Näytä tavallinen näkymä : Leposyke, palautuminen
näkeekö leposykkkeestä palautumisen kohdan. Esim normaali leposyke 48 ja kovaa treeniä seuraavana aamuna leposyke 73. Ja Onko noissa jotain rajoja mistä tietäis, että milloin voi taas reenaa?
Kovaa treeniä vasta kun leposyke on normalisoitunut, siihen asti a) lepoa b) kevyttä ajoa. Jos rasittuneessa tilassa ajaa kovia treenejä niin kehitystä ei tapahdu tai pahimmassa tapauksessa ylikunto / joku muu sairaus. Ja tuskin se pyöräkään kulkee sinä päivänä kun kroppa on väsynyt. Kunto kasvaa treenin, levon ja oikean ruokavalion kombinaatiolla
nimim. kokemusta on vähän liikaakin väärin treenaamisesta
hannupulkkinen
12.06.2011, 14.45
Leposyke ei ole hyvä mittari. Ortostaattinen syke on parempi, eli ensin mitataan aamusyke makuulla ja sitten noustaan ylös ja syke katsotaan minuutti ylösnousemisen jälkeen.
Syke-ero on yksilöllinen ja oma ero pitää mitata täysin levänneenä.
Yleensä ero on 15-20 lyöntiä. Jos ero on isompi et ole palautunut.
Nylyisin on parempiakain tapoja. Ns. First beat ja sykevälimittaus.
Esimerkiksi Polarin mittareiden palautumisanalyysit perustuvat tähän.
Jos ei ole tällaista mittaria niin tuo sykevälimittaus on kohtuullisen hyvä.
Jos treenaa niin, että leposyke on aamulla aina palautunut niin ei monta lenkkiä viikossa voi tehdä.
Jos treenaa niin, että leposyke on aamulla aina palautunut niin ei monta lenkkiä viikossa voi tehdä.
kyllähän rauhallisesti pystyy palauttavaa ajamaan mutta ei treenaamaan - treenaamisella minä käsitän kovan treenaamisen. lenkkeily ja treenaaminen on kaksi eri juttua.
hannupulkkinen
12.06.2011, 14.55
kyllähän rauhallisesti pystyy palauttavaa ajamaan mutta ei treenaamaan - treenaamisella minä käsitän kovan treenaamisen. lenkkeily ja treenaaminen on kaksi eri juttua.
Leposykkettä parempia palautumisen mittareita on, kuten sanottu.
Kehittävällä jaksolla leposyke on aina vähän koholla ja palauttavalla kaudella taas se normalisoituu tai ainakin ortostaattinen syke tekee niin.
Paras mittari on kuitenkin tuo sykevälimittaus.
Valmentautumisen kohtalokysymys huippu-urheilussa on juuri tuo palautumisen seuranta. Pitää treenata juuri sillä kynnyksellä että ei mene yli, mutta kehitystä tapahtuu koko ajan. Harvoilta tämä onnistuu.
Pitää muistaa sekin, että alhainen syke voi olla myös ylirasituksen merkki.
H. Moilanen
12.06.2011, 23.21
Ja korkea syke puhtaan univelan merkki.
Siinä vähän tavoteltavaa.
https://yle.fi/urheilu/3-9780972
Marsusram
17.08.2017, 14.33
^Kiinnostaisi tietää millä mittarilla noin alhaisia lukemia saa mitattua?
Yleensä mittarit on koodattu 30bpm rajan alla näyttämään Erroria ja jättämään lukemat rekisteröimättä.
Taitaa olla joku tarkempi laite, jolla tuon mittauksen yksittäinen väli mennyt 25bpm, keskiarvo kuitenkin vähän alle 30bpm.
Ei ultra-alhainen syke ole mikään tavoite, mutta kestävyysurheilijoille edullinen synnynnäinen ominaisuus.
Halloo halloo
17.08.2017, 16.39
^^ Pahus, voitti minut.
Erilaiset mittarien antamat palautumisarvot on vähän hassuja. Polar Flow ehdottaa pitkän lenkin jälkeen 3-4 vuorokautta palautumiseen tasapainoiseen tasoon. Ja sitten sen illallatehdyn pitkän lenkin jälkeen seuraavana aamuna ortostaattinen testi kertoo että on palautunut. Tuskin on mutta, toisaalta joku 3-4 päivääkin tuntuu täysin virhearviolta. Monikohan lenkki jää väliin sen takia että ollaan jonkun digitaalin orjia.
Minulla on suht säännölliset elämäntavat, joten olen ajatellut voivani tarkkailla väsymystiloja leposykkeestä. Puolisen vuotta olen nyt seurannut aika säännöllisesti yön sykkeitä Apple Watchin kautta. Tein ihan taulukkoakin mitä leposyke on 2-3 tunnin kuluttua nukahtamisesta sekä viimeisenä tuntina ennen heräämistä.
Kun olen ajanut kisaa tai muuten itseni ihan poikki, leposyke on matalimmillaan 39-44. Kun olen levännyt hyvin, leposyke on 36-40. Pieni on ero, ja osin menee päällekkäin. Ortostaattinen syke tosiaan kertoisi varmasti enemmän, mutta ei ole mahdollista aamuisin - tai muuten saattaa olla koiranpissalammikko lattialla.
Minulla jonkinlaisena indikaattorina toimii se, missä vaiheessa yötä syke laskee 45:n alle. Tietysti kaikkinaiset heräämiset ym. hiukan sekoittavat.
Lyhyesti: pelkkä leposykkeen seuraaminen on ainakin itselleni ihan liian epätarkka mittari.
Itsellä leposyke käyttäytyy omituisesti yön aikana, illalla makoillessa usein alle 50, kuitenkin nukkumaan käydessä se nousee noin 55 keskiarvoon rasittuneena jopa 58. Sitten heräämisen aikaan tai noin tuntia ennen laskee takaisin alle 50.
Kellään vastaavaa kokemusta mistähän johtuu? Hankala seurata garmin kellolla leposykettä kun se laskee sen yön keskiarvosta.
Kyllähän connectista näkee leposykkeen käyränä.
Ehkä et nuku hyvin? Minulla kyllä tulee unessa matalimmat sykkeet.
Kas, Polar Flown Testiraporttiosio uudistui (ainakin meikäläisellä jolla V800). Ilmoittaa nyt sen päivän ortostaattisen testin tuloksen lisäksi valitun aikajakson tulokset tyyliin 67%:sti palautunut.
kyllähän rauhallisesti pystyy palauttavaa ajamaan mutta ei treenaamaan - treenaamisella minä käsitän kovan treenaamisen. lenkkeily ja treenaaminen on kaksi eri juttua.
Mitä on sitten esim 4 tunnin PK lenkki. Minusta se on treeni, kevyt sellainen mutta antaa mahdollisesti ajajalle kehitys stimulaation (kuntotasosta riippuen). Intensiteetti matala, kesto korkea.
brilleaux
23.09.2020, 13.12
kyllähän rauhallisesti pystyy palauttavaa ajamaan mutta ei treenaamaan - treenaamisella minä käsitän kovan treenaamisen. lenkkeily ja treenaaminen on kaksi eri juttua.
Pelkkä kovaa treenaaminen on pään hakkaamista seinään. PK-kuuluu treeniin siinä missä VK. Näin aloittevalla PK näyttelee suurta osaa nimenomaan treenaamisessa?
Juoksussa huomasin selkeästi PK:n tärkeyden ja vaikutuksen kehitykseen. Samoin jatkuvan kovaa juoksemisen vaikutuksen: seinä tulee vastaan aika äkkiä. Voihan siihen toki pääkoppaansa hakata jos haluaa. :)
Nyt pitäis sitten pyöräilyssä sisäistää sama.:rolleyes:
Leposykkeestä; itsellä yön leposyke nousee n. 10-15% jos olen treenannut vähän kovemmin päivällä. Myös voimaharjoittelu aiheuttaa saman, vaikka harjoittelu on sykkeen puolesta hyvin maltillista.
Marsusram
23.09.2020, 14.20
PK kehittää etenkin nuorilla verenkierron kapasiteettia. Sydän ja hiussuonistot kehittyvät volyymiltään.
Leposyke yleensä laskee.
Pohjan rakentaminen tehdään PK:lla, koska VK menee kuluttavan puolelle. Kovaa jaksaa vain sen verran kuin on pohjaa jota kova treeni syö.
Vuosien pohjan rakentamisella pystyy nostamaan palautumiskyvyn sellaiseksi, että treeniin mahtuu enemmän VK:ta ilman että menee kuluttavan puolelle.
Pitää ensin treenata, että voi treenata kovaa.
Yön aikana sykkeeseen vaikuttaa palautumistila, mutta myös unen vaihe. REM vaiheessa sykkeet nousevat hieman.
Ketjun aloittajalla leposyke oli noussut yli 50 %. En pitäisi sitä ihan normaalina. Ensiksikin epäilisin mittausvirhettä. Jos siitä ei ole kyse, niin itse ainakin palauttelisin, että leposyke ja ortostaattinen syke palaavat normaalimpiin lukemiin. PK-lenkit eivät ole palauttavia. Palauttavalla lenkillä sykkeen pitäisi olla PK:n alapuolella.
edit: Marsusram puhuu asiaa. Sitten kun leposyke on palautunut, niin kannattaa aloittaa PK-treeneillä.
Pitäisi tosiaan eritellä pk lenkit ja oikeasti kevyet. Minä käsitän pk lenkin tosiaan aerobisena, joka kehittää kuntoa.
Näitä oikeasti hiljaisia lenkkejähän ei voi edes alussa ajaa pyörällä, vaan kannattaa kävellä. Eli esimerkiksi minulla on kynnyssyke n.170 ja hissuttelulenkeillä pyrin pitämään sykkeen noin satkussa. On näistäkin käsittääkseni hyötyä. Palautuu, nukuttaa ja ääreisverenkierto tykkää, kun jalkoja pyöritellään.
näkeekö leposykkkeestä palautumisen kohdan. Esim normaali leposyke 48 ja kovaa treeniä seuraavana aamuna leposyke 73. Ja Onko noissa jotain rajoja mistä tietäis, että milloin voi taas reenaa?
Herää kysymys, mitä on tullut tehtyä, että leposyke seuraavana aamuna on noin rajusti koholla? Tai siis pidemmän ajan otantana, mitä on tehty? Mikä on harjoittelutausta sekä oma arvio kuntotasosta?
TetedeCourse
23.09.2020, 16.22
Tuossa mielenkiintoinen artikkeli Whoopilta EF Protallin whoopdatasta TDF:n aikana - leposyke, palautuminen, sykevälivaihtelu ja rasitus yms
https://www.whoop.com/thelocker/tour-de-france-cycling-strain-rhr-hrv/?fbclid=IwAR3imPAMvWQ_XatU6HcqEcClAwX7XtRhrlPg7E41 gWh7pkb7tOcusd-DCEM
Oletteko käyttäneet Garminin stressimittausta fyysisen suorituskyvyn palautumisen seurantaan? Siellä on ns. stressikäyrä, joka käsittääkseni perustuu firstbeatin sykevaihtelumittaukseen. Kuinkahan luotettavasti sitä voi käyttää myös fyysisen rasituksen palautumisen seurantaan? Ainakin treenin jälkeen näkee selvästi, että mitä kovempi suoritus, sen enemmän stressiä pukkaa ja toisinaan näkyy myös yön datassa. Yleensä on seuraavaan päivään mennessä palautunut. Minä olen seuraillut tätä stressiä yhdessä leposykkeen kanssa ja kokenut ne ihan hyödylliseksi suuntaa antavana mittarina.
Muutaman oluen juominen myös näkyy todella selvästi yön ja seuraavan aamun käppyrässä :)
Minulla on nyt ollut vivosmart tuota varten. En kyllä hirveästi tuohon luota. Harmittaa, kun ei saa ulos yön ajalta pelkkää rmssd dataa sykevälivaihtelusta. Oura ring tekisi tuon, mutta sormusta en pystynyt pitämään töissä, enkä fillaroidessa. Ranneke ei häiritse oikeastaan yhtään.
En siis tosiaan osaa oikein sanoa, mittaako garmin oikeaa sykevälivaihtelua vai heittääkö se vaan arvioita sykkeen perusteella. Suljetty systeemi on ahterista.
Erilaiset mittarien antamat palautumisarvot on vähän hassuja. Polar Flow ehdottaa pitkän lenkin jälkeen 3-4 vuorokautta palautumiseen tasapainoiseen tasoon. Ja sitten sen illallatehdyn pitkän lenkin jälkeen seuraavana aamuna ortostaattinen testi kertoo että on palautunut. Tuskin on mutta, toisaalta joku 3-4 päivääkin tuntuu täysin virhearviolta. Monikohan lenkki jää väliin sen takia että ollaan jonkun digitaalin orjia.Polar flow oppii sun reeni taustat ja arvio sen perusteella.
Ortostaattinen kuuntelee vain sykettä. Ei ota huomioon lihasrasitusta
Sotanorsu666
24.09.2020, 15.08
Muutaman oluen juominen myös näkyy todella selvästi yön ja seuraavan aamun käppyrässä :)
Totta. Garmin Fenix 5 Plus on kädessä koko ajan ja viime vuoden syksynä tehty Firstbeatin hyvinvointianalyysin(mittaa sykevälivaihtelua) mukaan leposykkeeni on normaalisti välillä 30-40, mutta kun soppaan sotketaan muutama iltakalja, niin haarukka on heti 40-70 lyöntiä.
Itselläni ei leposykkeeseen vaikuttanut päivällä tehdyt harjoitukset. Kahtena firstbeatin mittauspäivänä kävin lenkillä ja yhtenä päivänä pidin välipäivän ja kävin vain koirien kanssa kävelemässä. Palautuminen alkoi kaikkina päivinä heti, kun vain pääsi kotiin rauhoittumaan. Firstbeat analyysista sain kokonaispisteet 100/100 joita ei kyseinen mittaaja ollut nähnyt koskaan aikaisemmin ja oli tehnyt mittauksia usemman vuoden. Tulimme siihen lopputulokseen, että pitkät pk-lenkit ja palauttavat käppäilyt koirien kanssa ovat avain hyviin pisteisiin.
Eli jos haluat alhaisen leposykkeen ja sen kautta hyvät palautumisominaisuudet, niin aja paljon pk-lenkkiä ja hommaa koira.
Hurahdin vähän lukemaan HRV:stä. Vaikka HRV:n idea on verrata omiin vertailuarvoihin niin lääketieteen isomman populaation arvot pisti silmään. Vaikka huomioi oman iän (56) ja sen että HRV laskee iän myötä, niin omat ortostaattisen testin HRV arvot ovat aika alhaisia verrattuna koko populaatioon, puhumattakaan eliittiurheilijoista. Tosin en ole mitannut riittävästi. On lähinnä sellaisia ryppäitä mittauksia ja sitten monta kuukautta että en ole mitannut ollenkaan. Levossa (aamulla) niin keskiarvo on 21ms ja alimmat sellaista 12-13ms tasoa. Ekat mittaukset tehty marraskuussa 2018 jolloin oli vielä vähän yli 30ms tuloksia. Nykyään ei paljoa yli 26ms nouse. Seisten keskiarvo on 14ms ja alimmat tulokset 2-3ms.
Alhainen HRV on liitetty viime aikaisissa tutkimuksissa moneen vakavampaan sairauteen, vaikka ei varsinaisesti syy-seuraussuhteessa, pikemminkin ns. biomarkerina kun tutkitaan sairautta ja riittävän isoa populaa niin huomattaan että kappas - korrelaatio.
Onkos noissa uusissa Polareissa Vantage V/ Grit X / H10 joissa jatkuva sykemittaus myös jatkuva HRV:n seuranta? Siis ilman mitään käyttäjän inputtia, yön aikana? On tietty Oura-sormuksen mahdollisuus mutta kiinnostaisi jos HRV:n saisi EKG:n (eli sykevyön) kautta, eikä ranne/sormimittauksen kautta. Nappipattereita tietysti menisi, mutta jos mittaamisen ottaisi harrastuksena. ;)
Toinen kysymys on että eikö ennen Flowsta saanut HRV arvot exportattua ja vietyä esim. Kubiokseen? En nyt keksi muuta kuin treenien exporttauksen.
Monet asiat vaikuttavat HRV:hen. Tämähän voisi olla kiinnostava projekti kokeilla itseensä miten HRV:tä saa nostettua, muutoinkin kuin vähentämällä treeniä. Itsellä kaikki alhaiset arvot ei tunnu suoraan liittyvän edeltävän jakson koviin harjoituksiin. On jaksoja jolloin arvot dipannut vaikka en ole treenannut paljoakaan.
Koska mittaustuloksia on vain parilta vuodelta on vaikea sanoa kuinka paljon kyseessä on geneettiset ominaisuudet. Muitakin stressitekijöitä on elämästä löytynyt viime vuosina. Mutta ei niistä enempää kuin se että ne voi myös vaikuttaa isosti.
Jonkun verran tiesinkin että sydänhommeleissa en ole ihan keskiarvokamaa. Olin aiemmin mukana sydän-ja verisuonisairausten genettisessä tutkimuksessa ja tulokseksi tuli että olen Gaussin-käyrän ääripäässä populaation verrattuna ja on infarkteilta suojaavia tekijöitä ja riski ei iän myötä nouse paljoakaan kun taas populatiolla nousee aika logaritmisesti. Vähän silmäilin tutkimuksia että alhaisella HRV:llä kuitenkin yhteys äkillisiin sydänperäisiinkin kuolemiin. Kiinnostava aihe. Kuten sanoin: hurahdin. :)
Tässä muuten omakohtainen tuore käytännön palautumisenseurantakokemus. Mulla tavallinen leposyke nukkuessa on ollut siellä 40-45 välillä öisin nukkuessa. Viimeiset pari viikkoa ovat olleet aika tiivistahtista treenaamista (mun treeni ei ole erityisen suunnitelmallista) ja tuossa loppuviikosta huomasin, kuinka leposyke nukkuessa lähenteli jo 50. Lisäksi eilen illalla treeneistä kotiin polkiessa huomasin, kuinka syke loppumatkasta oli rauhallista tahtia ajaen koko ajan 140 pintaan, mikä on n. 40 lyöntiä enemmän kuin normaalisti samalla vauhdilla. Illalla tein vielä Garminin Fenix 3:lla stressitasotestin, joka näytti n. 45/100. Viime yön leposyke oli edelleennsiellä 50 pinnassa ja aamulla tehty stressitasotesti antoi tulokseksi 15/100.
Ei siis sinänsä mitään hälyttävää ja olo tuntui siltä, että hyvin olisi voinut treenatakin, mutta päätin silti pitää lepopäivän tähän väliin. Nyt äskettäin päiväunien aikaan leposyke olikin palautunut ns. normaalilukemiin (42) ja uskoisin huomenna olevani taas treenikunnossa ilman huolta ylirasituksesta. Ilman leposykkeen seurantaa olisin varmaan tänäänkin lähtenyt harrastamaan, kun olo sinänsä oli ihan jees.
Käykö järkeen? :)
Hurahdin vähän lukemaan HRV:stä. Vaikka HRV:n idea on verrata omiin vertailuarvoihin niin lääketieteen isomman populaation arvot pisti silmään. Vaikka huomioi oman iän (56) ja sen että HRV laskee iän myötä, niin omat ortostaattisen testin HRV arvot ovat aika alhaisia verrattuna koko populaatioon, puhumattakaan eliittiurheilijoista. Tosin en ole mitannut riittävästi. On lähinnä sellaisia ryppäitä mittauksia ja sitten monta kuukautta että en ole mitannut ollenkaan. Levossa (aamulla) niin keskiarvo on 21ms ja alimmat sellaista 12-13ms tasoa. Ekat mittaukset tehty marraskuussa 2018 jolloin oli vielä vähän yli 30ms tuloksia. Nykyään ei paljoa yli 26ms nouse. Seisten keskiarvo on 14ms ja alimmat tulokset 2-3ms.
Alhainen HRV on liitetty viime aikaisissa tutkimuksissa moneen vakavampaan sairauteen, vaikka ei varsinaisesti syy-seuraussuhteessa, pikemminkin ns. biomarkerina kun tutkitaan sairautta ja riittävän isoa populaa niin huomattaan että kappas - korrelaatio.
Onkos noissa uusissa Polareissa Vantage V/ Grit X / H10 joissa jatkuva sykemittaus myös jatkuva HRV:n seuranta? Siis ilman mitään käyttäjän inputtia, yön aikana? On tietty Oura-sormuksen mahdollisuus mutta kiinnostaisi jos HRV:n saisi EKG:n (eli sykevyön) kautta, eikä ranne/sormimittauksen kautta. Nappipattereita tietysti menisi, mutta jos mittaamisen ottaisi harrastuksena. ;)
Toinen kysymys on että eikö ennen Flowsta saanut HRV arvot exportattua ja vietyä esim. Kubiokseen? En nyt keksi muuta kuin treenien exporttauksen.
Monet asiat vaikuttavat HRV:hen. Tämähän voisi olla kiinnostava projekti kokeilla itseensä miten HRV:tä saa nostettua, muutoinkin kuin vähentämällä treeniä. Itsellä kaikki alhaiset arvot ei tunnu suoraan liittyvän edeltävän jakson koviin harjoituksiin. On jaksoja jolloin arvot dipannut vaikka en ole treenannut paljoakaan.
Koska mittaustuloksia on vain parilta vuodelta on vaikea sanoa kuinka paljon kyseessä on geneettiset ominaisuudet. Muitakin stressitekijöitä on elämästä löytynyt viime vuosina. Mutta ei niistä enempää kuin se että ne voi myös vaikuttaa isosti.
Jonkun verran tiesinkin että sydänhommeleissa en ole ihan keskiarvokamaa. Olin aiemmin mukana sydän-ja verisuonisairausten genettisessä tutkimuksessa ja tulokseksi tuli että olen Gaussin-käyrän ääripäässä populaation verrattuna ja on infarkteilta suojaavia tekijöitä ja riski ei iän myötä nouse paljoakaan kun taas populatiolla nousee aika logaritmisesti. Vähän silmäilin tutkimuksia että alhaisella HRV:llä kuitenkin yhteys äkillisiin sydänperäisiinkin kuolemiin. Kiinnostava aihe. Kuten sanoin: hurahdin. :)
Voin lohdutuksena sanoa, että rmssd arvo tosiaan paranee, kun ajaa vaan. Eli kyllä se korreloi johonkin syvempään kuntotason muutokseen, tai ainkin itse elän tuollaisessa toiveessa. Mullakin oli siis muutama vuosi sitten tosi huonoja rmssd arvoja. Nyt kun kestävyysliikuntaa on tullut harrastettua jo noin viisi vuotta, niin rmssd onkin jo yli 50. Samalla olen kyllä huomannut leposykkeen laskunkin ja ehkä jopa pienenpientä kehitystä pyörän kulkemisessa. Määrät ovat siis nousseet vuosi vuodelta.
Minä kyllä odotan tosiaan rannelaitetta, josta saisi yön ajalta rmssd arvon hrv4 apsiin ja sitä kautta trainingpeaksiin. Aamu mittauksiin tulee minusta liikaa heittoja. Ei ne aamut ole aina samanlaisia. Käsittääkseni kovin monessa rannelaitteessa ei vielä ole rautapuoli kunnossa, tai sitten niistä ei saa dataa ulos. Apple watch olisi kai pätevä, mutta hinnassa ei ole pienintäkään järkeä, varsinkaan kun applet ei muuten ole käytössä.
Tässä muuten omakohtainen tuore käytännön palautumisenseurantakokemus. Mulla tavallinen leposyke nukkuessa on ollut siellä 40-45 välillä öisin nukkuessa. Viimeiset pari viikkoa ovat olleet aika tiivistahtista treenaamista (mun treeni ei ole erityisen suunnitelmallista) ja tuossa loppuviikosta huomasin, kuinka leposyke nukkuessa lähenteli jo 50. Lisäksi eilen illalla treeneistä kotiin polkiessa huomasin, kuinka syke loppumatkasta oli rauhallista tahtia ajaen koko ajan 140 pintaan, mikä on n. 40 lyöntiä enemmän kuin normaalisti samalla vauhdilla. Illalla tein vielä Garminin Fenix 3:lla stressitasotestin, joka näytti n. 45/100. Viime yön leposyke oli edelleennsiellä 50 pinnassa ja aamulla tehty stressitasotesti antoi tulokseksi 15/100.
Ei siis sinänsä mitään hälyttävää ja olo tuntui siltä, että hyvin olisi voinut treenatakin, mutta päätin silti pitää lepopäivän tähän väliin. Nyt äskettäin päiväunien aikaan leposyke olikin palautunut ns. normaalilukemiin (42) ja uskoisin huomenna olevani taas treenikunnossa ilman huolta ylirasituksesta. Ilman leposykkeen seurantaa olisin varmaan tänäänkin lähtenyt harrastamaan, kun olo sinänsä oli ihan jees.
Käykö järkeen? :)
Omat tuntemukset kunniaan.
Onko väsy olo -> Lepää
Käyttäytyykö syke lenkillä poikkeuksellisesti (huomattavasti herkemmin nousee, ei meinaa nousta sykkeet rasitusta vastaavalle tasolle. -> Lepää (tarkemminsanottuna, pudota intensiteetti ja kurvaa suoraan kotiin).
Poikkeuksellinen syke rasituksessa kielii aina jostain. Ylikuormituksesta, sairaaksi tulosta tms. Oletan, että kuntokaan ei tartu näissä tilanteissa kunnolla ja saattaa ajaa vaan itteään tilaan, missä tarvitaan pidempi jakso lepoa. Väitän, että enemmän saa ajotunteja, kun lepää järkevästi ja kuuntelee kehon ääniä ja vireystilaa.
Itsellä leposyke pysyy tiukasti 48-52 tuntumassa, mutta HRV heittelee sitten reenien kautta melkoisesti. Niiden kautta ohjaan kovat päivät ja lepopäivät. Muuten ajan sykerajoitettua PKta Z1-Z2 sisällä, niissä ei höntyillä, muuten ei kovat päivät kulje kovaa ja silloin ei ole kivaa ;)
Toinen kysymys on että eikö ennen Flowsta saanut HRV arvot exportattua ja vietyä esim. Kubiokseen? En nyt keksi muuta kuin treenien exporttauksen...
Polar Flow ei mun mielestäni ole saanut koskaan ortostaattisen testin HRV tuloksia exportattua Kubios. Kubios ilmainen versiokin ihan hyvä HRV datan analysointiin mutta useista nykyisistä Polarin mittareista ei taida saada Kubiosta varten alkuperäistä ns. peräkkäisten sydämen sykkeiden välistä aikaa (IBI, inter-beat-interval) ulos niin kuin ennen sai mm. Polar RS800CX mittarista.
Vanha RS800CX jota ei missään myynnissä enää ja vanhat Polarin ohjelmat jotka toimii vain ikivanhoissa Windows käyttöjärjestelmissä edelleen hyviä tässä suhteessa. Nykyisistä mittareista Polar V800 taitaa saada vielä ulos IBI HRM formaatissa jonka saa Kubiokseen analysoitavaksi.
Olen aina käyttänyt Polarin sykemittareita ja ollut niihin todella tyytyväinen. Luopuminen raaka datan exporttaamisesta ulos useimmista nykyisistä mittareista oli kuitenkin mielestäni virhe.
Polar Flow ei mun mielestäni ole saanut koskaan ortostaattisen testin HRV tuloksia exportattua Kubios. Kubios ilmainen versiokin ihan hyvä HRV datan analysointiin mutta useista nykyisistä Polarin mittareista ei taida saada Kubiosta varten alkuperäistä ns. peräkkäisten sydämen sykkeiden välistä aikaa (IBI, inter-beat-interval) ulos niin kuin ennen sai mm. Polar RS800CX mittarista.
Vanha RS800CX jota ei missään myynnissä enää ja vanhat Polarin ohjelmat jotka toimii vain ikivanhoissa Windows käyttöjärjestelmissä edelleen hyviä tässä suhteessa. Nykyisistä mittareista Polar V800 taitaa saada vielä ulos IBI HRM formaatissa jonka saa Kubiokseen analysoitavaksi.
Olen aina käyttänyt Polarin sykemittareita ja ollut niihin todella tyytyväinen. Luopuminen raaka datan exporttaamisesta ulos useimmista nykyisistä mittareista oli kuitenkin mielestäni virhe.
Ai perhana, nythän mä vasta tajusin että omassa V800 kellossa on R-R tallennus (https://support.polar.com/fi/support/how_to_record_heart_rate_with_polar_v800_rr_record ing), vaikka kello on ollut kädessä pari vuotta. Kiitos.
Ja tämä ohje (https://support.polar.com/e_manuals/V800/Polar_V800_user_manual_Suomi/Content/R-R%20Recording.htm) kertoo että kun tallennus tehty voi synkata Flow:hun ja sieltä viedä 3. osapuolen softaan. Täytyypä testata ilmestyykö datat Flowhun miten ja sen jälkeen sinne vielä exporttaus namiskukkeli.
EDIT - seuraavana aamuna. Jep. Toimii. R-R:t ilmestyi Flowhun ja ne saa sieltä ulos.
Palautuminen askarruttaa hieman, kun olen intoutunut nyt treenaamaan määrällisesti enemmän kuin aiemmin. Syyskuussa nyt treeniä n.34h (10h/kk enemmän kuin keväällä) ja ainoastaan kaksi puhdasta lepopäivää. Nytkin on menossa 10 päivän peräkkäinen treeniputki ja tänäänkin tekisi mieli tehdä jotain vaikka eilisestä puntista on lihakset kipeinä. Ehkä pk-fillarointi ja huomenna sitten kova juoksutreeni? Keskimäärin viikossa on 1-2 kovempaa maastopyörälenkkiä ja 1-2 kevyempää (syke tosin käy välillä korkeana, mutta keskisyke jää pk-alueelle), 1-2 pk-vauhtista juoksua ja 1-2 punttia (koko kroppa, myös jalat). Leposykkeet ja fiilis on hyvällä mallilla, eikä mitään merkkejä liian suuresta rasituksesta. Mutta hieman mietityttää noiden puhtaiden lepopäivien puute, kun ei oikein malta olla tekemättä mitään. Onkohan tämä riski ja onko palautuminen riittävää? Suurin osa noista pk-treeneistä on kuitenkin enemmän alueen yläpäässä kuin alapäässä.
Tässä kun tämän nyt kirjoitti ja miettii, kuinka tärkeä levon merkitys on: ”kehittyminen tapahtuu ainoastaan levon aikana” jne. Taidanpa sittenkin pitää tänään lepopäivän ennen huomisen kovaa treeniä, jotta kroppa olisi siihen varmasti valmis. Yleisestikin ohje taitaa olla, että viikossa tulisi olla yksi lepopäivä. Postaan tämän oman pähkäilyni kuitenkin tänne :)
cityfiuge
28.09.2020, 19.06
Omalta osalta ainakin keho ilmoittaa milloin on tehty liikaa. Pitää vaan oppia tuntemaan rajansa. Suurella intensiteetillä tulee uupumus vastaan ennemmin tai myöhemmin.
Lähetetty minun SM-A705FN laitteesta Tapatalkilla
Sotanorsu666
28.09.2020, 19.07
^^ Itse ainakin olen huomannut, että silloin kannattaa ruveta miettimään lepoa, kun kaikki tuntuu sujuvan vähän liiankin helposti. Silloin olen yleensä oman mieleni ja kehoni kanssa hiuskarvan päässä ylirasitustilasta ja pidemmästä lepojaksosta. Tästä syystä yksi kaksi lepopäivää tuohon väliin, paljon ruokaa ja sitten mennään taas entiseen malliin. Pari kertaa olen ajanut seinään(en kirjaimellisesti) tuossa tilassa ja kyllähän se tuntuu "pahalta" jäädä kotiin aurinkoisena kesäpäivänä, kun on ajanut edellisenä päivänä yksin vaikka 100km maantielenkin +32km/h keskarilla ilman evästaukoja ja keskisykkeen jäädessä reilusti alle 140 lyöntiin. Homma kuitenkin jatkuu huilin jälkeen paremmasta pisteestä, joten hyvää kannattaa odottaa.
Hiihtoniilo
29.09.2020, 12.33
Se että keskisyke jää pk- alueelle ei välttämättä tee harjoituksesta pk- harjoitusta, ei varsinkaan palauttavaa sellaista.
Esimerkikinä seuraavanlainen sessio:
30 min lämmittely pk
60 min XCO-kisa vk-mk
30 min loppuverryttely pk
Harjoituksen keskisyke jää ainakin allekirjoittaneella alle aerobisen kynnyksen vaikka tosiasiassa kyseessä on melko äärimmäinen tehoharjoitus.
Eli jos jokainen "kevyempi" lenkki on käytännössä pk-vk, (vaikka keskisyke jäisikin kynnyksen alapuolelle) niin siinä saattaa pitkässä juoksussa kaivaa itselleen kuoppaa.
Se että onko palauttava päivä täyslepo vai kevyt lenkki, on paljolti yksilöllistä. Itselläni ainakin toimii parhaiten kevyt harjoittelu. Liikkuminen täytyy sitten vain olla oikeasti kevyttä ja mielellään kannattaa valita joku muu laji, kuin se millä on itsensä väsyttänyt. Esimerkiksi kovien pyöräilyjen päälle toimii ihan kävely mainiosti.
Toki "puhtaita" lepopäiviäkin on varmasti syytä jokunen vuodessa pitää jos ei muuta niin pääkopan palautumisen takia.
No nih nyt olis tarpeen joku kurssi Kubioksen tulkinnasta. :)
Muutama vähän pidempi lepopätkä mitattu ja tuntuu tulokset vaihtelevan, mutta oletan että ainakaan sellaisiin kohtiin jossa syke on pompannut maksiimiin tai yli ei ole luottamista. Aamulla ennen ortostaattista testiä mittaasin jonkun 12 minsaa R-R:llä ja varsin alas jää RMSSD. Lisäksi loppupuolelta 12 minsaa valittu n. 2min sämple jossa syke näyttää tasaista RMSSD on 14.0 ms ja stressi indexi 20,5 (PNS -0,12 ja SNS 1,14).
Päätelin tänään että Polar FLow (V800) ei osaa siivota artefakteja juurikaan pois ortostaattisen testin sykevälivaihtelumittauksessa. Eilen levossa 19ms, tänään 73ms. Yleensä aina alle 25ms. Kubioksesta nähnyt vastavaa että HRV saattaa piikata jonkun +700ms lukeman hetkellisesti. Jos mukana keskiarvon laskennassa niin menee metsään aika lailla.
Edit: pari päivää myöhemmin.
Jaa onhan tässä tietysti semmoinenkin homma että eri sovelluksilla on erilaiset HRVt. Polarilla on kai suoraan RMSSD luku. Elite HRV:llä HRV arvo suunnilleen RMMSD tuplana. Jos tarkemmin katsoo dataa niin Elitessä esim 46:n HRV datassa RMSSD on 20. Nyt pitää varmaan kaivaa ne aiemmin mainitut tutkimukset ja populaatio data esiin oliko niissä suora RMSSD arvo.
Pulimonni
11.02.2021, 22.35
Sain noin kk sitten cpap-laitteen uniapnean hoitoon. Laitteella on ollut yllättäviä vaikutuksia, kun aamulla mittaan sykevälivaihtelua, on syke avg 10-20 matalampi mitä ennen. Sykevälivaihtely myös kasvanut. Koskee siis seisten tehtyä testiä. Leposykettä en ole vielä mitannut.
Myös PK-alueen watit ovat tulleet reilusti ylöspäin. Jopa n. 20w tai enemmän. Hiihtokausi vähän häiritsee, kun se on taputeltu ja levot levätty niin FTP-testi heti ensimmäiseksi. Mutta yleisesti olo paljon parempi, palautuneempi ja ei päiväväsymystä. Vamos!!!
Itsellä uniapnea testin perusteella oli syksyllä lievä, niin jäi cpap saamatta. Muutama vuosi sitten, kun oli fläsää enemmän, oli keskivaikea. Käskettiin pudottaa painoa. Noin subjektiivisesti olo ennallaan eli väsynyt aamuisin. Neljättä vuotta seuraan säännöllisesti sykevälivaihtelua, painonpudotus ei ole siinä näkykynyt.
Olisi ihan mielenkiintoinen tutkimusaihe muuten.Ensin perustutkimusta siitä, miten yöllisten hengityskatkosten määrä ja pituus vaikuttaa aamulla mitattuun (lepo)sykevälivaihteluun. Jos ja kun, saadaan osoitettua hengityskatkosten selittävän sykevälivaihtelun varianssia, voitaisiin sitä käyttää sitten eri hoitomuotojen vaikuttavuuden indikaattorina ilman, että joka yö olisi varsinainen apnearekisteröinti menossa. Kun vielä seurattaisiin erilaisia suorituskykymuuttujia, aukeaa rajaton määrä erilaisia tutkimusaiheita ja -asetelmia. hmm.
Pulimonni
12.02.2021, 15.33
Mullekin ehdotettiin aluksi asentohoitoa, eli tennispallon ompelemista yöpaidan selkään. Sanoin, että nukun täysin alasti, eikä kiinnosta muutenkaan tennispallon näpräilyt, vaan laite kokeiluun kuukaudeksi. Parin päivän päästä huomasi jo, että päiväväsymys oli tiessään. Palautuminen myös ollut parempaa. Myöhemmin hain laitteeseen kostuttimen, niin astmakin ollut paremmin tasapainossa.
Duunin kautta olin kolme päivää Firstbeat-anturin mittausalustana. Olettaisin, että parin viikon kuluttua saatavat tulokset kertovat jotain palautumisesta.
Laittelin tästä juttua blogiin: Firstbeat analysoi hyvinvointiasi sykevälivaihtelun avulla (https://fillari.blogspot.com/2021/05/firstbeat-analysoi-hyvinvointiasi.html).
PikkuPatleetti
06.05.2021, 21.45
First Beat oli jännä. Sain tuon erään kurssin kautta ja silloin työttömänä ollessa stressiä ei ollut liki lainkaan. Palautuminen oli huippuluokkaa kovistakin vedoista ja ainakin antoi luottamusta kroppaan.
Leposykkeestä puheenollen ja sykeväliasioitakin sivuten: olisipa ollut mielenkiintoista tehdä First Beat helmikuussa kun vaihdettiin astmalääke yhdistelmälääkkeeseen jossa on pitkäkestoinen avaava ja aamun illoin otettuna lääke nosti leposykettä melkein kymmenen lyöntiä ja hrv:t meni Polarin mukaan aivan maihin, omia surkeimpia lukuja hipoen noin kolmeen-neljäänkymmeneen, treenasi tai ei.
Onneksi nyt hissukseen joko kunto on kehittynyt tai kroppa tottunut lääkkeeseen kun kolmen kuukauden jälkeen ollaan leposykkeiden ja sykevälien suhteen melkein lähtötilanteessa.
Hetkellisesti ei ollut kivaa kun päätin silloin kuitenkin sätkiä treenit yhtä pienillä sykkeillä kuin ennenkin ja vauhti tuntui entistäkin surkeammalta. Toisaalta rainerilla polkiessa ei mummot polje ohi niin välttyi sentään siltä mielipahalta.
Pulimonni
06.05.2021, 22.04
First Beat oli jännä. Sain tuon erään kurssin kautta ja silloin työttömänä ollessa stressiä ei ollut liki lainkaan. Palautuminen oli huippuluokkaa kovistakin vedoista ja ainakin antoi luottamusta kroppaan.
Leposykkeestä puheenollen ja sykeväliasioitakin sivuten: olisipa ollut mielenkiintoista tehdä First Beat helmikuussa kun vaihdettiin astmalääke yhdistelmälääkkeeseen jossa on pitkäkestoinen avaava ja aamun illoin otettuna lääke nosti leposykettä melkein kymmenen lyöntiä ja hrv:t meni Polarin mukaan aivan maihin, omia surkeimpia lukuja hipoen noin kolmeen-neljäänkymmeneen, treenasi tai ei.
Onneksi nyt hissukseen joko kunto on kehittynyt tai kroppa tottunut lääkkeeseen kun kolmen kuukauden jälkeen ollaan leposykkeiden ja sykevälien suhteen melkein lähtötilanteessa.
Hetkellisesti ei ollut kivaa kun päätin silloin kuitenkin sätkiä treenit yhtä pienillä sykkeillä kuin ennenkin ja vauhti tuntui entistäkin surkeammalta. Toisaalta rainerilla polkiessa ei mummot polje ohi niin välttyi sentään siltä mielipahalta.Sama homma itsellä, kun sain astmadiagnoosin ja astmalääkkeen käyttööni. Leposyke pomppasi sen 10 pykälää ylös ja sykevälivaihtelu laski aivan pohjalukemiin. Alku oli todella vaikeaa, kun ei jaksanut yhtään mitään, sama tapahtui, kun lääke vaihdettiin toiseen, olin aivan poikki. En nyt muista oliko leposyke koholla ja hrv matalalla tuolloin.
PikkuPatleetti
06.05.2021, 22.43
Sama homma itsellä, kun sain astmadiagnoosin ja astmalääkkeen käyttööni. Leposyke pomppasi sen 10 pykälää ylös ja sykevälivaihtelu laski aivan pohjalukemiin. Alku oli todella vaikeaa, kun ei jaksanut yhtään mitään, sama tapahtui, kun lääke vaihdettiin toiseen, olin aivan poikki. En nyt muista oliko leposyke koholla ja hrv matalalla tuolloin.Åå, en ole yksin! Vähän oli sietämistä huonoissa arvoissa kun mietin millainen stressin aiheuttaja se lääke keholle onkaan, mutta ilmankaan ei oikein voi olla. Itselläni ruukaa lyhytvaikutteisetkin avaavat viedä unet kokonaan niin onhan noi aikamoisia pommeja hermostolle. Mutta kyllä se pyörä liikkuu paremmin kun saa aidosti kunnolla happea, varsinkin kun kestää tuon lääkkeen sisäänajon.
Omituista etten tuolloin löytänyt aiheesta oikein kunnollista keskustelua mistään, sillä sillä hetkellä olisi ollut kiva kuulla että kyllä se siitä [emoji1] Sivulyöntien määräkin oli omasta mielestä jo päätä huimaava, mutta onneksi sydän on monet kerrat todettu terveeksi. Enemmän vaan pänni jatkuva lumpsahtelu ja tietty alkuun mietti että uskaltaako sitä liikkuakaan.
Pulimonni
06.05.2021, 23.07
Lääkärit eivät tunnu kertovan mitään, jos ei saa kysyä oikeita kysymyksiä. Tämän vuoksi opettelin tulkitsemaan spirometrian tuloksia ja sain pienille keuhkoputkille sopivamman lääkkeen, kun osasin lääkäriltä kysyä asiasta. Leposykettä en ole nyt pitkään aikaan mitannut, kun V800 orto testi ei enää toimi. Lääkitystä takana nyt 18kk, pitäisi tarkistaa missä mennään. Palautuminen joka tapauksessa huomattavasti parempaa, kun lääkitys kunnossa.
Minulla Apple Watch mittaa sykkeen nukkuessani. Merkitsevä raja on se, alkaako yön alimmat sykkeet kolmosella vai nelosella. Viime yönä 39 eli nippa nappa palautumisen puolella.
TheMiklu
07.05.2021, 12.52
Astmaan ja allergiaan liittyen, oletteko huomanneet katu- ja siitepölyn vaikutuksia HRV & lepo sykkeeseen? Koitin tästä tutkimuksia löytää mutta ei oikein mitään konkreettista tärpännyt. Todennut vain, että jotain vaikutusta tuntuisi olevan ja se sotkee treenisuunnitelmia.
Pulimonni
07.05.2021, 13.02
Astmaan ja allergiaan liittyen, oletteko huomanneet katu- ja siitepölyn vaikutuksia HRV & lepo sykkeeseen? Koitin tästä tutkimuksia löytää mutta ei oikein mitään konkreettista tärpännyt. Todennut vain, että jotain vaikutusta tuntuisi olevan ja se sotkee treenisuunnitelmia.En tiedä vaikuttaako kyseisiin arvoihin, mutta kokemuksesta oppinut, että sisäliikuntaa ja mahd vähän ulkona käymistä. Varsinkin, jos lääkitys ei ole tasapainossa.
^ Kyllä tuo puoliso niin väittää että vaikutusta on. Ja jos hänen dataa seuraa, niin jotain kausimuutoksia selvästi on. Mutta että onko vaikutusta sitten sykkeeseen otetulla lääkkeellä vaiko onko syypää itse allergian ja astman aiheuttaja, on mysteeri. Oma siitepölyallergia on pysynyt kurissa ilman lääkkeitä jo vuosia. Keuhkojen tila itsellä suht normaali mutta 30 vuotta teollisessa rakentamisessa on jättänyt sellaisen jälkensä että PEF mittausten perusteella rampataan vuodenvälein lekurissa tarkastuksissa. Komentoketjussa ylöspäin kiipeäminen on vähentänyt hengitystie oireita ja altistusta.
PikkuPatleetti
07.05.2021, 19.48
Astmaan ja allergiaan liittyen, oletteko huomanneet katu- ja siitepölyn vaikutuksia HRV & lepo sykkeeseen? Koitin tästä tutkimuksia löytää mutta ei oikein mitään konkreettista tärpännyt. Todennut vain, että jotain vaikutusta tuntuisi olevan ja se sotkee treenisuunnitelmia.En myöskään osaa sanoa kun mukaan astuu allergialääke missä ainakin ensimmäinen polvi ruukaa väsyttämään eli selkeä somaattinen vaste (vai sittenkin psykosomaattinen, en ole tutkinut). Ilman lääkettä oli niin kipeä olo, että siirsin ulkokautta suosiolla muutaman kuukauden eteenpäin. Nyt kun selaan vanhoja tietoja niin mahdoton nähdä selkeää nousua tai laskua kun oli muitakin muuttujia mukana.
Taimo M.
07.05.2021, 21.52
Kertokaas mulle kun tiedätte paremmin mitä sykeväli ja sykevälivaihtelu lopen kertoo?
Oulunjulli
08.05.2021, 22.29
Tuo katupöly ja miksei siitepölykin alkanut itseänikin epäilyttämään, kun joka vuosi näihin aikoihin iskee kunnon taantuma. Mitään astman tapaista en itselläni tunnista, mutta unet tuppaa katoamaan myöskin näihin aikoihin joka voi olla yhtälailla aiheuttajana. Tänä vuonna tämä vaikuttaa vähän syvemmältä kuopalta, silleen että pitää kyllä hillitä ihtiä ja saada leposykkeet takaisin nelosella alkavaksi kun ainakin tällä viikolla tuntuu aina olevan 60 päälle. Jostain syystä kun tänään tunnin kävin oikein hissukseen ajamassa, niin heti sen jälkeen laski 50 pintaan. Toinen ensimerkki näissä kevätväsyissä tuntuu olevan että kolmen tunnin lenkuralla ensimmäinen tunti on ihan surkia, sitten ikään kuin aukiaa ja meno maistuu.
...ja minähän ajan usein tyhmästi, aivan liian usein just silleen vähän liian kovaa ja aivan liian usein samallalailla. Ikää 46 ja nuorena ei tullut urheiltua, kymmenisen vuotta vauhti noussut ja viime vuonna 500h, tänä vuonna 165h eli suunnilleen samaan tahtiin mutta oisiko tälle vuodelle jääneet ne pidemmät ja rennommat selvästi vähemmiksi.
Pitää nakata nuo mittarit syrjään ja ajaa joku viikko justiin niinku tuntuu tai olla ajamatta jos ei hutsuta.
Tuotahan se kevät teettää. Ajetaan ulkona paljon ja kovaa. Syke laskee, unet pätkii. Oho. Tuohan on ihan normaalia kovempaa treenatessa. Jos pohjat ei riitä, niin unet voi pätkiä enemmänkin, jolloin kannattaa miettiä himmaamista.
Mä itse en tajua koko kuoppajuttuja ollenkaan. Ottaa oikeastaan päähän, kun porukka puhuu millaisessa montussa taas ollaan.
Jos on treenattu oikeasti kovaa, niin sieltä se treeni pakkautuu lyhyen iisimmän jakson jälkeen jalkoihin. Eli ei tuo ole mikään monttu, vaan ihan normaalia kehitystä.
Perinteinen tapahan on syyttää tehomittaria ja heittää se noituen metsään. Ajaa vaan fiiliksellä. Ja taas ollaan siellä montussa. Se tehomittari kuitenkin kertoo, miten esimerkiksi 20min veto menee. Jos tavoitetehosta jäädään paljon, niin on helppo ottaa väliin lepoa.
Mutta ainakin omalla kohdallani olen huomannut sen heikon kulun johtuvan monasti pelkästä pk2 puutteesta. Tuolloin olen vaan jättänyt hetkeksi kovat pois ja ajanut ihan normaalia pk2:sta, vaikka se oikein tunnu enää muodikasta olevankaan. Eli ihan tasaista jyystöä ilman mitään rykimistä.
Eli siis tunnustelet mistä tuo heikompi kulku johtuu. Ja lopetat sen jatkuvan sekulin ajamisen. Ei sen kanssa voi mistään mitään päätellä.
Oulunjulli
09.05.2021, 00.21
Mulla ei siis ole oikeastaan mitään mittareita tarkkailussa kuin Polar/Stravan ajotunnit, eikä oikeastaan mitään tietämystä eikä välttämättä mielenkiintoakaan harjoitella niinku oikeaoppisesti. Jonkin verran koukkuun on jäänyt että aina niitä tunteja pitäisi tulla enemmän kuin ennen ja hyvänä päivänä pysyä niiden hurjempien perässä ja jonku kerran vuodessa saada sinne Stravaan ihtensä listoille näiden sekaan.
Tuokin muuten keväässä voi olla turmiollista että maastopyörä jää syrjään ja maantiepyörittelyssä väkistenkin ajaa tasasen nopeaa että pääsisi pois sieltä tien varresta pölyttymästä. Toki tässä selkeää työkuormapiikkiäkin on ollut, mutta kun hiirtä työntelee pitkin pöytää luurit korvilla ja jollain tapaa nyt jopa innostuneena, niin tuota on jotenkin vaikea hyväksyä osaksi psykofysiikan kokonaiskuormaa.
Firstbeat-analyysin raportti ja palautekeskustelu käyty. "Ihan kivaa" dataa, mutta mitään erityisen uutta se ei paljastanut. Ehkä se löytyi, että enemmän on varaa/syytä tehdä korkeamman sykkeen treeniä.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2024, Jelsoft Enterprises Ltd.