Kiekkojen pinnojen kireys

[M.L.]

Heti aluksi anteeksipyyntö uudesta turhasta threadista mutta kun search ei näytä toimivan ollenkaan enkä löytänyt manuaalisella haulla mitään ja olen kiireinen mies etc etc...

Ostin paikallisesta Shimanon RS80 C24 kesäkiekoiksi siinä luulossa että niillä sitten pääsee lujaa. Ajattelin vain kysyä täällä ennen kivijalkaan takaisinmenoa että kuuleeko pinnojen oikean kireyden siitä kun niitä esim kynnellä heläyttää? Kysyn siksi koska etukiekon pinnat ovat suurinpiirtein samalla taajuudella mutta takakiekosta kuuluu vähän isommalla skaalalla.

[A.M.®]

Etukiekko puolataan tässä tapauksessa symmetrisesti, eli vasen ja oikea puoli pitäisi soida samalla korkeudella. Takana on taasen epäsymmetrinen, eli vetopuolella on lyhyemmät ja kireämmät pinnat. Siis oikean puolen pinnat soivat korkeammalta.

[M.L.]

Kiitos, no siinä oli osasyy. Takakiekon kasettipuoli on hyvin harmoniassa, toinen puoli antaa vähän erilaisia säveliä mutta ne lienevät puolioktaavin sisällä... eli kaikki lienee OK...

[maalinni]

Soittakkee paranoid!

[Läskimasa]

kuuleeko pinnojen oikean kireyden siitä kun niitä esim kynnellä heläyttää?
Niin, miten on? Miten ammattimies tarkastaa pinnojen oikean momentin? Onko yleensä tarvetta kiristellä ensihuollon yhteydessä?

Olettaisin että ok kunhan kaikki soi abaut samallalailla eikä kiekko lieputa silminnähden.

Entäpä jos säätötarvetta (pinna ei soi) esiintyy, millä tyylin niitä pitäisi oikeaoppisesti kiristää?

Ensihuolto olis ajankohtainen, mutta en millään kehtais kiikuttaa pajalle kun kaiken muun kyllä ymmärrän ja osaan tehdä itekkin, tämä vaan jäänyt harmaalle. Enkä toisaalta luota että ns. "ammattilainen" jossain random-pyöräliikkeessä tekis asialle silmämääräistä tarkastusta kummoisempaa jos sitäkään. Tässäkin malliesimerkki "ammattilaisen" ammattitaidosta, kyseessä silkka kusetus: http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?52959-Pinnojen-kireys

Läski siis kyseessä, Salsan navat (150/197 mm) ja Surlyn ClownShoet (100 mm) kehinä.

Edit: löytyihän täältä tietoa kun aikansa haki: http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?32007-Pinnojen-j%E4lkikiristys-kiristys
Eli jos säätötarvetta ja haluaa oikeesti hyvän lopputuloksen niin rihtaajalle kellä on pinnankireysmittari. Ensihuolloissa tuskin mittarilla pinnoja kokeillaan, eli turha.

Tästä varmaan hyvä lähteä liikkeelle:

Jos ensin pitäytyy 28, 32 ja 36 pinnaisten kiekkojen rakenteluun pärjää kyllä aika mainiosti sormituntumalla ja "nuottikorvalla".
Sitä mukaa kun pinnat vähenee kiekoista (24, 20, 16, 14 pinnaa ja niin edelleen) kannattaa siirtyä käyttämään kireysmittaria koska pinnat tulee säätää niin kireiksi ettei oikein sormituntuma enään riitä oikean pinnakireyden määrittämiseen.

[eagle]

Kait niillä "ammattilaisilla" ne digitaaliset kireysmittarit on :D

[orc biker]

Niin, miten on? Miten ammattimies tarkastaa pinnojen oikean momentin? Onko yleensä tarvetta kiristellä ensihuollon yhteydessä?

Riippuu ammattimiehen sävelkorvasta ja muusta tatsista ja tavasta tehdä asioita. Jotkut käyttävät jännitysmittaria, jotkut eivät.



Entäpä jos säätötarvetta (pinna ei soi) esiintyy, millä tyylin niitä pitäisi oikeaoppisesti kiristää?

En ymmärrä kysymyksesi lähtökohtaa. Miten ei soi? Ne kiristetään puolittain mahdollisimman samaan jännitykseen siten, että vanne pyörii suorasti sekä pysty- että sivusuunnissa.



Ensihuolto olis ajankohtainen

Minusta nuo ovat aika turhia. Jos vanne alkaa oireilla, niin vie sitten. On paljon mahdollista, että pinnojen jännitykset eivät ole uutena tasaisesti, mutta on myös paljon mahdollista, että kukaan ei niitä ensihuollossa korjaa, jos vanne pyörii suoraan.

[Läskimasa]

En ymmärrä kysymyksesi lähtökohtaa. Miten ei soi? Ne kiristetään puolittain mahdollisimman samaan jännitykseen siten, että vanne pyörii suorasti sekä pysty- että sivusuunnissa.
No eikös soinnista voi päätellä jännityksenkin, ainakin että onko sitä vai ei. Jos ei soi, niin pinna ei ole momentissa. Meneekö vanne sitten helpommin kieroon tai rasittaako viereisiä enempi niin että nekin venyy ja löystyy... melkoisista momenteista kuitenkin kyse kun hyväpitoisella läskikumilla runttaa kunnolla jarrua. Lähinnä siis haluaisin ennaltaehkäistä ettei tule myöhemminkään mitään ongelmaa.

Tällä hetkellä sointi vaihtelee mutta sormin painelemalla tuntuis että kiinni ovat. Kirraanko pikkusen näitä jotka ei soi?

En vie huoltoon. Jos vien niin vien pelkät kiekot ja nekin jollekkin oikeesti osaavalle, mut mieluummin opettelen ite edes alkeet.

[orc biker]

No eikös soinnista voi päätellä jännityksenkin, ainakin että onko sitä vai ei. Jos ei soi, niin pinna ei ole momentissa.

Soihan se nyt jollain sävelkorkeudella, vaikka löysällä olisikin.



Meneekö vanne sitten helpommin kieroon tai rasittaako viereisiä enempi niin että nekin venyy ja löystyy...

Pinnat kiertyvät auki ja katkeavat helpommin. Tyypillisin oire on varmaankin se, että saa olla usein rihtaamassa.


Tällä hetkellä sointi vaihtelee mutta sormin painelemalla tuntuis että kiinni ovat. Kirraanko pikkusen näitä jotka ei soi?

Liika kireyskään ei ole hyvä. Tuo on juurikin sen sävelkorkeuden ongelma: mitä se tarkoittaa, milloin siinä on valmistajat suosittelema kgf? Vaikka olisi miten tarkka korva, niin ei pysty vastaamaan tuohon. Jos sinulla on kallis pyörä, niin eihän mittari ole sen rinnalla kovinkaan kallis ostos. Mutta eiväthän pinnat ikinä kiristy itsestään, joten jos et ole aiemmin koskenut noihin, niin varmastikin kannattaa kiristää niitä löysimpiä.

[CamoN]

Yksinkertaisen miehen yksinkertainen rihtausmenetelmä;

1. Mikäli kaikki yhdistelmän osat on ehjiä, on todennäköistä että ylikiristämällä ensimmäisenä korkkaavat nippelin kierteet tai koko nippeli murtuu. Näin siis periaatteessa, kiekko on kuitenkin kuluva osa jossa voi olla eri tavalla kuluneita/väsyneitä osia.

2. Oletetaan myös, että kiekko on alunperin asiallisesti koottu ja pinnojen kireys on rihtausta aloittaessa "lähellä" oikeaa, mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan pinnojen määrästä yms. riippuen.

3. Ennen kuin aloitetaan pinnojen hiplaus, tarkistetaan kehän suoruus ja keskitys. Ne kertovat kiekon rakenteen yleiskunnosta paljon - heittojen perusteella voi etsiä heikkoja/löysiä kohtia, sivuun siirtyneen kehän perusteella toinen puoli voi olla systemaattisesti löystynyt. Takakiekkohan on tyypillisesti epäsymmetrinen pinnojen kulman suhteen ja pinnojen kireydessä on puolieroa, jolloin se voi elää selvästi sivulle.

4. Kokeillaan pinnojen sointi ja kireys näppituntumalla. Soinnin tulisi yhden puolen pinnoissa suunnilleen samalla korkeudella, vierekkäisten pinnojen tulisi tuntua yhtä kireiltä.

5. Jos kireys epäilyttää yhtään ja vaikka kehällä olisi heittoa, ensimmäisenä ensiapuna ensin kaikkia nippeleitä 1/4 kierros kireämmälle.

5. Riippuen tuon 1/4 kierroksen vaikutuksesta kehän heittoihin, jatketaan toinen 1/4 kierrosta kaikkiin (jos suoreni) tai keskitytään ongelma-alueisiin (jos korosti heittoja).

6. Kun nippelit menee niin jäykiksi että niiden kestävyys alkaa jännittää, viimeistään silloin ne ovat sopivalla kireydellä. Tietysti pitää huomioida myös se, että jäykkyys voi johtua kitkasta kehän ja nippelin välissä, nippelin kierteiden hapettumisesta yms. Ja totta kai myös se, että nippeleiden oikeat kireydet pitäisi olla saavutettavissa normaalein kiristystyökaluin. Esimerkiksi jatkovarsia käyttämällä siirrytään vääntömomentin kannalta arveluttavalle alueelle.

7. Koeajo.

8. Jälkitarkistus sitten kun tuntuu aiheelliselta. Jos vaikuttaa siltä että kiekko on elänyt merkittävästi, se on jäänyt edelliselle kerralla joko epätasapainoon kireyksissä tai löysäksi kauttaaltaan.

Ja kaikki tämä puhtaasti omalla vastuulla. Henkilökohtaisesti en ole vielä kireysmittaria tarvinnut omia kiekkoja huoltaessa, kun olen pelannut tuon ensimmäisen olettaman mukaan. Jos kiekkoja tulisi kasattua alkutekijöistä vaikka kausittain tai jos tekisi huoltoja muiden kiekoille, kireysmittari toisi työskentelyyn mukavasti lisää tasalaatuisuutta.

[orc biker]

6. Kun nippelit menee niin jäykiksi että niiden kestävyys alkaa jännittää, viimeistään silloin ne ovat sopivalla kireydellä.
Jos alkaa jo moinen jännittää, niin luultavasti ennen sitä homma jo menee pieleen pinnan alkaessa kiertyä. Mitä ohuempi pinna, sen todennäköisemmin se kiertyy. Sitten se oikenee jossain vaiheessa ja kappas, jännitykset ovatkin taas pielessä. Samoin jos nippeleiden kosketuspintaa ei ole rasvattu, kuten mainitsitkin, niin homma alkaa muuttua aika tiukaksi aika aikaisin, joten huonolla avaimella alkavat jo nippelit pyöristyä ennen todennäköistä hajoamista.

[Myrtillus]

Jos kiekkojen kanssa haluaa puuhastella, niin mielestäni kannattaa tehdä pieni sijoitus oheiseen pdf kirjaan:
http://www.wheelpro.co.uk/wheelbuilding/book.php

- en väitä, että se on paras
- en väitä, että kaikki ovat samaa mieltä
- en väitä, että netistä ei löytäisi ilmaiseksi kaikkea samaa tietoa
- siitä oli kuitenkin tavattomasti hyötyä, kun rakentelin itselleni kiekot ja olen muutamaa kiekkoparia pitänyt yllä (oma paino pitää huolen siitä, että kiristeltävää riittää talossa). Informaatio oli myös kompaktissa paketissa ja helposti ymmärretävää tavaraa.

[Läskimasa]

Jees, pitänee perehtyä aiheeseen nyt "hyvän sään" aikana kun kiekot on suorat ja pinnat abaut kireellä että osaa seurata tilannetta ja kiinnittää huomiota oikeisiin asioihin.



- en väitä, että netistä ei löytäisi ilmaiseksi kaikkea samaa tietoa
Vähän vanhempi versio ilmeisesti samasta (ainakin sama kirjoittaja) löytyy ilmaiseksi:
http://poehali.net/attach/bike_wheel_-_unsec.pdf

[Myrtillus]

Uusin versio on 6.02 ja oli kyllä 15 dollarin väärti... hienoa, että joku on kirjoittanut kyseisen kirjan ja jakanut kokemuksiaan ja hyviä käytäntöjä (siis ostoksille, jotta saadaan päivityksiä kirjaan, jotka kuuluvat aiemman version ostajalle ilmaiseksi).

Kiekon kasauksen aikana valkeni selkeästi, että miksi ERD on hyvä mitata tietyllä tavalla ja miksi nippeli driverin piikin pitää olla tietyn pituinen. Monta pientä yksityiskohtaa muodostavat toimivan kokonaisuuden. Kirjassa olikin ihan kiva ohje: "Tee ekalla kerralla juuri niin kuin sanotaan ja myöhemmin voit soveltaa ihan miten haluat". Ainakin ekalla kerralla homma meni kerrasta maaliin kirjan ohjeilla. Riittävästi aikaa, olutta ja printtejä kirjasta, niin aika kului rattoisasti ja alla oli ihka uudet ihan omin pikku kätösin kasatut vempeleet. Tuntui paljon mukavammalle kuin hakea kaupasta miltei vastaavat (jotka olivat luultavasti olleet jopa halvemmat, mutta jonkun robotin kokoamat).

Samalla kun tilaisi pinnoja ja nippeleitä, niin sai riittävän varaosakokoelman itselleen, jotta ei tarvitse odotella sikahintaisia varaosia kiekkoihin, joissa on käytetty jotain trendikkäitä erikoispinnoja ja nippeleitä, joita ei saa kuin tilaamalla tyyliin 15 euroa / pinna.

[frp]

Suosittelen myös tuota PDF-kirjaa. Sen opeilla tehny parit kiekot menestyksekkäästi. Vaikka netissä on hyviä ohjeita niin kyllä tuon perusteellisemman kirjan opeista on hyötyä. Esimerkiksi se, ettei ikinä luota ilmoitettuihin ERD-lukuihin vaan mittaa itse ennen pinnojen tilaamista, näyttää pitävän hyvin paikkansa.

Kirjan kanssa olen kyllä eri mieltä tensiometristä. Kirja vähättelee sitä, mutta kyllä se on aloittelijalle korvaamaton apu. En sävelissä huomaa mitään eroa siinä vaiheessa kun Parktoolin halpa tensiometri vielä näyttää eroa. Kirja myös sanoo, että kiekkoon saa jäädä jännite-eroja pinnoihin, mutta mielestäni ainakin "omia kiekkoja" tehdessä se on turhaa laiskuutta. Nykyiset kehät ovat niin laadukkaita, että ne kyllä pystyy rakentamaan täysin suoriksi niin että jännitteetkin ovat lähes täsmälleen samat. Tai itse asiassa aina ne jännitteetkin lopulta täsmää jos kiekon tekee niin sanotusti viimeisen päälle suoraksi. (Tosin ei ole kokemusta mistään vatkuli-alumiini-kehistä.)

[Myrtillus]

^samoin parktoolin edullinen mittari meni hyvin nopeasti hankintaan. Rihtaaminen on aikamoista iterointia, kun haluaa tasakireyden yhdelle puolelle. Toinen puoli sitten kompensoikin pysyviä vaurioita vanteessa 😊

Sent from my SM-A500FU using Tapatalk