usemmista malleista. Kannattaa käydä sovittamassa.
http://www.haijaa.fi/verkkokauppa/index.tmpl?pager_current=2;ryhma_id=420;qty=1
Häijään valikoimaa tässä tulikin jo tutkittua. Mutta todellakin, yleisimmässä, eli mun koossa ei ole poistomonoja. Mutta näyttää tuolla muitakin olevan tarjouksessa. Hinta vaan tahtoo karata kovin korkealle. Tahtoo levitä käsiin taas harrastuskulut :D
HXX1100H
19.03.2013, 06.40
Häijään valikoimaa tässä tulikin jo tutkittua. Mutta todellakin, yleisimmässä, eli mun koossa ei ole poistomonoja. Mutta näyttää tuolla muitakin olevan tarjouksessa. Hinta vaan tahtoo karata kovin korkealle. Tahtoo levitä käsiin taas harrastuskulut :D
Terve!
Tärkeintä on kuitenkin että löydät jalkoihisi parhaiten sopivat monot ja niitä ei välttämättä löydy alelaareista:).
Mjaaha. Ostin sitten tänään uudet monot. Jalkaan jäi Häijäällä Madshusin Nano carbonit. Myyjä tarjosi myös Fischerin kisamonoa, mutta Madshus tuntu sopivammalta. Muutaman tunnin hiihdetyt siteet vaihtu sopiviin päikseen.
Mitä nyt kävin tunnin testilenkillä, niin ostos oli jokaikisen euron arvoinen. Mono ei purista lainkaan ja tuntuma sukseen on aivan mielettömän hyvä. Ja mikä hienointa, hiihtäminen helpottui aivan älyttömän paljon. Keli oli kieltämättä aika helppo, mutta millään pinnalla suksi ei lipsunut potkussa. Ja liukuun on todella helppo mennä. Hiihdin tänään ekaa kertaa Tuomikallion nousun loppu jyrkänteenkin kuokkimalla. Tähän asti on pitänyt turvautua haarakäyntiin.
Placepoa tai ei mulle ihan sama, mutta en olisi ikinä uskonut että voi näin iso ero olla monoissa. 260 e ei todellakaan ollu iso raha tästä harppauksesta luisteluhiihdossa.
Onpa mukava nyt harjotella loppu kevättalvi. Kai tässä vielä pari viikkoa on kelejä. :)
Hauska olis joskus kokeilla aitoja vehkeitä .. ite luistellu pertsoilla lapsesta asti meren jäällä ym ja tietty luistimilla retkiluistimilla laskettelusuksilla ja telluilla.. mitään ongelmaa nähny luistelussa millään välineillä, luistelusuksilla tietty varmaan pääsis lujaa
Niin. Kai sitä jos osaa, niin menee vaikka lumikengillä.
Armeijassa osa hiihti luistelua metsäsuksella, kun eivät pertsasta pitäneet.
Lumikenkii en oo kokeillu ees siihen perustarkotukseen, joku päivä .. luisteluu tuli opeteltuu siellä alamäkihiihdonopetuskoulussakin mutta ei siitä paljoo lisää tullu .. ehkä erilaisia tekniikoita
Itsok, kiva kuulla että hiihtämisen mielekkyys on noussut potenssiin 2 (uudet sopivat sukset + monot). Nyt ei enää harjoittelu kärsi vääristä välineistä. :D
Ohiampuja
31.03.2013, 20.50
Mono ei purista lainkaan ja tuntuma sukseen on aivan mielettömän hyvä. Ja mikä hienointa, hiihtäminen helpottui aivan älyttömän paljon. Keli oli kieltämättä aika helppo, mutta millään pinnalla suksi ei lipsunut potkussa. Ja liukuun on todella helppo mennä. :)
Tämä kiinnostaa kovasti, minulla on ongelmana se kun suksen keula karkaa potkussa alta. Minä luulin että syy on suksessa, mutta voiko sidekin vaikuttaa noin paljon? Minulla on siteenä vanhat Salomonit, ne perinteisen kaltaiset. Yksi rauta ja kumi pala.
Hmm. Pitäisikö nuo siteet oikeasti uusia...
Nyky monojen siteen kiinnyttyminen on hieman eri kohdassa kuin aikaisemmin. Yksi tapa korjata tota asiaa on hieman kallistaa hiihto asentoa suuntaan tai toiseen, jos tämä auttaisi. Salomonin nykyinen mono tulee sentin verran vanhempaan monoon nähden taaksepäin kiinni.
steelmän
31.03.2013, 21.45
Salomonin nykyinen mono tulee sentin verran vanhempaan monoon nähden taaksepäin kiinni.
Ellei jopa 2 , ainakin itse sain mitattua moisen eron ( joskin ero oli vanha Salomon vs. eräs muun merkkinen mono samalta tehtaalta kuin Salomon).
[QUOTE=Ohiampuja;2000511]Tämä kiinnostaa kovasti, minulla on ongelmana se kun suksen keula karkaa potkussa alta. Minä luulin että syy on suksessa, mutta voiko sidekin vaikuttaa noin paljon? Minulla on siteenä vanhat Salomonit, ne perinteisen kaltaiset. Yksi rauta ja kumi pala.]
Tuohon keulan karkaamiseen ei side vaoikuta,toden nöäköisin virhe on potkussa , painoa potkaisevalta sukselta ei siirretä liukuun lähtevälle sukselle ennen kuin potkuon lähtenyt, lisäksi että saat tehoa tuohon sukseen on potkua kiihdytettävä eteen päin jolloisiitä saa helposti lisää vautia. Kkverille hankin uudet sukset kun valitti tuota samaa ettei potkua saakoska suksi luistaa, sama oli uudenkin suksen kanssa enen kuin huomasin tuon ajoitus virheen.
Ellei jopa 2 , ainakin itse sain mitattua moisen eron ( joskin ero oli vanha Salomon vs. eräs muun merkkinen mono samalta tehtaalta kuin Salomon).
Tottta että kiinnitys rauta on taaenpane jolloin momo siirtyy eteen päin ja saadaan nykysuksien taka painetta nenemmäm jalan alta taaemmaksi.
Yksi tapa korjata tota asiaa on hieman kallistaa hiihto asentoa suuntaan tai toiseen,
Heh-heh. Sama pätee pyöräilyyn?
Painovoiman perusteista tietysti tulee painopisteen mahdollisimman alhainen paikka vakauteen liittyen.
Niin pyöräilyssä sekä hiihdossa pyritään saamaan mahdollisimman moni lihastoimimaan yhtäaikaa työhön jotta saataisiin tehoja ulos ihmisestä. Fillari tuskin niin suurta eroa tulee ylämäen nousussa painopisteen sentin tahi kahden muutoksella kuin suksissa. Nämä nykyset siteen aluspalat pyrkivät saamaan hiihtäjän painon mahdollisimman taakse. Ennen vanhaaan siis 90-luvun puolen välin korvilla oli suksissa käytössä kallistupalat joissa suksea pyrittiin laittamaan enemmin ulkokantille. Siis suksen sisäreunassa oli parin millin koroke ulkoreunaan nähden. Näillä korokkeilla oli mahdoton hiihtää sukset ns. väärissä jaloissa.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.